paluu

EU:n perustuslaki uhkaa demokratiaa, hyvinvointia ja liittoutumattomuutta

EU:n perustuslakia käsitellyt huippukokous koki täydellisen katastrofin. Sitä ei muuksi muuta Suomen hallituksen ontuvat selittelyt. Hallituksen ja eduskunnan onkin syytä arvioida uudelleen hallitusten välisessä konferenssissa noudatettu linja. Mitkään eduskunnan perustuslakiin esittämistä muutoksista eivät ole toteutuneet. Suomen neuvottelijat ajautuivat kestämättömään suohon ja lopulta EU:n militarisoinnin ajajiksi.

Tähänastiset EU:n perustuslain valmistelut osoittavat, että tarkoitus on "perustuslaillistaa" uusliberalistisen talouspolitiikan vaihtoehdottomuus, muuttaa julkiset palvelut ja sosiaaliturva yhä laajemmin kauppatavaraksi, militarisoida unionia ja keskittää lainsäädäntövalta euroeliitille, yhä kauemmas kansalaisista.

Vaikka hallitus on luvannut puolustaa julkisia palveluja ja sosiaaliturvaa, se on hyväksynyt hallitusten välisessä konferenssissa EU:n kauppapoliittisen toimivallan laajentamisen koskemaan julkisia palveluja. Tältä osin perustuslakiesitys uhkaa johtaa siihen, että EU:ssa voidaan enemmistöpäätöksillä alistaa yhä useammat julkiset palvelut vapaakaupalle, kilpailuttamiselle ja yksityistämispolitiikalle. Perustuslakiesitys romuttaisi vielä Nizzan sopimuksessa julkisten palvelujen suojaksi kirjatut suojalausekkeet.

Vastoin kaikkia lupauksia Suomen liittoutumattomuudesta presidentti Tarja Halonen ja Matti Vanhasen hallitus ovat hyväksyneet EU:n muuttamisen sotilasliitoksi. He ovat valmiita viemään Suomen mukaan EU:n sotilaalliseen toimintaan aina taistelujoukkoja ja turvatakuita myöten. Perustuslakiesityksen mukaan jäsenvaltiot sitoutuvat lisäämään asevarustelua ja keskinäiseen sotilaalliseen avunantoon, EU:lle muodostetaan taistelujoukot ja EU ottaa itselleen oikeuden ajaa etujaan maailmassa asevoimalla ilman YK:n valtuutusta. Se merkitsee myös tiivistä yhteistyötä Naton kanssa ja solidaarisuutta USA:n julistamassa "terrorismin vastaisessa sodassa".

Suomen etujen kannalta on välttämätöntä irtisanoutua kaikista EU:n militarisoimiseen tähtäävistä esityksistä ja pitäytymään tiukasti sotilaallisessa liittoutumattomuudessa. Nykymaailmassa tarvitaan liittoutumattomia maita ja ennalta ehkäisevää rauhanpolitiikkaa.

Hallitus ja eduskunta ole saaneet kansalaisilta valtakirjaa hyväksyä valmisteilla olevaa unionin perustuslakia. Perustuslaista on järjestettävä Suomessakin kansanäänestys.

Arto Viitaniemi
Järvenpää

Vaihtoehto EU:lle hallituksen jäsen