|
PERUSTUSLAKI
ON HYLÄTTY - SUOMENKIN ON TUNNUSTETTAVA TOSIASIAT Tiedotusvälineille 2.6. 2005 kello 10 Kansalaisten infopiste, Eduskunnan lisärakennus Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus: Perustuslaki on hylätty - Suomenkin on tunnustettava tosiasiat Suomen hallituksen on tunnustettava se tosiseikka, että Euroopan unionille laadittu perustuslakiesitys on enää vain kuollut kirjain. On tarpeetonta jatkaa perustuslain hyväksymisprosessia, koska se ei Euroopan unionin omienkaan sääntöjen mukaan voi tulla hyväksytyksi. Peruskirjojen muuttaminen vaatii edelleen kaikkien jäsenvaltioiden hyväksymisen puhumattakaan perustuslakiesityksen ensimmäistä momentista, jossa "perustetaan Euroopan unioni" ja siis puretaan entinen järjestelmä. Kokonaan toinen ja vakavampi kysymys on se, että ratifioinnin jatkaminen poliittisesti on mahdotonta. Se kuilu, jonka voidaan sanoa revenneet EU:n sisällä poliittisen eliitin ja tavallisten ihmisten välille, ei yksinkertaisesti salli prosessin jatkamista. Kummassakin nyt esityksen hylänneessä maassa Ranskassa ja Hollannissa sanotaan parlamenttien enemmistön olleen valmiin hyväksymään sopimuksen. Tavallisten ihmisten mielestä se politiikka jota EU on edustanut ei ole täyttänyt niitä toiveita, joita he elämässään pitävät tärkeinä. On syytä pysähtyä ja kysyä kuka on väärässä poliitikot vai kansalaiset, jotka eivät "ymmärrä asiaa ja äänestävät väärin". Haluavatko päättäjät meilläkin edelleen kasvattaa kuilua itsensä ja kaikesta kaupallisuudesta, kilpailuttamisesta, yltiöpäisestä yksityistämisestä ja peruspalveluiden leikkaamisesta tarpeekseen saaneiden kansalaisten välille. Vaihtoehto EU:lle on mukana kansanäänestyskampanjassa, jonka ainoa tavoite on saada aikaan kansanäänestys perustuslaista myös meillä Suomessa. Viime päivien tapahtumat ovat tukkineet esimerkiksi nettilinjat ihmisten pyrkiessä allekirjoittamaan vetoomusta. Vaihtoehto EU:lle -liikkeen mielestä on viimeistään syksyllä eduskunnan todettava, että ei ole mieltä jatkaa perustuslakiesityksen ratifiointia.
Tiedotusvälineille 30.5.2005 Vaihtoehto EU:lle -kansanliike: Kansalaiset sanoneet sanansa Ranskassa
Äänestystuloksen pitäisi myös meillä avata poliittisen johtomme silmät. Ei voida enää jatkaa sen kuilun kasvattamista, joka on syntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, jolloin työttömyydestä on tullut pysyvää ja taloudellisen kasvun hyödyn ovat korjanneet yritykset, (pääomien omistajat) ja suurituloiset, samaan aikaan kun on jatkettu kansalaisten peruspalveluiden leikkauksia ja EU:n ajaman talouspolitiikan mukaisesti kaiken kaupallistamista ja yksityistämistä. Kansalaiset eivät tätä politiikkaa halua. Ranskalaisten enemmistö on nyt noussut vastustamaan perustuslakia, jonka hyväksyminen olisi merkinnyt tämän kielteisen politiikan voimistumista. Vaatimukset kansanäänestyksestä myös meillä ovat voimistuneet. Viime viikonloppuna julkaistiin noin sadan lähinnä kulttuuri- ja tiedepiirejä edustavan suomalaisen vetoomus kansanäänestyksen järjestämisestä. Vaihtoehto EU:lle -liikkeen mielestä on tehtävä päätös kansanäänestyksen järjestämisestä. Jos perustuslakiesitys on kansalaisten kannalta niin erinomainen kuin hallituksemme väittää, pitää sitä voida avoimesti puolustaa myös kansanäänestyksessä. Lisätietoja:
Jussi Lilja, VEU:n pääsihteeri 0400 - 722 706 Vetoomus: Suomen perustuslaki antaa mahdollisuuden neuvoa antavaan kansan-äänestykseen. Mielestämme Euroopan unionille laadittu perustuslaki on merkitykseltään niin suuri, että siitä lopullista päätöstä tehtäessä tulisi kansalaisten mielipiteelle antaa sille kuuluva painoarvo. Me allekirjoittaneet haluamme, että eduskunta päättää järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen Euroopan unionin perustuslaista Ari-Veikko Anttiroiko, MA, professori, Tampere, Minna Aro, näyttelijä, FIA, Jyväskylä, Maarika Autio, monitaiteilija, Helsinki, Jan Brunberg, muusikko, Helsinki, Aino Bärlund, pastori, Helsinki, Neida Cabello-Nousiainen, teologi, Helsinki, Timo Eränkö, sanoittaja, Helsinki, Kristiina Halkola, näyttelijä, Helsinki, Matti Harjunniemi, puheenjohtaja, Helsinki, Lassi Heininen, YTT, Helsinki, Jari Heinonen, YTT, Tampere, Tero Heinänen, toimittaja Helsinki, Elina Hemminki, tutkimusprofessori, Helsinki, Heidi Herala, näyttelijä, Helsinki, Ari Hirvonen, dosentti, Helsinki, Tommi Hoikkala, tutkimusjohtaja, Helsinki, Jaakko Husa, professori, Joensuu, Henna Hyttinen, näyttelijä, Helsinki, Juha Häkkänen, näyttelijä, Kajaani, Yrjö-Paavo Häyrynen, emeritus professori, Joensuu, Liisa Häyrynen, Psl, LP, Joensuu, Olli Ikonen, näyttelijä, Helsinki, Teuvo Junka, tutkija, Helsinki, Vesa Kaikkonen, näyttelijä, Helsinki, Kaarina Kailo tutkija, Oulu, Timo Kallinen, TET, Hyvinkää, Markku Kangaspuro, vanhempi tutkija, Helsinki, Veli Karhu, professori, Tampere, Anu Karlsson, teatterituottaja, Helsinki, Nella Keskisarja, kuvataiteilija, Helsinki, Kari Kihlström, näyttelijä, Jyväskylä, Esko Kokkonen, luottamusmies, Vantaa, Raija Korhonen, pastori, Helsinki, Pekka Koskinen, professori, Helsinki, Jyrki Käkönen, Jean Monet professori, Tampere, Kai Laaksonen, plm, Helsinki, Susanna Laaksovirta, näyttelijä, Helsinki, Petri Lahtinen, a-os:n puheenjohtaja, Tampere, Reiska Laine, muusikko, Helsinki, Aila Lavaste, teatterinjohtaja, Jyväskylä, Mauri Lehtovirta, kulttuurituottaja, Helsinki, Juho Lilja, ohjaaja, Helsinki, Kari Lindström, taidegraafikko, Helsinki, Jukka Linkola, säveltäjä, Helsinki, Seppo Maijala, näyttelijä, Helsinki, Teemu Matinpuro, toiminnanjohtaja, Helsinki, Tuula Meisaari-Toiviainen, näyttelijä, Oulu, Pertti Multanen, dosentti, Helsinki, Martti Mäki, taidemaalari, Oulu, Sari Mällinen, näyttelijä, Helsinki, Aili Nenola, professori, Helsinki, Hannu Nousiainen, psykologi, Muurame, Mikko Nousiainen, muusikko, Helsinki, Mella Nousiainen, FM, Muurame, Jyrki Nousiainen, näyttelijä, Helsinki, Vantaa, Jukka Orma, muusikko, Helsinki, Marja Packalen, näyttelijä, Helsinki, Pekka Pajuvirta, valokuvaaja, Helsinki, Tomi Parkkonen, muusikko, Helsinki, Juhani Partonen, pj, Pukkila, Heikki Patomäki, professori, Helsinki, Jari Pehkonen, näyttelijä, Helsinki, Kari Peitsamo, muusikko, Tampere, Markku Peltola, näyttelijä, Tampere, Tiina Peltonen, näyttelijä, Helsinki, Mikko Perkoila, muusikko, Järvenpää, Mauri Perä, varapj, Vantaa, Matti Piirainen, ltm, Helsinki, Ritva