Lehdistötiedotteet 2003
paluu
KUUNTELEEKO EU KANSAA VAI GEORG W. BUSHIA ? 1.2.2003
LOPPUSUORALLA OLEVAT HAKIJAMAAT PAINOSTETAAN KOVIN
OTTEIN JA JÄSENMAIDEN KANSALAISTEN VERORAHOILLA EU:HUN 29.7.2003

TARJA HALONEN, KENEN KOHDALLA EURO ON OLLUT SUOMESSA SIUNAUS? 21.8.03
MUUALLA EUROOPASSA KANSANÄÄNESTYSVAATIMUKSET EU:N PERUSTUSLAISTA KOVENEVAT 27.8.2003
TIETÄVÄTKÖ VIROLAISET MIHIN JOUTUVAT? 14.9.2003
RUOTSALAISTEN SELKÄRANKA EI PETTÄNYT - SISU ON SIIRTYNYT LAHDEN TAAKSE 14.9.2003
EU:N PERUSTUSLAKI-SOPIMUS - KESKUSTELUA KÄYTÄVÄ KANSALAISIA LÄHELLÄ OLEVISTA ASIOISTA 11.10.2003
KENEN ETUJA AJETAAN EU:N PERUSTUSLAISSA??? 15.10.2003
EDUSKUNNAN PUHEMIEHELLÄ ON PALJON OPITTAVAA RUOTSIN EMU-KANSANÄÄNESTYKSESTÄ 19.11.2003


LEHDISTÖTIEDOTE 1.2.2003

Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle kansalaisliikkeen puh.joht.
KUUNTELEEKO EU KANSAA VAI GEORGE W. BUSHIA ?

EU:n selvä kahtiajako Irak-kysymyksessä osoittaa, että paljon miinoja löytyy vielä EU:n liittovaltioprojektin sekä yhteisen puolustuksen tiellä. Viiden EU jäsenmaan ja kolmen hakijamaan, Englannin pääministerin, Tony Blairin aloitteesta allekirjoittama lausunto Irak-sodan puolesta on jo Euroopan lehdistössä ehditty pitää Englannin yrityksenä luoda toisen valta-blokin EU:n sisällä Saksa-Ranska akselin vastineeksi.
Englannin vahva USA-sidonnaisuus tulee mitä todennäköisemmin leimamaan tämän blokin toimintaa. Se merkitsee paitsi USA:n sotapolitiikan ja USA:n kauppapolitiikan tukemista myös vähitellen USA:n finanssipolitiikan hyväksymistä; puolustusmäärärahojen korottamista, vapaa-kaupan toteuttamista kaikilla sektoreilla, globalisaatiovauhdin kiihdyttämistä, verojen alentamista, sosiaalisen turvaverkon alasajoa, jne.

Mutta tämä uusi ryhmittymä osoittaa myös että poliittinen väri on EU:ssa menettämässä merkityksensä. Nyt EU on selvemmin jakautunut kahteen kansantajuisesti aidompaan ideologiseen ryhmään.
Niin kutsuttu sosiaalidemokraatti Tony Blair liittoutuu Espanjan, Italian jaTanskan oikeistopuolueiden pääministerien kanssa ajamaan politiikkaa jossa ei kuunnella kansaa eikä kunnioiteta kansainvälisiä sopimuksia ja sääntöjä. Unkari ja Tsekin Tasavalta vain jatkavat menneisyyden perinnettä.
Ranska - Saksa akseliakin leimaa puoluerajojen ylittävä yhteistyö, jossa kuitenkin herkkyys kuunnella kansaa ja noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ei ole täysin vielä kadonnut huolimatta siitä, että varsinkin Saksaa on painostettu monelta taholta. NATO:n pääsihteeri Lord Robertson kehotti viime vuoden marraskuussa Saksan hallitusta olla ottamatta kansan mielipide huomioon puolustusasioissa. Hänen mielestään trans-atlanttisen-yhteistyön pitää käydä kaiken edelle.
Tämä näkökanta pitäisi olla varoittava esimerkki suomalaisille jotka nyt lujin ottein ollaan viemässä NATO:on ja joiden selvä enemmistö vastustaa sekä NATO-jäsenyyttä että sotaa Irakia vastaan ja pitää USA:n ulkopolitiikkaa kielteisenä.

