LEHDISTÖTIEDOTTEET 2004 |
KESKUSTELUTILAISUUS
EU:N PERUSTUSLAISTA - CAFÉ NOIR, Turku 26.11.2004 Sanapaja-yhdistys paneelikeskustelu EU:n perustuslaista, Porin taidemuseossa 21.11.2004 ÄLKÄÄ HYVÄKSYKÖ EU:N PERUSTUSLAKIA ... TEHKÄÄ TILAA TODELLISELLE KESKUSTELULLE EUROOPAN TULEVAISUUDESTA EI MEIDÄN NIMISSÄMME! EUROOPPALAINEN VAI POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ? PÄÄMINISTERIN EI KANSANÄÄNESTYKSELLE ON KUOLINISKU KANSANVALLAN RIPPEILLE SAKSASSAKIN KASVAA PAINE KANSANÄÄNESTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI EU:N PERUSTUSLAISTA AVOIN KIRJE SUOMEN PÄÄMINISTERI MATTI VANHASELLE PÄÄMINISTERI VANHASEN ON KERROTTAVA KOKO TOTUUS PERUSTUSLAISTA 19.6.2004 EU-PARLAMENTTIVAALIT LÄHESTYVÄT - MINKÄÄNLAISTA KESKUSTELUA EI KÄYDÄ - PERUSTUSLAISTA VAIETAAN 13.5.2004 ONKO EU-KANSALAISTEN MITTA TÄYTTYMÄSSÄ? 31.3.2004 LEHDISTÖTIEDOTE 26.11.2004 Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle kansanliikkeen puh.joht. 050-569 09 67 tai 09-81 01 67
Jo torstaina 25.11.
uusi sisämarkkinoista vastuussa oleva komissaari, Charlie McCreevy,
joutui koetukselle koskien erittäin ristiriitaista "Bolkenstein"-direktiiviä
palvelujen vapauttamisesta. Brysselissä järjestettiin Euroopan
Rakennus- ja Puutyöläisten Liiton sekä Euroopan julkisen
alan ammattiliittojen federaation toimesta mielenosoitus, joka oli myös
Euroopan Ammattiliittojen kattojärjestön, ETUC:in tukema. Liitot
varoittavat, että "Bolkenstein" direktiivi uhkaa sekä
työntekijöiden oikeuksia että EU-kansalaisten peruspalveluja.
Liitot korostavat, että ehdotukset sisältävät aivan
liian paljon sääntöjen purkamisia ja johtavat siihen, ettei
perustavanlaatuisia sosiaalisia näkökohtia oteta huomioon. "Alkuperäismaa-periaate"
tarkoittaa, että riippumatta siitä, missä maassa palvelut
tuotetaan palveluja tuottava yritys seuraa sen maan lakeja, missä
yritys on perustettu. Tämä uhkaa liittojen mukaan hyvin toimivia
kotimaisia palvelualan markkinoita. EU:n nopean toiminnan joukoista on myös syntymässä keskustelua. Itävallassa kansalaisliikkeet kritisoivat kärkevästi maansa osallistumista EU:n "teurastusjoukkoihin". Järjestöt vastustavat Itävallan osallistumista joukkoihin vaikka YK antaisi siihen mandaatin. Järjestöt korostavat, että USA käy parhaillaan kaikkia kansainvälisiä sopimuksia rikkovaa Irakin sotaa YK:n mandaatilla. Norjassa lakitieteen eliittiin kuuluvat professorit kyseenalaistavat Norjan osallistumisen EU:n taistelujoukkoihin, koska norjalaisten joukkojen alistaminen ulkomaiseen käskyyn on Norjan perustuslain vastaista. NATO:ssa Norjalla on veto-oikeus. EU:ssa joukkojen on oltava valmiit 10 päivässä mikä norjalaisen professorin mukaan tarkoittaa, että joukkoihin kuuluvan maan on mahdotonta kieltäytyä osallistumisesta. Tämän lisäksi EU:n perustuslaista järjestettävät kansanäänestykset eri jäsenmaissa sekä perustuslakia kritisoivien kansalaisjärjestöjen kasvu etenkin Saksassa, kuten myös Euroopan talouspoliittinen tilanne USA:han ja Aasiaan nähden tulee tuottamaan tukkukaupalla ongelmia. Hankaluuksia tulevat aiheuttamaan myös keskustelut Turkin jäsenyydestä, EMU-kriteerien noudattaminen tilanteessa jossa Saksa ja Ranska toistuvasti ovat rikkoneet niitä sekä uuden 25-henkisen komissio-ryhmän kurissa pitäminen. Ongelmia, joista keskustellaan monessa jäsenmaassa - muttei Suomessa. Mitä poliittinen johto pelkää? Kansalaisten heräämistäkö? LEHDISTÖTIEDOTE 20.11.2004 Ulla Klötzer,