Pitkänen, tilintarkastaja, Helsinki, Jussi Raittinen, muusikko, Helsinki, Pertti Rannikko, professori, Kiihtelysvaara, Janne Raudaskoski, näyttelijä, Oulu, J-P. Roos, professori, Helsinki, Matti Rossi, kirjailija, Espoo, Seppo Ruotsalainen, VTT, Kauniainen, Erkki Saarela, näyttelijä, Helsinki, Anneli Sauli, näyttelijä, Helsinki, Yrjänä Sauros, muusikko, Helsinki, Ritva Savtschenko, puheenjohtaja, Helsinki, Nora Shüller, näyttelijä, Helsinki, Eero Soininen, näyttelijä, Helsinki, Ritva Sorvali, näyttelijä, Lahti, Kari Suhonen, näyttelijä, Kajaani, Vando Suvanto, muusikko, Helsinki, Jorma Särkelä, toimittaja, Kemijärvi, Anne Taskinen, muusikko, H:ki, Silva Tedre, YTT, Joensuu, Pekka Tegelman, säveltäjä, H:ki, Liisa Toivonen, näyttelijä, Oulu, Esa Tulkki, lääkäri, H:ki, Thomas Wallgren, fil.tri, Helsinki, Telle Virtanen, toimittaja,Helsinki allekirjoita sinäkin vetoomus Tiedotusvälineille: VEU:n vuosikokous 21.5.2005 Kansalaiset eri mieltä eliitin kanssa Euroopan unionin jäsenmaat
tekevät par´aikaa päätöksiä suhtautumisesta
EU:lle esitettyyn perustuslakiin. Päätöksen on tehnyt tai
juuri tekemässä kymmenen jäsenmaata ja viidessätoista
asia on vielä avoin. Niistä kansanäänestys on päätetty
järjestää yhdeksässä maassa. Suomen hallituksessa
puolueiden "nokkamiehet" ovat päättäneet, ettei
meillä kansan mielipidettä kysytä. EU:n militarisointi etenee Vaikka Euroopan unionin
militarisointi on varsinaisesti kirjattu yksityiskohtia myöten perustuslakiesitykseen
se etenee kovaa vauhtia perustuslaista huolimatta. Erityisen tärkeän
sijan se näyttää yllättäen saaneen sotilaallisesti
sitoutumattomassa Suomessa. Hallitus on, sille tehdyn esityksen mukaan,
valmis perustamaan taistelujoukkoja Euroopan Hallituksen halua osallistua kansainvälisiin sotatoimiin kuvastaa hyvin se, että vaikka perustuslakia ei ole hyväksytty, eikä omia lakejamme muutettu, Suomi on varauksetta mukana sotaharjoituksissa sotaa käyvien maiden ja Nato-joukkojen kanssa. Esimerkkinä tästä on juuri nyt maassamme käynnissä oleva Adex05 ilmasotaharjoitus. Hallituksen tarkoitus on muuttaa nykyinen rauhanturvalaki kokonaan ja säätää uusi kriisinhallintalain nimellä. Se sisältäisi perustuslakiesityksen mukaiset toimet, ilman sen paremmin YK:n kuin Ety-järjestönkään valtuutusta. Se oikeuttaisi, vastoin kansainvälistä oikeutta, sotilaallisiin toimiin kaikkialla. Esityksen mukaan toiminta voi käsittää kaikki taistelujoukkojen tehtävät rauhaan pakottaminen ja muu aseellinen toiminta mukaan luettuna ja ne voisivat toimia EU:n, Naton tai jonkun maiden liittokunnan johtamina. Tätä poliittinen johtomme on siis halunnut. Kansalaisille on annettu korkeinta johtoa myöten mielikuva tavattoman "vaikeasta asiasta ja vakavasta harkinnasta" asiasta lopullista päätöstä tehtäessä. Toisaalta yhteiset rauhanturvatoiminnan ja kriisinhallinnan uhrit yhdistävät meidän "eurooppalaista perhettämme"! Jos Suomen poliittinen johto olisi tosissaan halunnut muuta, sen ei olisi pitänyt hyväksyä perustuslakiluonnosta. Me haluamme muistuttaa, että Suomen liittyessä kansanäänestyksen jälkeen EU:n jäseneksi, eivät jäsenmaiden puolustusministerit lainkaan kokoontuneet, koska katsottiin, ettei se kuulunut EU:n toimialaan. Meidän mielestämme rauhanturvalakia ei pidä muuttaa eikä Suomen pidä osallistua taistelujoukkoihin. Emme usko, että rauhanturvatoimintaa edistää sen muuttaminen sotilaallisella väkivallalla uhkaamiseksi. EU:n militarisointi sinänsä on jo riittävä peruste kansanäänestykselle ja kansalaisten kuulemiselle. Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry Suomen sosiaalifoorumi Euroopan unioni ja demokratia Euroopan unionin perustuslaki tai niin kuin meillä Suomessa halutaan sanoa "perustuslaillinen sopimus" on tarkoitus saattaa voimaan 1.marrraskuuta 2006. Meillä on keskustelu perustuslain sisällöstä ollut varsin vähäistä. Ennen lopullisen tekstin muotoilua ja parafointia hallituspuolueiden keskeiset ministerit kiirehtivät tyrmäämään vaatimukset perustuslain alistamisesta kansanäänestykseen. Joidenkin mielestä tämä oli malliesimerkki siitä pienestä "herraklubista", joka väärinkäyttää valtaa demokraattiseksi mielletyssä maassa Edes näiden puolueiden eduskuntaryhmät eivät olleet asiaa käsitelleet - koko eduskunnasta puhumattakaan. Tämän jälkeen on eduskunnassa valmisteltu lakialoite kansanäänestyksen järjestämiseksi. Kansanäänestys on varsin tehokas keino saattaa perustuslaki keskusteluun ja laajemminkin kansalaiskäsittelyyn maassamme. Kysymys demokratiasta liittyy myös Euroopan unioniin yleensä ja nyt erityisesti suunniteltuun perustuslakiin. Mitkä vaikutusmahdollisuudet kansalaisilla on ja ottaako ja voidaanko unionin toiminnassa ylipäänsä ottaa huomioon laajan ja yhä laajemmaksi muodostuvan erilaisissa olosuhteissa ja kulttuurisesti paljon toisistaan poikkeavissa oloissa elävien ihmisten tarpeet ja toiveet yhteiskunnan kehitykselle. Voidaan myös kysyä pakotetaanko perustuslailla EU:n kansalaiset samaan muottiin ja hyväksymään annettuina politiikat, jotka on kirjattu ns. vapaan markkinatalouden tai uusliberalismin nimissä ohjeiksi moniin perustuslain pykäliin ja momentteihin. Onko kaikkien maiden tahdottava jatkuvan kasvun ja kovan rahan sanelemaa politiikkaa? Kysymys Euroopan unionin tulevaisuudesta ja erityisesti sen tulevaisuuden suunnasta on esillä perustuslain ratifioinnin yhteydessä. Se Euroopan unioni, johon Suomikin aikanaan liittyi oli varsin erilainen kuin nyt. Kansalaisten kannalta on varsin kohtuullista, että heille tarjotaan monipuolista informaatiota ja vaikutusmahdollisuutta itseään koskevassa asiassa. Näistä asioista alustaa Sosiaalifoorumissa lauantaina 9.4. kello 13.45 - 16.00 VEU:n järjestämässä tilaisuudessa fil.tri Thomas Wallgren. Lisätietoja:
Leena Brunberg VEU:n toimisto 09-682 3422 LEHDISTÖTIEDOTE 12.1.2005
Tammikuun alusta EU:n puheenjohtajuus siirtyi Luxembourg'ille ja pääministeri Jean-Claude Juncker'ille. Puheenjohtajuudesta Jean- Claude Juncker totesi maanantaina (10.1.05), että hän ottaa tehtävän vastaan "päättäväisyyden" muttei optimismin hengessä". Juncker luetteli myös ne kolme asiaa, joihin hän aikoo keskittyä kuusi kuukautta kestävän puheenjohtajuutensa aikana, eli EU:n muuttamiseen maailman kilpailukykyisimmäksi taloudeksi, sopimuksen aikaansaamiseen EU:n rahoittamisesta vuosina 2007-2013, sekä EMU- ehtojen uudistamiseen. Kaikissa piilee vakavia ongelmapesiä. EU:n muuttaminen