Englannin ulkoministeriön mukaan Saksa on yksin Euroopassa sotatoimia vastustaessa. Lausunto osoittaa miten pieneksi EU on kutistunut Englannin silmissä jos Ranskan sekä 9 muun jäsenmaan kantaa ei enää pidetä tärkeänä.
Tällaisen ylimielisyyden sekä selvän pyrkimyksen saada aikaan trans-atlanttinen liittoutuma EU:n sisällä pitäisi saada varoituskellot soimaan. EU:n liittovaltioprojekti on jo edennyt pitkälle. Ollaan luomassa EU:lle yhteinen perustuslaki ja yhteinen puolustus. EU:n Tulevaisuuskonventin puolustus- ja ulkopoliittiset työryhmät ovat raporteissaan tukeneet solidaarisuuspykälän kirjaamista uuteen EU-sopimukseen. Tämä pykälä sallisi kaiken käytössä olevan välineistön käytön, myös sotilaallisen voimankäytön, Unionin kansalaisia ja sen demokraattisia instituutioita suojellakseen.
Konventin istunnossa vallitsi joulukuussa laaja konsensus Union turvallisuus- ja puolustuspolitiikan voimistamisesta. Hallituksista ainoastaan Englanti ja Ruotsi esittivät eroavia kantoja. Englanti ilmeisesti sen takia että haluaa NATO:n hoitavan EU:n puolustuksen USA:n johdolla ja Ruotsi sen takia, että sen hallitus vielä jollain tavalla yrittää ylläpitää puolueettomuus-politiikkaansa - toisin kun Suomen hallitus.

Toistaiseksi Saksan pääministeri Gerhard Schröder kuuntelee kansaa ainakin Irak-asiassa. Nähtäväksi jää kestääkö selkäranta USA:n NATO:n painostuksen sekä mahdollisen YK:n turvallisuusneuvoston näennäis-päätöslauselman.
Nähtäväksi jää myös tuleeko Suomen hallitus ja Suomen pääministeri kuuntelemaan Suomen kansaa NATO-asiassa?
Ja mitä lähemmäksi tullaan uutta EU-sopimusta, joka todennäköisesti tulee käsittämään myös sotilaallisia velvollisuuksia, sitä ilmeisempää on että laaja kansalaiskeskustelu on välttämätön jotta kansa ei taas tulisi huijatuksi ja jotta poliittinen passivoiminen ei kasvaisi entisestään.
KANSANÄÄNESTYS on välttämätön molemmista asioista.

sivun alkuun


VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS
Ulla Klötzer puheenjohtaja 050-569 09 67
LEHDISTÖTIEDOTE 29.7.2003

LOPPUSUORALLA OLEVAT HAKIJAMAAT PAINOSTETAAN KOVIN
OTTEIN JA JÄSENMAIDEN KANSALAISTEN VERORAHOILLA EU:HUN

EU-jäsenyydestä äänestetään syyskuun 14. päivä Virossa ja syyskuun 20. päivä Latviassa.

Nämä maat on jätetty viimeisiksi sillä niissä EU-kriittisyys on vahvinta. Nyt otteet kovenevat. Keskustelutilaisuuksissa ei-puolen edustajille ei anneta tilaisuutta puhua. Rahaa liikkuu mutta ei-puolelle sitä heruu tuskin lainkaan. Köyhät ei-järjestöt kamppailevat penneillä kun kyllä-puoli törsää miljooneja.

Uusi temppu Virossa on Viron kyllä-puolen koko elokuun kestävä Viron hallituksen, EU-komission sekä eri jäsenmaiden yhteinen "informaatio-kampanja. Mukana ovat Suomen, Itävallan, Ranskan, Unkarin, Ruotsin, Hollannin, Tanskan, Saksan, Italian, Irlannin ja Englannin suurlähetystöt, jotka ovat jakaneet Viron kattavasti keskenään. Suomen suurlähetystö kampanjoi Hiiumaalla ja Ida-Virumaalla. Propaganda-rallin aikana jaetaan esim. T-paitoja ja aurinkolaseja, joissa mainostetaan että "I am European" - "olen eurooppalainen".

Tämä on törkeintä aivopesua sekä syvä loukkaus niitä eurooppalaisia kohtaan, jotka asuvat EU-alueen ulkopuolella. Ja heitä on sentään lähes yhtä paljon kun EU:n jäsenmaissa ja hakijamaissa. Tällainen eurooppalaisten kahtiajako tuskin ajaa EU-intoilijoiden niin hartaasti mainostamaa rauhanprojektia. Se on elitistinen tapa vedota tunteisiin ei tietoon. Moni virolainen ja latvialainen ei edes tiedä, että syyskuussa äänestetään aivan eri EU:sta kun mihin he sitten lopulta joutuvat. EU:n tulevasta perustuslaista ei keskustella, eikä pienten valtioiden vaikutusvallan kaventumisesta. Maltalla myytiin EU:ta erikoispakettina. Maltalaiset todella luulivat saaneensa jäsenyyteensä erillisehtoja. Unkarissa takavarikoitiin ei-puolen lennäkkejä ja esitteitä ja pantiin ei-puolen ihmisiä putkaan, Puolassa paavi käytti hävyttömästi arvovaltaansa kansalaisten patistamiseksi EU:hun, Slovakiassa EU-komissiolla oli aivan oma näyttävä kyllä kampanjansa kansalaisten piiskaamiseksi äänestysuurnille, Liettuassa ihmisiä kuljetettiin mm. ilmaisilla bussikyydeillä äänestämään.