Vaihtoehto EU:lle kansanliikkeen puh.joht. 050-569 09 67, Sanapaja-yhdistys paneelikeskustelu EU:n perustuslaista, Porin taidemuseossa 21.11.2004 Pääministeri Matti Vanhanen arvioi, että Suomi ratifioi EU:n perustuslain vuoden 2005 lopussa tai 2006 alussa. Kaikki merkit viittaavat siihen, ettei kansanäänestystä tulla järjestämään asiasta. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan perustuslaki ei ole kovin merkittävä unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikalle, koska suurin osa perustuslakiin kirjatuista uudistuksista otetaan käyttöön jo ennen sen hyväksymistä. Ne asiat, joihin Erkki Tuomioja viittaa ovat kaikki asioita, jotka liittyvät puolustukseen ja Suomen puolueettomuuteen ja, joihin suomalaiset suhtautuvat hyvin kriittisesti. Ne ovat asioita, jotka johtavat EU:n militarisoimiseen ja, jotka kaikki vaativat taloudellisia panoksia jäsenmailta. EU:n puolustusmateriaalivirasto, nopean toiminnan joukot ja jäsenmaiden keskinäinen avunanto, johon Suomi on sitoutunut jo ennen kun perustuslaki on ratifioitu ovat ratkaisevia askelia kohti yhteistä EU:n puolustusta ja Suomen liittoutumattomuuden lakkauttamista. Tämän pääministeri Matti Vanhanen on vihdoin myöntänyt avoimesti. Kuitenkin häntä, kuten ei myöskään Erkki Tuomiojaa näytä huolestuttavan, että enemmistö suomalaisista edelleen vastustaa tällaista kehitystä. Jälleen kerran suomalaisia viedään kuin sikaa säkissä! Jälleen kerran kansalaiset joutuvat jo päätettyjen asioiden eteen. Miten on mahdollista, että uudistuksia otetaan käyttöön jo ennen kuin niiden perustana oleva sopimus/perustuslaki on ratifioitu? Samoilla valheilla on koko EU-jäsenyytemme rakennettu. Yhteinen raha ja yhteinen puolustus piti olla kaukana tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavien hankkeiden joukossa. Työpaikkoja ja uusia Suomen teollisuutta elvyttäviä investointeja piti olla tiedossa. Elintarvikkeiden piti halventua huomattavasti. Mikään näistä lupauksista ei ole toteutunut! On ilmiselvää, että poliittinen eliitti - ei vaan Suomessa vaan ympäri Euroopan - pelkää avointa, rehellistä keskustelua EU:n kehityksestä ja todellisten tietojen antamista kansalaisilleen. On myöskin ilmiselvää, että kuten on käynyt edellisten EU-sopimusten kanssa, kehitys ei lopu tähän. Tähtäimessä on EU:n liittovaltio, joka yhdessä USA:n kansaa, hallitsee maailmaa - USA:n ehdoilla. EU:n entisen komission puheenjohtaja Romano Prodi sanoi CNN-haastattelussa 1.1.2002, että "Euron historiallinen merkitys on luoda "kaksi-napa" -talous maailmaan. Kaksi napaa ovat dollari ja euro. Se on askel, jonka jälkeen seuraa uusia askeleita. Euro on vain eturuoka (antipasto)." Saksan johtavassa talouslehdessä, Handelsblatt'issa 9.11.04, Saksan Eurooppa-ministeri Hans Martin Bury varoitti, että "perustuslaki ei ole viimeinen askel Euroopan integraatiossa." "Eurooppa tarvitsee aina edelläkävijöitä, pioneeri-ryhmiä, jotka ovat valmiita viemään integraatiota syvemmälle." Mikä voisi olla vielä syvemmälle vievä integraatio? Se on liittovaltio, jossa on paitsi yhteinen raha, yhteinen puolustus, yksi ääni kansainvälisissä foorumeissa, yhteinen ulkoinen raja, myös yhteinen verotus, yhteinen sosiaali-, koulutus- ja terveyspolitiikka ja yhteinen energia- ja ydinjätepolitiikka. Suomen Gallupin teettämän mielipidemittauksen mukaan 1/2004, suomalaisia huolestutti europarlamenttivaalien yhteydessä eniten kansallinen oma etu, suomalaisten oikeudet ja mahdollisuudet, kansalaisten perusoikeudet EU:ssa sekä valtasuhteet Suomi vs. EU. Näistä olisi keskusteltava - mutta Suomen poliittinen johto ei toivo keskustelua, keskustelu saattaisi johtaa siihen, että kansalaiset heräisivät huomamaan mistä on kysymys! TEAM - The European Alliance of EU-Critical Movements www.teameurope.info LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2004
Tänään EU-maiden johtajat allekirjoittavat "Euroopan unionin sopimuksen Euroopan perustuslaista" ja sen jälkeen jokaisen jäsenmaan on itse päätettävä liittyykö se tähän perustuslakiin. Perustuslaki antaa EU:lle merkittäviä valtion piirteitä. Niitä ovat lippu, hymni, armeija, valuutta, oikeudellinen ensisijaisuus, oikeushenkilöllisyys, tunnuslause sekä kansallispäivä, yhdistettynä yhteiseen ulkopolitiikkaan sekä oikeuteen lisätä omaa valtaansa ilman kansallisten parlamenttien hyväksyntää. Yhä enemmän EU-jäsenmaita koskevia lakeja tullaan antamaan EU-kommission taholta. Tämä projekti ei ole syntynyt Euroopan kansalaisten aloitteesta. Sitä