maailman kilpailukykyisimmäksi taloudeksi sisältää mitä todennäköisimmin markkinoiden täydellisen avautumisen kilpailulle. Mitä lähemmäksi ihmisten peruspalveluja; koulutusta, sosiaaliturvaa, terveyspalveluja tullaan, sitä tulisemmaksi muuttuu keskustelu. EU:n rahoittaminen on aina ollut kiistoja aiheuttava asia. Nyt mukana on 15 uutta jäsenmaata, joilla kaikilla on suuria odotuksia rahojen suhteen. Juncker'in tavoite saavuttaa tästä sopu kesäkuun loppuun mennessä on kovin kunnianhimoinen. Kuusi jäsenmaata - Englanti, Saksa, Ranska, Ruotsi, Hollanti, Itävalta - haluavat nähdä EU-maksujen pysyvän 1 prosentissa BKT:stä. Komissio sen sijaan korostaa, että laajentuminen aiheuttaa paineita EU:n budjetin kasvattamiselle ja ettei ole mahdollista saavuttaa "enemmän Eurooppaa" pienemmillä kustannuksilla. EMU- ehtojen uudistaminen on kova haaste tilanteessa, jolloin suurimmat jäsenmaat Saksa sekä Ranska ovat suurimpia ehtojen rikkojia. Maiden taloudet tuskin antavat aihetta uskoa rikkomusten loppuvan vielä muutamaan vuoteen - vaikka toisin väitetään. Mutta todellinen miinakenttä on Jean- Claude Juncker'illa sekä seuraavilla puheenjohtajamailla; Englannilla (syksy 2005) sekä Suomella (kevät 2006) vielä edessä. Nimittäin EU:n perustuslaki ja siihen liittyvät kansanäänestykset, jotka tullaan pitämään ainakin Englannissa, Espanjassa, Hollannissa, Irlannissa, Luxembourgissa, Portugalissa, Ranskassa, Tanskassa sekä Tsekin Tasavallassa. Suomessa kansanäänestysliike pahoittelee sitä, ettei Suomen hallitus vieläkään ole ilmoittanut kuuluvansa näihin kansan mielipidettä kunnioittaviin maihin. Englannissa maanantaina (10.1.05) julkaistu mielipidemittaus osoittaa, että lähes kaksi kolmasosaa huippu-yritysjohtajista vastustaa EU:n perustuslakia. Lokakuussa Englannissa julkaistu mielipidemittaus osoitti osaltaan, että 58 % englantilaisista (jopa 68 % nuorista) haluaa Englannin neuvottelevan uudestaan sopimuksensa EU:n kanssa. Tämän lisäksi Englannista käsin ollaan nyt kokoamassa pan- eurooppalaista Ei-kampanjaa pitkälti Englannin yritysmaailman rahoilla. Kampanjan alkusysäys tapahtui The Times lehdessä 11.1.05 vaatimuksella, että kaikissa jäsenmaissa on pidettävä kansanäänestykset perustuslaista: kyllä- ja ei-puolelle on annettava tasapuolisesti taloudellista tukea ja media-tilaa, hallitusten on kunnioitettava sitä , että kansallinen ei perustuslaille merkitsee perustuslain hylkäämistä. Mukana kampanjassa ovat yritysmaailman, ammattiliittojen, rauhaa sekä demokratiaa puolustavien järjestöjen sekä vihreiden, että vasemmisto- ja oikeistopuolueiden edustajat. Englantilaiset yritysjohtajat pelkäävät perustuslain tuovan liian paljon ammattijärjestövaltaa. Ranskalaiset sosialistit pelkäävät sen tuovan liian paljon vapaa-markkina-ajattelua. Tanskalaiset pelkäävät sen tuhoavan demokratian. Hollantilaiset pelkäävät kansallisen identiteettinsä puolesta. Irlantilaiset väittävät, että perustuslaki tekee EU:sta sotilaallisen suurvallan. Näinkin erilaisista taustoista tulevien tahojen yhteinen projekti osoittaa, miten tärkeäksi koetaan EU:n perustuslain kaataminen sekä poliittisen vallan palauttaminen takaisin jäsenmaille ja sen kansalaisille. |