EU:ta rakennetaan väkivaltaisesti valheilla, salailulla ja tunteisiin vedoten. Se ei ole mikään kestävä pohja yhteistyölle Euroopassa, jossa työttömyys ja sosiaalinen kurjuus sekä valtava taloudellinen eriarvoisuus on kasvamassa.

Latvian hallitus rahoittaa kyllä-puolen kampanjointia 1,6 milj. EUR:lla kun ei-puolelle ei ole annettu senttiäkään. Viron viralliset luvut ovat kyllä-kampanjalle 30 milj. EEK ja ei-puolelle on myönnetty 0,5 milj. EEK. On törkeätä, että jäsenvaltiot mukaan lukien Suomi, käyttävät avokätisesti kansalaisten verotuloja kyllä-puolen auttamiseksi samalla kun joka hakijamaassa on haukuttu ei-puolen kansalaisjärjestöjä siitä, että he käyttävät ulkomaisia aktivisteja kampanjoissaan. Aktivisteja, jotka lähes poikkeuksetta kustantavat matkansa ja ylläpitonsa itse.

KAIKISSA VANHOISSA JA TULEVISSA JÄSENMAISSA TARVITAAN NYT KESKUSTELUA MILLÄ KEINOIN, KENEN EHDOILLA JA MILLAISELLA AIKATAULULLA EU:TA RAKENNETAAN. JA KAIKILLE OSAPUOLILLE ON TAATTAVA TASAPUOLISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET

sivun alkuun


LEHDISTÖTIEDOTE 21.8.03 - Ulla Klötzer
Vaihtoehto EU:lle kansalaisliikkeen puh.joht.
lisätietoja: 050-569 09 67 tai 09-81 01 67

TARJA HALONEN, KENEN KOHDALLA EURO ON OLLUT SUOMESSA SIUNAUS?

Suomen sosiaalidemokraattinen presidentti Tarja Halonen vetoaa ruotsalaisiin jotta he äänestäisivät euron puolesta, koska EMU-jäsenyys olisi hänen mukaansa todennäköisesti yhtä suuri siunaus Ruotsille kuin se on ollut Suomelle.

Kenen kohdalla euro on ollut siunaus Suomessa? Ei ainakaan keskiverto-suomalaiselle!

Suomen hallitus, joka kuuluu tottelevaisimpiin EU:ssa, aloitti jo 90-luvun alussa sopeutumisensa yhteiseen valuuttaan. Suunnan antoivat EU:n talous- ja valtiovarainministerit, jotka 10.7.1995 luovuttivat suosituksen Suomen hallitukselle, jossa huomautettiin, että julkisen talouden suuresta alijäämästä tulisi pikaisesti päästä eroon. Suosituksessa EU:n ministerineuvosto ilmoitti olevansa tyytyväinen hallituksen lupauksiin leikata yritystukia ja sosiaalimenoja, mm. eläkkeitä.

Sitten aloitettiin julkisen sektorin saneeraus. Vuonna 1992 Suomi käytti 9.1 % BKT:stä terveydenhuoltoon (Ruotsi käytti 8.8 %). Vuonna 1998 vastaava luku oli 6.9 % (Ruotsissa 8.4 %). Joulukuussa 1998 STAKES:in ylijohtaja Hannu Uusitalo korosti koskien Suomen "rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät ilmiötä", että BKT on noussut voimakkaasti samalla kun sosiaalimenoja on leikattu. Joulukuussa 1998 kaikissa lehdissä oli kuvia suurimpien kaupunkien leipäjonoista.

Saneeraus palkittiin tammikuussa 1999 kun EU-komissio kehui Suomen taloutta. Mutta komissio myös paheksui Suomen korkeita veroja ja sosiaalietuja. Saman kuukauden aikana hallitus ilmoitti sulkevansa vielä 80 koulua. Moni kunta ilmoitti lomauttavansa opettajia ja sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa. Tammikuussa 1999 ilmoitettiin myös, että joka viidennessä kunnassa ei ole omaa postia. Toukokuussa 2000 oli lehdissä luettavissa, että kirkko ja vapaaehtoisjärjestöt pitivät yli 100.000 ihmistä leivissä, ja että avustusanomukset koko ajan lisääntyivät. Luettavissa oli myös miten huonot palkat ajoivat lääkärit pois kunnallisesta terveydenhuollosta. Lokakuussa 2001 oli sosiaaliturvan vuoro. Eurostatin mukaan Suomi oli vuonna 1994 toisella sijalla (Ruotsin jälkeen) koskien sosiaalimenoja. Vuonna 1998 Ruotsi oli edelleen ensimmäisellä sijalla mutta Suomi oli vajonnut yhdeksännelle sijalle.