kohtaan on olemassa ainakin kahdenlaista kritiikkiä. Kehitystä kohti Euroopan demokraattista liittovaltiota USA:n tai Saksan mallin mukaan, voidaan kritisoida koskien tarvetta tällaiselle projektille ja koskien naivistista uskoa, että tällainen valtio voisi toimia demokraattisesti ennakoitavan tulevaisuuden aikana. Sellainen kehitys vaatisi laajaa yhteistä poliittista keskustelua kansalaisten keskuudessa. Tämä vaatisi osaltaan yhteistä kieltä, yhteistä mediaa sekä yhteistä solidaarisuutta ympäri Eurooppaa. Tällaista ei ole realistisesti odotettavissa ainakaan tämän vuosisadan aikana. Kuka todella toivoo tällaista kehitystä ja mitä hyötyä olisi tällaisesta massiivisesta Euroopan moninaisuuden ja dynamiikan tuhoamisesta? Euroopan integroimis-projekti minimoi jo nyt keskustelun tulevaisuudesta kaikissa EU-maissa siihen, millä vauhdilla ja miten pitkälle EU:n kasvava valta saa ulottua ja miten paljon se saa leikata kansallisten parlamenttien ja niiden äänestäjien valtaa. Kritiikkiä kohdistuu myös siihen, että perustuslaki ei ole hyväksyttävissä oleva oikeistolaisen tai vasemmistolaisen politiikan edistäjä. Tämä näennäinen paradoksi on syntynyt sen tosiasian perusteella, että EU:n perustuslaki ei ole poliittisesti neutraali koskien ideologiaa, kuten demokraattisen perustuslain tulisi olla. Sen ytimenä toimii historiallisesti ainutlaatuinen kombinaatio vasemman laidan ja oikean laidan politiikasta, mikä joidenkin arvioiden mukaan yhdistää "molempien maailmojen huonoimmat puolet". EU on valtava byrokratia, joka pyrkii säätelemään jokaista tuotetta ja joka yrittää ulottaa lainsäädännöllistä valvontansa yhä useammalle elämän alueelle. Samalla EU toimii suurimpien eurooppalaisten ylikansallisten yhtiöiden edustajana. Perustuslain luomat edellytykset pääoman vapaalle liikkumiselle EU:n ja muuan maailman välillä auttavat näitä suuryhtiöitä muuttamaan sinne missä palkat ovat matalat ja ympäristönsuojelun säännökset ovat heikkoja, ja laaja tuotteiden harmonisoiminen pyrkii antamaan niille erittäin suuria etuja. Vasemmiston ja oikeiston erimielisyyden aiheet - sekä nykyinen taloudellisen kasvun ja ympäristönsuojelun vastakkainasettelu - pitäisi jättää keskusteltavaksi Euroopan kansalaisten keskuudessa, eikä sitoa niitä perustuslaillisiin määräyksiin asiakirjassa, jota tulee olemaan mahdoton muuttaa tällaisten perustavanlaatuisten asioiden osalta, jos se ratifioidaan. Me, allekirjoittaneet, olemme sitä mieltä, että olisi todella aiheellista tarkistaa olemassa olevia Euroopan unionin sopimuksia, mutta tämä menossa oleva pyrkimys on valitettavasti epäonnistunut. Toisaalta se on tuonut jotain hyvää mukanaan, nimittäin sen, että kansanäänestyksiä tullaan järjestämään monessa jäsenmaassa. Tämä voisi auttaa kunnollisen keskustelun aikaansaamista Euroopan tulevaisuudesta, erityisesti jos kansanäänestykset ovat reiluja ja antavat yhtä paljon resursseja sekä mediakattavuutta molemmille näkökannoille. Ne EU-johtajat, jotka ovat ottaneet kielteisen kannan kansanäänestykseen voivat vielä muuttaa mieltänsä ja antaa kansalaisilleen mahdollisuuden osallistua elintärkeään keskusteluun ja päätökseen. Kansanäänestys tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden muille Euroopan maille - ovatpa ne sitten liittymässä EU:hun tai ei - aloittaa vapaamman ja laajemman keskustelun, joka voisi osaltaan vaikuttaa niihin maihin, jotka taistelevat ehdotetun perustuslain pykälillä. Yleiseurooppalaisen keskustelun aloittaminen on siltäkin kannalta tärkeää, että on mahdollista, että jokin maa sanoo ei ehdotetulle perustuslaille ja siinä tapauksessa perustuslaki on kuollut. Näin siksi, että sopimus ei voi astua voimaan missään EU-massa ellei se astu voimaan kaikissa maissa. Historiallisesti tätä periaatetta on huonosti kunnioitettu joidenkin EU-johtajien toimesta, jotka sen sijaan ovat järjestäneet toisen kansaäänestyksen sopimuksista niissä maissa joissa on jo sanottu ei sopimukselle. Näin on