|
VAIHTOEHTO EU:LLE –KANSANLIIKE VAATII KANSANÄÄNESTYSTÄ LISSABONIN SOPIMUKSESTAHALLITUS VAIHTUI |
|
VAIHTOEHTO EU:LLE –KANSANLIIKE VAATII KANSANÄÄNESTYSTÄ LISSABONIN SOPIMUKSESTA Vaihtoehto EU:lle –kansanliike haluaa, että kansalaiset otetaan mukaan siihen prosessiin, jossa päätetään Euroopan unionin perustuslaista. VEU vaatii, että perussopimusten muutokset alistetaan kansanäänestykseen. Vaihtoehto EU:lle –liikkeen mielestä perustuslakiesitys on myös hylättävä. Eduskunta saanee vielä kevään aikana hyväksyttäväkseen Saksan johdolla valmistellun perustuslakiesityksen eli ns. Lissabonin sopimuksen. Miksi hallitus ei nyt käytä mahdollisuutta kansalaisten aktivoimiseen EU-asioista ja esitä kansanäänestystä? Poliittinen eliitti kiitteli alun perin vuolaasti perustuslain valmisteluprosessia sen ”demokraattisuudesta ja avoimuudesta”. Loppunäytöksestä on tullut kuitenkin juuri tässä suhteessa suuri fiasko. Lissabonin versio valmisteltiin julkisuudelta salassa ja sen rakentelussa tärkeimmäksi asiaksi tuli luoda esitys, josta voitaisiin eri maissa päättää ilman kansalaisten mielenilmaisua eli kansanäänestystä. Kaiken lisäksi perustuslakiluonnoksesta ei ole vieläkään olemassa lukukelpoista versiota. Irlantilaisia on kuitenkin syytä onnitella, sillä Irlanti aikoo näillä näkymin ainoana maana viedä esityksen kansanäänestykseen 12. kesäkuuta. Euroopan unionin turvallisuuspolitiikan päässä on sotilasliitto Nato. Ei liene sattumaa, että hallituksen keskeiset ministerit ovat avoimesti ajamassa meitä suomalaisia Pohjois-Atlantin liiton eli Naton syliin. Hallitus on samalla tukemassa sitä politiikkaa, joka perustuu yksinomaan asevaraiseen turvallisuusajatteluun. Helsinki 24.5.2007 Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry Lisätietoja: Pääsihteeri Jussi Lilja, 0400 722 706 Vanhasen 2. hallitus on aloittamassa. Uuden hallituksen ohjelma jatkaa edeltäjänsä EU –linjauksia. Hallitus sitoutuu ajamaan kaatunutta perustuslakiesitystä vaikka se samassa paperissa tunnustaa kansalaisten voimakkaan EU-kritiikin olemassaolon. Kansalaisten EU-kritiikki on moneen kertaan mitattu ja sille löytyy vankat perusteet. Onkin kysyttävä eikö hallitus, jonka pitäisi kaiketi edustaa kansaa, välitä äänestäjien, tavallisten ihmisten mielipiteistä? Kuvaavaa on, että Euroopan unionissa ja nyt myös Suomessa kaavaillaan laajaa mainoskampanjaa, jolla pyritään ”myymään” EU:ta ihmisille. Sen sijaan hallitus ei puhu mitään mahdollisuudesta kansalaisten aktivoimiseksi keskustelemaan EU-asioista, esittämällä vaikkapa selvän tavoitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi uudesta sopimusesityksestä, kun se aikanaan valmistuu. EU.n militarisoinnin tukeminen on toinen seikka, joka hallituksen ohjelmasta nousee esiin. Olisi tarpeen selventää mitä tarkoitetaan kun Suomi osallistuu ”täysipainoisesti” EU:n sotilaalliseen toimintaan, tukee asevientiä ja EU-maiden aseteollista yhteistyötä. Hyväksymässään perustuslaissa Suomi tosin jo sitoutui asteittain lisäämään varustelumenojaan! Sen sijaan kun Suomi vuonna 2008 on ETYJ:n puheenjohtajamaa ei tälle jaksolle ole asetettu mitään tavoitteita. Tällä tavoin ollaan tukemassa sitä politiikkaa, joka perustuu yksinomaan asevaraiseen turvallisuusajatteluun. Vaihtoehto EU:lle –kansanliike haluaa, että kansalaiset otetaan mukaan siihen prosessiin, jolla päätetään näistä asioista ja vaatii että tulevat perussopimuksen muutokset, uusi EU:n perustuslakiesitys mukaan luettuna, alistetaan kansanäänestykseen. Helsinki 21.4.2007 Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry Lisätietoja: Pääsihteeri Jussi Lilja, 0400 722 706 Tiedotusvälineille Suuri hätä EU:n perustuslaista. Merkel on lähettänyt EU:n jäsenmaiden hallituksille 12 kysymystä perustuslain muuttamisesta. Kysymykset osoittavat Merkelin ääretöntä piittaamattomuutta, välinpitämättömyyttä kansalaisia kohtaan. Ei todella uskoisi valtion päämiehen yrittävän näin halvoilla ja yksinkertaisilla tavoilla ostaa EU:lle perustuslakia. On myös kansalaisten aliarvioimista, ettei tällaisesta asiasta informoida tiedotusvälineissä eikä anneta kansalaisille mahdollisuutta ottaa osaa keskusteluun. Suomen innokkuus olla mukana EU:n militarisoinnissa osoitti viime vuonna pikaisesti hyväksytty kriisinhallintalaki, joka korvasi vanhan rauhanturvalain. Tässä muutetussa kriisinhallintalaissa luvataan ilman YK:n mandaattia lähettää Suomen sotilaita EU-joukkojen mukana taistelemaan ympäri maailman. Suomi on tänä päivänä rikkaampi kuin koskaan, kuitenkin samanaikaisesti meillä on köyhiä yhä enemmän, nyt yli 600.000. Maassamme kasvaa eriarvoisuus ja uuden hallituksemme myötä työtä tekevä väestö maksaa veroja runsaasti enemmän kuin korkeapalkkaiset johtajat. Kuntapalvelut siirtyvät yhä kiihtyvällä vauhdilla yksityisille yrityksille ja palvelut kallistuvat. Näköpiirissä on lähinnä kurjistuva Suomi, joka maksaa nettomaksuna vuosina 2006 –2007 jo yli 930 miljoonaa euroa. Tänä päivänä, 9. toukokuuta ei Suomella ole aihetta juhlaan, sen sijaan meillä kansalaisilla on syytä yhä uudelleen ja uudelleen kysyä politiikoiltamme miten he aikovat toimia demokratian nimissä. Lea Launokari |