Palkintona tästä kaikesta euro otettiin käyttöön 1.1.2002. Tänään viranomaisemme ja johtavat poliitikkomme väittävät ettei suurempia hinnankorotuksia tapahtunutkaan. Hufvudstadsbladetin 12.1.02 julkaiseman hintavertailun mukaan Helsingin julkisen liikenteen kertalipun hinta oli noussut 19 %, voileipä kahvilassa 19 %, Helsingin pysäköintimaksut 19 %, appelsiinimehu 10 % ja litra maitoa 6.2 %. Rakennekynsien hinta sen sijaan oli noussut ainoastaan 1.7 %.

Presidentti Halonen korostaa, että Ruotsi ja Suomi ovat hyvin samankaltaisia. Miten silloin on mahdollista, että Suomen työttömyys vuonna 2002 oli yli 9 % kun Ruotsin vastaava luku oli noin 4 %? Miten silloin on mahdollista, että työttömyys Pajalassa oli alle 6 % kun se rajan toisella puolella Kolarissa oli yli 18 %? Alueilla on hyvin samankaltainen elinkeinorakenne.

Nyt Suomen hallitus seuraa taas EU:n hyviä neuvoja laskemalla veroja. Tämä vaikka mielipide-mittaukset osoittavat, että suomalaiset mieluummin maksaisivat enemmän veroja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

MUTTA KANSALAISET EIVÄT ENÄÄ PÄÄTÄ. Poliitikkomme ovat pettäneet meitä ja nyt he kehottavat myös ruotsalaisia luopumaan pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskuntamallista ja itsemääräämisestä.

sivun alkuun


LEHDISTÖTIEDOTE 27.8.2003
Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle kansalaisliikkeen puh.joht.
lisätietoja: 050-569 09 67 tai 09-81 01 67

MUUALLA EUROOPASSA KANSANÄÄNESTYSVAATIMUKSET EU:N PERUSTUSLAISTA KOVENEVAT

Suomen pääministeri Matti Vanhanen harjoittaa kaksinaamaista selkärangatonta politiikkaa kun hän toisaalta vaatii keskustelua HVK:ssa EU: n perustuslaista, vastoin suurimman jäsenmaan Saksan ja EU:n puheenjohtajamaan Italian tahtoa, ja toisaalta katsoo että kansanäänestys perustuslaista ei ole Suomessa tarpeen. Toukokuussa silloinen puolustusministeri Matti Vanhanen vielä harkitsi uutta kansanäänestystä jos unioni olennaisesti muuttuu siitä mihin Suomi liittyi vuonna 1995 kun kansa äänesti Maastrichtin sopimuksesta. Sen jälkeen Suomi on liittynyt EMU:un, mikä on johtanut meidän pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin alasajoon. Olemme allekirjoittaneet Amsterdamin ja Nizzan sopimukset ilman minkäänlaista kansalaiskeskustelua ja ilman kansanäänestystä. Molemmat sopimukset ovat edistäneet liittovaltiokehitystä ja siirtäneet enemmän valtaa EU:lle aivan kuten uusi perustuslaki mitä suurimmassa määrin tulee tekemään. Jos nämä eivät ole pääministerin mukaan olennaisia muutoksia niin mitkä sitten ovat?

Tanskan sosiaalidemokraattien EU-parlamenttiryhmän puheenjohtaja Torben Lund, entinen ministeri, toivoi äskettäin tanskalaislehden Politikenin haastattelussa, että tanskalaiset äänestäisivät ei perustuslaille ensi vuoden kansanäänestyksessä. Hänen mukaansa perustulaki siirtää liian paljon valtaa kansallisilta parlamenteilta Brysseliin. Hän toteaa myös, että "olemme vain 5 % oikeasta Euroopan liittovaltiosta ja väitteet jäsenmaiden itsenäisyydestä kuulostavat yhä tyhjemmiltä". Jo toukokuussa voimakasta kritiikkiä tuli myös Tanskan EU-komissaarin Poul Nielsonin taholta, kun hän esitti julkisuudessa, että EU-konventin puheenjohtaja Giscard D'Estaing oli tukahduttanut poliittista keskustelua ja johtanut työskentelyä salaavalla tavalla.