tapahtunut liittämällä jokin ei sitova deklaraatio tai muuta saadakseen äänestäjät muuttamaan mieltänsä. Kansan demokraattista äänestystä tulisi kunnioittaa. Jos näin tapahtuisi tällä kertaa "Ei" merkitsisi "Ei" eikä mitään uusinta-kansanäänestyksiä tule järjestää. Perustuslain torjuminen jossain jäsenmaassa antaa erinomaisen mahdollisuuden pysähtyä ajattelemaan. Minkä takia on kiirehdittävä EU-valtion perustuslain kanssa? Mitä todella tarvitsemme on aikaa perusteelliselle ja laajalle kansalaiskeskustelulle jotta syntyisi visio, mieluummin monta visiota, tulevaisuudesta. Sellaisen pan-eurooppalaisen keskustelun pitäisi tähdätä siihen, miten saavuttaa todella kansanomainen ja ei-elitistinen rakennelma eurooppalaiselle yhteistyölle, joka perustuisi demokratian keskeisiin periaatteisiin. Tulos voi olla jotain aivan muuta kun nykyisen EU:n rakennelmat tai se voisi olla jotain mihin EU voisi kehittyä harkitusti. Se on kuitenkin tämän tarpeellisen keskustelun toinen vaihe. Mitä nyt tarvitaan on yleinen keskustelu jostain muusta kun EU:n perustuslain fait-accompli'sta (jo päätetystä asiasta), jonka on laatinut pieni kourallinen Euroopan huippupolitiikkoja ja byrokraatteja. Vetoamme niihin EU-maiden kansalaisiin, joiden maissa järjestetään kansanäänestykset, että he äänestäisivät ehdotettua perustuslakia vastaan. Vetoamme niiden maiden hallituksiin, jotka eivät vielä ole suostuneet kansanäänestyksen pitämiseen , että yhtyisivät muihin maihin ja järjestäisivät kansanäänestyksen. Ja vetoamme muun Euroopan poliittisiin johtajiin, olivatko sitten EU:n hakijamaista tai ei, rohkaisemaan maitaan kehittämään vision, joka menee sen ohi tulisiko heidän liittyä nykyisenlaiseen EU:hun vai ei. Tällä tavalla voimme kehittää aikaa ja tilaa kunnolliselle julkiselle keskustelulle Euroopan tulevaisuudesta ja parhaasta tavasta edistää todellista kansainvälistä yhteistyötä mantereellamme tässä dynaamisessa modernissa maailmassa. a.. Nicu Bazga, co-ordinator,
Attac Romania - Romania Ei meidän nimissämme! Suomen valtion johto aikoo ilmaista hyväksyntänsä EU:n epädemokraattisesti laaditulle perustuslakiluonnokselle allekirjoittamalla sen. Sopimuksen laatinut konventti teki tuhansittain muutosehdotuksia, jotka kaikki jätettiin huomiotta, ja niin pienen piirin valmistelema "perustuslaki" oli saneltu miljoonille EU-maiden kansalaisille. Sopimuksen laillisuus on Suomessa asetettu kyseenalaiseksi julkisuudessa, mutta sen hyväksymiselle ei edes aiota hakea Suomessa kansalaisten tukea kansanäänestyksellä. Meidän mielestämme
on monta syytä kyseenalaistaa kaavailtu perustuslaki, mutta erityisesti
naisilla on syytä siihen. Sangen laajasti eri maiden kansalaisliikkeiden
ajattelua ja toimintaa koonneen Euroopan sosiaalifoorumin 2004 Naisten
manifestissa varoitetaan, ettei asiakirjassa juuri mainita sukupuolten
tasavertaisuutta ja että siinä turvallisuuden perustaksi on
otettu aseellinen varustautuminen hyökkäysmielessä, eikä
panostaminen rauhanomaiseen selkkausten ennalta ehkäisemiseen ja
neuvotteluihin. EU:han suuntautuu yhteiseen puolustukseen läheisessä
yhteistyössä Naton kanssa, mikä johtaa puuttumiseen toisten
maiden sisäisiin asioihin. Huomiota kiinnitettiin myös kristillisen
perinnön vahvistamiseen, mikä osaltaan vie naisten oikeuksien
kaventamiseen perhe- ja työelämässä. Kautta EU:n on
jo tunnettua pätkätöiden ja irtisanomisten yleistyminen