Myös Luxemburgin pääministeri, Jean-Claude Juncker puhui jo kesäkuussa kansanäänestyksen järjestämisestä Luxemburgissa. Hän kritisoi erittäin voimakkaasti (der Spiegel 25/03) EU-konventin täysin epädemokraattisia työskentelytapoja, piti olemassa olevaa perustuslakitekstiä täysin mahdottomana ja korosti eurooppalaisten oikeutta tietää kuka, missä muodossa ja mistä lähtien on vastuussa Euroopan asioista.

Voimakasta kritiikkiä koko perustuslakivalmisteluprosessia vastaan on elokuun aikana tullut myös erittäin arvovaltaiselta taholta, Saksan perustuslakituomioistuimelta. Perustuslakituomari, professori Siegfried Bross korosti radiohaastattelussa (Südwestrundfunk), että ennen perustuslakikeskustelua olisi pitänyt käydä perusteellista keskustelua perusarvoista kaikissa EU:n jäsenmaissa.. Hän peräänkuulutti myös uudenlaista puolueetonta elintä, jonka tehtävänä olisi ratkaista niitä konflikteja joita hän näkee tulevan kun kansallinen oikeus ja EU-oikeus joutuvat törmäyskurssille. Perustuslakituomari puhui myös kansanäänestyksen puolesta, ainakin eräiden lukujen kohdalla. Euobserverin haastattelussa hän myös kritisoi sitä, ettei asioiden kunnolliselle
käsittelylle anneta aikaa.

Kansanäänestyksistä puhuvat siis arvovaltaiset tahot ympäri Eurooppaa muttei Suomessa vaikka Helsingin Sanomien (14.6.03) mielipidemittaus osoitti, että 68 % suomalaisista pitää kansanäänestystä EU:n perustuslaista tarpeellisena, että 85 % ei kannata EU-presidentin viran perustamista ja, että 61 % haluaisi siirtää valtaa takaisin jäsenmaille.

SUOMESSA ARVOVALTAISET TAHOT VAIKENEVAT TAI SITOVAT KANSANÄÄNESTYSVAATIMUKSENSA KAIKENLAISIIN REUNAEHTOIHIN JÄTTÄEN PAKOTIEN AUKI, JOTTA MINISTERIPAIKKA SEURAAVASSA HALLITUKSESSA EI JÄISI UNELMAKSI. MUUTAMAT KESKITTYVÄT TEHTÄVÄÄN NEUVOA MUIDEN MAIDEN KANSALAISIA MITEN HEIDÄN PITÄÄ ÄÄNESTÄÄ OMISSA KANSANÄÄNESTYKSISSÄÄN SEN SIJAAN ETTÄ HE KESKITTYISIVÄT KUUNTELEMAAN OMIEN KANSALAISTENSA MIELIPITEITÄ.

sivun alkuun


Lehdistötiedote 14.9.2003
Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle kansalaisliikkeen
puh.joht. (050-569 09 67 tai 09-81 01 67)


TIETÄVÄTKÖ VIROLAISET MIHIN JOUTUVAT?

Virolaisten kansanäänestystulos oli selvä voitto kyllä-puolelle, mutta tietävätkö virolaiset todella mistä äänestivät? Tiesivätkö he, että se EU-jäsenyys, eli jäsenyyssopimus, josta he äänestivät, ei suinkaan vastaa sitä EU:ta johon he joutuvat kun EU:n perustuslaki hyväksytään kaikkien jäsenmaiden lakien, myös perustuslakien, ylittäväksi laiksi.

Virolaisten, kuten kaikkien Baltian ja Itä-Euroopan maiden odotukset rahallisesta avusta ja elintason noususta ovat erittäin korkeat. Hämmästyttävää on miten kyllä-puoli eri keskusteluissa avoimesti lupasi virolaisille taivasta maan päälle EU:ssa. Kiilissä Gert Antsalu, joka on töissä Viron EU-tiedotuskeskuksessa, aloitti 11.9. puheensa lupaamalla virolaisille selvää rahaa. Mistä nämä rahat tulisivat jäi epäselväksi. Hän ei maininnut, että mm. Saksalla, EU:n suurimmalla maksajalla on vakavia talousongelmia ja nopeasti kasvava työttömyys. Samana päivänä Tallinnan Meriakatemiassa kansanedustaja Urmas Reinsalu, joka oli myös EU-konventin varajäsen, puhui myös rahallisista eduista ja sosiaaliturvasta, jonka taso on kiinni EU-jäsenyydestä. Hän ei sanallakaan maininnut miten monessa EU-jäsenmaassa parhaillaan julmasti leikataan julkisia menoja EMU-kritereiden johdosta.