ja Kaikkia, mutta erityisesti naisia, koskee lain läpäisevä ajatus markkinatalouden ja vapaan kilpailun ensisijaisuudesta. Tämä vie hyvinvointivaltion ja julkisten palvelujen romuttamiseen. Manifestissa tuomitaan myös maahanmuuttajiin - ja erityisesti maahanmuuttajanaisiin -kohdistuva lainvastainen rankaisu- ja heitteillejättöpolitiikka. Me vetoamme sen puolesta, että Suomi asettuu tukemaan aidon vapauden ja sukupuolten välisen tasa-arvon Eurooppaa, jossa vallitsevat jakamattomat sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet. Se olisi myös aseidenriisuntaan suuntautuva, rauhaa ja solidaarisuutta arvostava Eurooppa. Ja se olisi maallisen vallan Eurooppa, joka ehkäisee uskonnollisen fanatismin kasvun ja sitoutuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Meidän nimissämme ei Suomi lokakuun lopulla allekirjoita tuota kiireesti ja epämääräisesti laadittua perustuslakiluonnosta, jonka laillisuus on epävarma ja joka johtaa maamme mukaan suurvaltojen sotilaallisiin seikkailuihin ja kurjistaa oloja maassamme. Vielä on aikaa päättää toisin ja valita rauhan ja sosiaalisen kehityksen tie. Ensimmäinen askel sitä kohti on reilu kansanäänestys nyt käsittelyssä olevasta perustuslain luonnoksesta: käykö se suomalaisten mielestä maallemme ja Euroopan unionille vai ei. EU:n perustuslain luonnoksesta on järjestettävä kansanäänestys myös Suomessa! Naisten Vaihtoehto
EU:lle Helsingissä 26.10.2004 Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle puheenjohtaja, 050-569 09 67, ullaklotzer@yahoo.co Turussa: Eurooppalaisen
Suomen Nuoret sekä Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton seminaari Eurooppalainen vai Pohjoismainen Yhteistyö? Kansallisvaltiot koostuvat
vakaista, pitkään kestävistä ihmisten kehittämistä
yhteiskunnista, joissa historia, kieli, kulttuuri ja yhteiskunnallinen
näkemys muodostavat pitkälti yhteisen perustan. Tästä
kehittyy se solidaarisuus, se yhteenkuuluvuus ja ne yhteiset arvot, perinteet
ja intressit, jotka erottavat kansat toisistaan. Tällaisesta yhteiskunnasta
löytyy yhteistä tahtoa ylittää henkilökohtaisia
näkemyksiä ja sosiaalisia eroja, jotta poliittinen päätöksenteko
voisi toimia enemmistöpäätösten pohjalta ja jotta
kansalta löytyisi yhteistä tahtoa totella yhteisen hallituksen
määräyksiä. Tällainen ihmisten yhteenkuuluvuus,
"demos", edustaa kollektiivista "me-henkeä" ja
muodostaa perustan itsemääräämiselle ja tasavallan
suvereniteetille. Pohjoismaita yhdistävät
monet yhteiset perinteet, arvot, samankaltaiset kulttuuritaustat, maailman-katsomus
ja, lukuun ottamatta Suomea, kielten sukulaisuus. Tämä on mahdollistanut
yhteisiä kannanottoja erilaisilla kansanvälisillä foorumeilla
ja myöskin yhteisiä linjanvetoja lähinnä pohjoismaita
koskevassa politiikassa. Pohjoismaat ovat onnistuneet kehittämään
hajautettua yhteistyötä lähes kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Lukuisat selvitykset
ja mielipidemittaukset osoittavat, että pohjoismainen vapaaehtoinen
hallitusten-välinen yhteistyö nauttii laajaa kannatusta kansalaisten
keskuudessa. Pohjoismainen yhteistyö erottuu raktaisevasti EU-yhteistyöstä: Kansanvälisessä yhteistyössä Pohjoismaat ovat perinteisesti pyrkineet sopimuksiin, jotka edistävät rauhaa, ympäristön kestokykyä sekä kansojen ja ihmisten välistä tasa-arvoa. Tällainen kansainvälinen yhteistyö, joka nauttii maailman kansojen laajaa kannatusta, on muodostunut mahdottomaksi EU:ssa rakennettavan globalisaation vuoksi. Pohjoismaiden kansainvälisesti arvostettu ääni yllä mainittujen arvojen puolesta on hiljentynyt. Nyt kaikki EU-maat puhuvat Unionin äänellä ja tilanne muuttuu vielä pahemmaksi EU:n perustuslain myötä, joka tekee Unionista kansainvälisen toimijan, joka pyrkii valvomaan omia intressejä eri puolilla maailmaa koskien kaupantekoa ja luonnonvaroja ja jolle kehitetään yhteinen puolustus. Ulla Klötzer,
Vaihtoehto EU:lle -kansanliikkeen puheenjohtaja 09-810 167 tai 050-569
0967 Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Lisätietoja: 050-569 0967 SAKSASSAKIN KASVAA PAINE KANSANÄÄNESTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI EU:N PERUSTUSLAISTA Yhdeksässä EU:n jäsenvaltiossa on päätetty kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n perustuslaista. Suuria jäsenmaita edustavat Iso-Britannia, Ranska ja Espanja. Saksassa liittokansleri Gerhard Schröder on useasti toistanut, ettei Saksan perustuslaki salli kansanäänestystä. Tämä tilanne on perua Hitlerin ajoilta, jolloin kolmannen valtakunnan hallitus otti kansanäänestyksellä ohjakset käsiinsä ja jonka toistuminen sodanjälkeisessä perustuslaissa haluttiin estää. Paineet kansanäänestyksen järjestämiseksi niinkin tärkeästä asiasta kuin EU:n perustuslaista kasvavat Saksassa sekä kansan että poliitikkojen piirissä. Saksalaisen mielipidetutkimusinstituutin TNS Infratestin mukaan 70 % saksalaisista vaatii kansanäänestyksen järjestämistä perustuslaista. Tämä paine on asettanut myös puolueet vaikeaan tilanteeseen. Sekä liberaalipuolue FDP:n johtaja Guido Westerwelle että Bayernin valtapuolueen CSU:n johtaja Edmund Stoiber, kuten myös yhä useammat sosiaalidemokraattien piirijärjestöt, vaativat kansanäänestystä. Vihreät ovat vaikeassa tilanteessa, sillä vihreiden puheenjohtaja ja Saksan ulkoministeri, Joschka Fischer, on pitkään vastustanut kansanäänestystä. Vihreiden viimeisin puoluekokous taas asettui yksiselitteisesti kansanäänestyksen kannalle. Niinkin merkittävät lehdet kuin Süddeutsche Zeitung ja Welt asettuvat tukemaan kansanäänestystä. Weltin mukaan "EU on liian tärkeä asia jätettäväksi ainoastaan poliitikkojen päätettäväksi." Arvovaltaisen viikkolehti Der Spiegelin mukaan EU:n perustuslaki - kaikkien jäsenmaiden poliittisten johtajien ja asiantuntijoiden laatima mammuttiteos - koskettaa suoraan 25 jäsenmaasta ja 450 miljoonasta ihmisestä koostuvan EU:n jokaista kansalaista. Vuodesta 1970 on maailmassa järjestetty yli 800 kansanäänestystä. Amsterdamissa toimivan Initiative and Referendum Institute Europen (Euroopan aloite- ja kansanäänestysinstituutti) laatiman katsauksen mukaan Euroopan demokraattisin valtio on Sveitsi, jonka jälkeen seuraavat Tanska, Irlanti, Slovenia, Slovakia, Hollanti, Italia ja Liettua. Suomi, joka mielellään mainostaa itseään demokraattisena valtiona, ei ole Euroopan kärkijoukossa. Silti on muistettava mielipidemittaukset, joiden mukaan selvä enemmistö suomalaisista haluaa kansanäänestyksiä tärkeistä EU-asioista. Valitettavasti on myös nähtävissä miten suomalaisten välinpitämättömyys EU-politiikkaa sekä yhteiskunnallista osallistumista kohtaan ylipäänsä on kasvanut vuosi vuodelta, kun kansalta on evätty mahdollisuus osallistua aktiivisesti päätöksentekoon sekä omien elinehtojensa muokkaamiseen. Suurin osa Suomen
poliittisista johtajista vaikenee kannastaan kansanäänestykseen.
Kaikki odottavat ilmeisesti pääministeri Matti Vanhasen lausuntoa.
Poliittinen konsensus on kuitenkin eräs kansanvallan pahimpia vihollisia.
Se tappaa poliittisen keskustelukulttuurin ja tekee kansalaisista välinpitämättömiä
ja pinnallisia. Suomen imago pohjoismaisena demokratiana on jo pitkään
kärsinyt pahoja iskuja. Kansanäänestyksen evääminen
Suomen kansalta olisi viimeisiä iskuja tähän monen suomalaisen
arvostamaan yhteiskuntamalliin, jota on pidetty esimerkillisenä muuallakin
maailmassa. AVOIN
KIRJE SUOMEN PÄÄMINISTERI MATTI VANHASELLE Keskusta onnistui
äskettäin erittäin hyvin EU-parlamenttivaaleissa. Anneli
Jäätteenmäki oli ääniharava ja sen voi suureksi
osaksi tulkita protestiksi edellisen pääministerin Paavo Lipposen
häneen kohdistamaan hävyttömään kohteluun. Jäätteenmäki
sai ääniä henkilöiltä, jotka eivät koskaan
aikaisemmin ole äänestäneet Keskustaa. Nämä äänet
pitäisi tulkita tueksi demokraattiselle ja avoimelle yhteiskunnalle,
joka ottaa etäisyyttä kaikentyyppisiin diktatorisiin johtamistapoihin.
Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle -kansalaisliikkeen puheenjohtaja lisätietoja: 050-569 09 67
PÄÄMINISTERI
VANHASEN ON KERROTTAVA KOKO TOTUUS PERUSTUSLAISTA Kuten oli odotettavissa, kahdesta asiasta päättäminen muodostui liian kovaksi urakaksi Euroopan unionin päämiehille. EU:ta jyrkästi jakava Irakin sota heijastui keskusteluihin, samoin kuin EU:n federalistista ja vähemmän federalistista kehitystä puoltavat kannat. Päämiesten erimielisyydet näistä asioista heijastavat myös erittäin huolestuttavalla tavalla EU-kansojen syvien rivien jakautuneisuutta ja enteilevät vaikeita aikoja unionin liittovaltioprojektille.