Kansanäänestyskeskustelussa ei juuri lainkaan kosketeltu EU:n perustuslakiluonnosta. Virolaiset taistelivat aikanaan urhoollisesti päästääkseen ulos unionista, joka määräsi kaiken ja hallitsi Viron taloutta. Oman valuutan, Viron kruunun, paluuta juhlittiin kyyneleet silmissä. Nyt on uusi, demokratiaa polkeva unioni edessä. Unioni, josta tavallisella virolaisella ei ole juuri minkäänlaista käsitystä. Unioni, joka heille on ainoastaan raha-Sampo.

Miten käy kun näin nuoressa demokratiassa totuus paljastuu ja itsenäinen päätösvalta jälleen kerran osoittautuu pelkäksi illuusioksi kun valta karkaa Brysseliin?


sivun alkuun


Lehdistötiedote 14.9.2003

Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle kansalaisliikkeen
puh.joht. (050-569 09 67 tai 09-81 01 67)

RUOTSALAISTEN SELKÄRANKA EI PETTÄNYT - SISU ON SIIRTYNYT LAHDEN TAAKSE

Ruotsin EMU-kansanäänestystulos, kuten aikoinaan Tanskan, oli selvä kannanotto pohjoismaisen
hyvinvointiyhteiskunnan puolesta.

Huolimatta siitä, että presidenttimme Tarja Halonen ja pääministerimme Matti Vanhanen kehuivat ruotsalaisille Suomen taloudellista kehitystä ja tekivät parhaansa Ruotsin saamiseksi mukaan EMU-ansaan, ja huolimatta Anna Lindhin järkyttävästä murhasta, ruotsalaiset käyttivät omia aivojaan ja uskalsivat äänestää Brysselin määräysvaltaa vastaan ja talouspoliittisten ohjauskeinojen Ruotsissa pitämisen puolesta. Moni ruotsalainen varmasti tiesi, että Suomen taloudellinen hyvinvointi ei suinkaan ole jakautunut tasa-arvoisen pohjoismaisen mallin mukaan, että Suomen rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, että julkisen sektorin alasajo on monen kohdalla ollut armoton.

Ruotsin EMU-kansanäänestyskeskustelussa ei juuri lainkaan keskusteltu EU:n perustuslakiluonnoksesta. Siinä kuitenkin mainitaan euroa unionin yhteisenä valuuttana. Nyt jää nähtäväksi miten keskustelu tästä maininnasta etenee. Oliko EMU-kansanäänestys vain vale-demokratiaa? Järjestetäänkö perustuslaista uusi kansanäänestys Ruotsissa, vai hyväksytäänkö se, kuten Suomessa suunnitellaan, ilman kansanäänestystä näin pakottaen ruotsalaisia mukaan EMU:un vastoin tahtoaan.

Ruotsissa, kuten vielä suuremmassa määrin Suomessa, päättäjät ovat etääntyneet pahasti kansalaisista. Häpeällistä olisi jos nimenomaan näissä perinteisesti kansainvälisissä foorumeissa demokratiaa puolustavissa maissa ei annettaisi omille kansalaisille mahdollisuus sanoa sanottavansa EU:n perustuslaista, joka ylittäisi kaiken kansallisen lainsäädännön, myöskin Ruotsin ja Suomen perustuslait.

Suomalaisten poliitikkojen kiero yritys houkutella Ruotsi mukaan EMU-yhteistyöhön voidaan tulkita suorana avunhuutona. Ei ole helppoa yksin puolustaa pohjoismaista hyvinvointimallia aivan eri arvoja edustavassa EU:ssa. Yritys epäonnistui. Suomen hallitus saa nyt yksin taistella pohjoismaisten arvojen puolesta EMU-politiikassa. Laskun maksaa Suomen kansa, joka ei saanut äänestää Suomen markasta luopumisesta.

sivun alkuun


LEHDISTÖTIEDOTE 10.10.03

Tilaisuus Raumalla 11.10.03

Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle kansanliikkeen puh.joht. (050-569 09 67 tai 09-81 01 67)


EU:N PERUSTUSLAKI-SOPIMUS
- KESKUSTELUA KÄYTÄVÄ KANSALAISIA LÄHELLÄ OLEVISTA ASIOISTA

Suomen eduskunta päätti 3.10 äänin 141-36 olla vaatimatta kansanäänestystä EU:n tulevasta perustuslaki-sopimuksesta.