Perustuslakineuvottelut osoittivat osaltaan miten lehmäkauppa kukoistaa ja miten loppujen lopuksi jokaisen jäsenmaan päämiehen suurin huoli on neuvottelutuloksen myyminen kotimaassaan. Miten saada pienet hyvät tulokset näyttämään suurilta. Miten saada taitavasti peitetyksi kansalaisille vaikeat asiat. Tehtävä on lähes jokaisen päämiehen kohdalla vaikeampi kuin koskaan. Näyttiväthän EU-parlamenttivaalien tulokset, että jäsenmaiden hallitukset eivät suinkaan nauti kansalaistensa tukea.
Suomen pääministeri Matti Vanhanen kuitenkin yrittää sinnikkäästi pimittää kansalta pahimmat asiat. Hän vähättelee suurten maiden ylivaltaa ja nostaa voitoksi poikkeukset EU:n työeläkejärjestelmiä ja maataloustukia koskeviin säädöksiin sekä hyvinvointipalveluiden turvaaminen. Monet kansalaisjärjestöt ovat jo ehtineet kritisoida hyvinvointipalveluita koskevaa kirjaamista perustuslakiin liian epämääräiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Koska hyvinvointipalveluiden turvaaminen jää veto-oikeuden varaan, se luo korkean kynnyksen näiden palvelujen turvaamiselle. Valitettava tosiasia on, että Suomella on Euroopan unionissa tottelevan jäsenmaan maine. Menneet teot eivät viittaa siihen, että Suomi olisi ensimmäisenä käyttämässä veto-oikeuttaan.
Sen sijaan Vanhanen ei puhu Suomen itsemääräämisoikeutta uhkaavista perustuslain artikloista mitään. Niistä ei puhuttu Suomessa eduskuntavaalien eikä EU-parlamenttivaalien yhteydessäkään. Matti Vanhanen pitää kiinni näkemyksestään, että EU:n perustuslaki ei tuo olennaisia muutoksia Suomen asemaan EU:ssa. Näin ollen perustuslaki voidaan käsitellä tavanomaisena kansainvälisenä sopimuksena kysymättä kansalaisten mielipidettä.
Sen jälkeen kun suomalaiset kansanäänestyksessä 1994 hyväksyivät Maastrichtin sopimuksen, Suomi on luopunut markastaan ja itsenäisestä finanssipolitiikaastaa. Amsterdamin ja Nizzan sopimusten myötä olemme siirtäneet enemmän päätösvaltaa Euroopan unionille. Nyt olemme antamassa EU:lle oikeuden allekirjoittaa Suomen puolesta kansainvälisiä sopimuksia ja toimia itsenäisenä oikeushenkilönä. Olemme hyväksymässä, että EU:n perustuslaki käy Suomen lainsäädännön, jopa Suomen perustuslain edelle. Hyväksymme, että EU:lle kehitetään yhteinen puolustuspolitiikka ja että EU:lle siirretään myös merkittävä osa oikeudellisista asioistamme. Kaikka nämä toimialueet kuuluvat suvereenin valtion ydintoimintoihin.
Herää kysymys: mikä on pääministeri Vanhasen mielestä niin oleellinen muutos Suomen kohdalla, että kansanäänestys olisi paikallaan? Ellei nyt synny syvällistä kansalaiskeskustelua, johtavien poliitikkojen luotsaamana, kirjataan Matti Vanhanen historiaan Suomen epädemokraattisimpana pääministerinä.
EU on lähiaikoina monen haasteen edessä. Kaikissa jäsenmaissa ei suinkaan hyväksytä EU:n liittovaltiokehitystä. Juuri valittu EU-parlamentti ei nauti EU-kansojen enemmistön tukea ja toimii siten vailla legitimiteettiä eli laillista pohjaa. Budjettineuvottelut tulevat olemaan vaikeampia kuin koskaan. Taloudellinen kasvu unionissa takkuilee. Uusien jäsenmaiden integroiminen toimintaan ei tule olemaan helppoa. Turkin mahdollinen jäsenyys on erittäin ongelmallinen kysymys. EU:n laajalle levinnyt korruptio on saatava kuriin. On löydettävä ratkaisu EU-parlamentaarikkojen palkkajärjestelmään, joka on aiheuttanut paljon närää uusissa jäsenmaissa, jne.
Vähimmäisvaatimus tässä tilanteessa on, että jokaisessa Euroopan unionin jäsenmaassa järjestetään kansanäänestys EU:n perustuslaista ja että kaikille osapuolille luodaan samat taloudelliset ja mediapoliittiset edellytykset osallistua keskusteluun. 80 % EU:n jäsenmaiden kansalaisista puoltaa kansanäänestyksen järjestämistä perustuslaista. Monessa jäsenmaassa on jo päätetty järjestää kansanäänestys. Ovatko suomalaiset poliitikkojen silmissä niin vähäpätöisiä, tyhmiä tai holhouksen tarpeessa, ettei meille ole syytä antaa tällaista mahdollisuutta? Vai onko niin, että poliittinen eliitti ei yksinkertaisesti uskalla kertoa karua totuutta kansalaisille? LEHDISTÖTIEDOTE 13.5.2004 Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle -kansanliikkeen puheenjohtaja EU-PARLAMENTTIVAALIT LÄHESTYVÄT - MINKÄÄNLAISTA KESKUSTELUA EI KÄYDÄ - PERUSTUSLAISTA VAIETAAN Suomen äänestysprosentti oli viime EU-vaaleissa 31,4 % ja koko EU:ssa vaivautui äänestämään alle puolet äänioikeutetuista. EU komission 7.5. julkaisema mielipidetutkimus tulevista vaaleista osoittaa että vain kolmasosa EU:n kansalaisista varmasti aikoo äänestää. Äänestysprosentti saat-taa siis taas jäädä alle 50 %. Mikä on sellaisen valtaa harjoittavan elimen legitimiteetti, joka ei nauti jäsenmaiden kansojen enemmistön tukea? Luonnollisin tapa
aktivoida kansalaisia äänestämään olisi herättää
kunnollinen poliittinen keskuste-lu ajankohtaisista EU-asioista. Ajankohtaisin
aihe on EU:n perustuslaki, josta hallitusten päämiehet ovat
jo päättäneet pääsevänsä sopuun EU:n
huippukokouksessa Brysselissä 17.-18.6. Erittäin merkittävistä
asioista, jotka kaikki muodostavat "EU-valtion" peruspiirteet,
vallitsee sopu: Auki olevat asiat
koskevat lähinnä vallanjakoa suurten ja pienten jäsenmaiden
välillä: Asiat, joista jo vallitsee
yhteisymmärrys ovat asioista, jotka vaikuttavat jokaisen suomalaisen
elä-mään tavalla tai toisella. Näistä asioista
olisi pitänyt käydä perustavanlaatuista keskustelua koko
tämän talven ja kevään. Näin ei ole kuitenkaan
tapahtunut. Monessa EU-jäsenmaassa
on jo päätetty kansanäänestyksen järjestämisestä
EU:n perustuslaista. Suomen hallitus ja kaikki pääpuolueet vaikenevat
asiasta. Pitemmän päälle vaikeneminen todellisista asioista tulee kostautumaan. Poliittinen passii-visuus ja turhautuminen poliitikkoihin, jotka lupaavat taivaita ja toteuttavat maanpäällisen yhteiskunnan perusrakenteita tuhoavan helvetin kasvaa kovaa vauhtia ympäri EU-maita. Paine kasvaa ja jonain päivänä kattila kiehuu yli. VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS LEHDISTÖTIEDOTE 31.3.2004 Lisätietoja Ulla Klötzer puh.joht.: 050-569 09 67 tai 09-81 01 67 Ranskan oikestopuolueen murskaava tappio alueellisissa vaaleissa viime viikonloppuna oli raju isku presidentti Jacques Chiracin ajamalle politiikalle. Äänestäjät osoittivat selvästi mieltä korkeaa työttömyyttä, taloudellista pysähtyneisyyttä ja julkisen sektorin leikkauksia vastaan. Saksassa sosiaalidemokraattinen
kansleri Gerhard Schröder on kokenut samanlaisia vaikeuksia alueellisissa
vaaleissa ja hän joutui epäsuosionsa vuoksi luopumaan puolueen
puheenjohtajuudesta. Espanjassa oikeistojohtaja
ja pääministeri Jose Maria Aznar hävisi äskettäin
vaalit mm. häikäilemättömän Irak-politiikkansa
takia. Italiassa, mielenosoituksia on pidetty tiheään tahtiin sekä sosiaalisesta alasajosta että Irak-sodasta. Pääministeri Berlusconi ei paljon välitä kansan mielipiteistä, mutta mielenkiintoista on että EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi, joka on palaamassa kotimaansa politiikkaan on esittänyt italialaisten joukkojen vetäytymistä Irakista. Toukokuun 1 päivänä
otetaan juhlallisin menoin vastaan 10 uutta jäsenmaata, joilta kuitenkin
on evätty "työvoiman vapaa liikkuminen", jota on pidetty
EU:n eräänä perusvapautena. Tämän mylläkän
keskellä EU:n poliittinen eliitti ajaa kiihkeästi EU:lle perustuslakia,
johon on sisäänrakennettu mekanismi sosiaalipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan
harmonisointiin elinkeinoelämän ja suuryritysten ehdoilla. Eurooppalaiset ovat
monin tavoin viime aikoina osoittaneet syvän pettymyksensä poliittiseen
eliittiin ja tämän kyvyttömyyteen kuunnella kansalaisia. |