Suomen perustuslain 2 pykälän mukaan "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kansa on antanut blanko-shekkejä kansanedustajille päätettäväksi mistä asioista tahansa. Toimivassa demokratiassa eduskuntavaaleja edeltävä keskustelu tulee toimia siten, että kansalaisten tietoisuus tulevista poliittisista haasteista kasvaa ja, että eri puolueiden ja ehdokkaiden kanta näihin haasteisiin, tulee selväksi äänestäjille. Toimivassa demokratiassa sekä puolueet, yksittäiset ehdokkaat että tiedotusvälineet kantavat vastuun tämän toteuttamisesta.

Eduskunnan päätös olla vaatimatta kansanäänestystä EU:n perustuslaista on raaka hyökkäys kansanvaltaa kohtaan. Varsinkin kun otetaan huomioon kuinka viime eduskuntavaaleja edeltävässä keskustelussa - huolimatta eri kansalaisjärjestöjen painostuksista - ei millään tavalla kiinnitetty huomiota EU:n perustuslaki -kysymykseen. Kysymykseen joka on tämän vaalikauden tärkein. Näin ollen eri kansalaispiirien vaatimukset kansanäänestyksen järjestämisestä on täysin perusteltuja ja kansanvaltaa kunnioittavia.

Kansanäänestyksen välttämättömyys korostuu entisestään myös perustuslaki-luonnoksen johdannossa esiintyvän lauseen johdosta, "että Euroopan kansat, jotka ovat ylpeitä omasta identiteetistään ja kansallisesta historiastaan, ovat vakaasti päättäneet ylittää entiset vastakkainasettelunsa ja luoda yhteisen tulevaisuuden yhä läheisemmällä liitolla".

Suomen hallituksen katsotaan EU-piireissä kuuluvan liittovaltioystävällisimpään ryhmään. Tämä ei kuitenkaan välttämättä vastaa Suomen kansan tahtoa.

Myös muissa EU-maissa esiintyy kriittisyyttä läheisempää liittoa vastaan.
Irlannissa äänestettiin ensimmäisellä kerralla ei Nizzan sopimukselle. Tanska ja Ruotsi ovat äänestäneet ei eurolle. Englanti on euron ulkopuolella kansalaisten kriittisyyden vuoksi. Äskettäin tehdyn mielipidemittauksen mukaan 70 % saksalaisista ja 51 % ranskalaisista äänestäisivät ei eurolle jos siihen olisi nyt mahdollisuus.
Äskettäin Roomassa kokoontuneen ensimmäisen perustuslakia käsittelevän HVK:n (Hallitustenvälinen-konferenssi) aikana mieltään osoitti 250 000 ihmistä. Mielenosoittajien mielestä EU:n perustuslaki lisää sosiaalista epätasa-arvoa sekä edistää EU:n militarisointia.

Suomen kansalla on oikeus rehelliseen ja avoimeen keskusteluun EU:n perustuslaista. Suomen hallitus on taitavasti ohjannut tähänastista keskustelua vaatimukseen jokaisen jäsenmaan omasta komissaarista. Perustuslaissa on kuitenkin monta muuta asiaa, jotka vaikuttavat enemmän kansalaisten arkeen kun oma komissaari, joka EU-sääntöjen mukaan ei edes saa ottaa vastaan mitään kansallisia ohjeita vaan tulee toimia koko EU:n etujen ajajana.

Keskustelua pitäisi käydä mm. perustuslain seuraavista kohdista:

- Unionista oikeushenkilönä (art.I.6), joka antaa EU:lle valtuudet neuvotella ja päättää kansainvälisistä sopimuksista (mm Maailmankauppajärjestössä julkisten palvelujen kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä) ilman kansallisten parlamenttien kytkemistä prosessiin; siis toimia valtioiden valtiona.
- EU-parlamentin yhteispäätösmenetelmän ulottamisesta 36 uudelle alueelle, siis lainsäädäntövallan kasvattamisesta niin että se vahvistaa unionin liittovaltiorakennetta
- Unionille annettavasta vallasta yhteensovittaa jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikka sekä unionin oikeudesta tehdä aloitteita jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan yhteensovittamisesta (art. III.14)
- Määräenemmistöpäätösten ulottamisesta lähes joka alalle
- Unionin asteittain määriteltävästä yhteisestä puolustuksesta ja sen aiheuttamista kuluista

Sekä monesta muusta asiasta, joka koskettaa suomalaisten arkea joko suoraan tai välillisesti!

sivun alkuun


LEHDISTÖTIEDOTE 15.10.2003
Tilaisuus Järvenpäässä,

Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskuksen puh.joht.
(09-81 01 67 tai 050-569 09 67


KENEN ETUJA AJETAAN EU:N PERUSTUSLAISSA???

Katsaus taaksepäin Suomen poliittisen johdon lausuntoihin ja lupauksiin EU:n kehityksestä osoittaa valitettavan selvästi, että joko pallo on ollut täysin hukassa tai sitten on raadollisesti ajettu omia etuja ja tietoisesti salattu tosi-asioita kansalaisilta.

"Euroopan Unionissa ei ole päätetty vielä perustaa yhteistä rahaa, ei yhteistä puolustusta eikä myöskään yhteistä poliisia, joka olisi kaikissa maissa. Tällaisesta on keskusteltu, mutta ne ovat hyvin pitkän aikavälin asioita toteutuakseen ja me voisimme itsenäisena kansakuntana päättää siitä, mihin me menemme mukaan. Menemmekö mukaan tällaisiin ratkaisuihin. Ja sen voin sanoa sosiaalidemokraattisesta puolueesta, että emme Euroopan Unionin jäsenenä aja liittovaltion perustamista." (Paavo Lipponen A-Studio 1994)

"Pääministeri Paavo Lipponen (sd) vakuuttaa, että Ranska ja Britannia haluavat kehittää EU:lle vain kriisinhallintakykyä eikä yhteistä puolustusta." (Helsingin Sanomat 10.12.1998)

"EU:sta tulee kehittää suurvalta jotta se voi toimia täysivaltaisesti maailmassa." (Paavo Lipponen Lontoossa 14.2.2002)

Näin siis mieli muuttuu ja nyt ollaan tälle suurvallalle rakentamassa perustuslaki:

Artiklassa I.10.1 todetaan:
"Tämä perustuslaki ja lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden."

On selvä, että valtio joka asettaa itsensä tällaisen artiklan alaisuuteen ei voi enää pitää itseään itsenäisenä samalla tavalla kun maailman muut noin 170 itsenäiset valtiot.
EU:n jäsenvaltioista tulee Bajerin-, tai Virginian-osavaltioiden tapaisia, ylempänä olevan EU:n liittovaltion alaisuudessa. Instituutio, joka ensisijaisesti edustaa heitä kansainvälisesti.
Missään aikaisemmassa EU sopimuksessa ei ole kirjattu EU-lainsäädännön ensisijaisuutta jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden, mikä on kaikkien liittovaltioiden tunnus, vaikka EU:n tuomioistuin onkin ilman kirjaamista noudattanut tätä periaatetta toiminnassaan,

Artiklassa I.24.1 todetaan:
"Kun Eurooppa-neuvosto tai ministerineuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, määräenemmistöllä tarkoitetaan jäsenvaltioiden enemmistöä ja vähintään kolmea viidesosaa unionin väestöstä".

Perustuslaissa enemmistöpäätökset korvaavat yksimielisyyspäätökset 23 uudella alueella, niiden 35 alueen lisäksi joista päätettiin Nizzan sopimuksessa.

Täten isojen jäsenvaltioiden poliittiset johtajat saavat, maidensa suuren väestömäärän ansioista, valtava henkilökohtainen vaikutusvalta noin 400 miljoonan eurooppalaisen lainsäätäjinä.

Mutta myöskin muut yksittäiset ministerit, jotka kansallisella tasolla tarvitsevat kansallisten parlamenttien enemmistön ajamansa poliittisten päätösten taakse, muuttuvat monen sadan miljoonan ihmisen lainsäätäjiksi toimiessaan 15 tai myöhemmin 25 ministeristä koostuvassa ministerineuvostossa, missä he eivät tarvitse kansallisten parlamenttien enemmistöä päätöstensä taakse. Kansallisesti valittujen poliitikkojen henkilökohtainen valtaa kasvaa huimasti kansallisten parlamenttien ja äänestäjien kustannuksella.
Tästä syystä ministerit ovat niin EU-myötämielisiä, niin valmiita yhteistyöhön prosessissa, joka riistää vallan heidän omilta kansalaisiltaan.

On siis selvä, ettei yksinomaan EU integraatio edusta prosessia joka tuhoaa Euroopan kansallisvaltioiden ja kansalaisten demokratiaa ja itsenäisyyttä.
Jokaisen jäsenvaltion sisällä tapahtuu hallitusjäsenten vallankaappaus joka kohdistuu lainsäätäjiin ja kansalaisiin joiden valitsemia he ovat.
Se tekee valtiosta kansalaisten vihollinen ja ajaa Eurooppaa kohti syvää demokratiakriisiä.

Nyt suunniteltu perustuslaki-sopimus ei ole Euroopan kansojen peräänkuuluttama tai toivoma. Se syötetään, poliittisen eliitin ja byrokraattien toimesta Euroopan kansoille ylhäältäpäin. Monessa jäsenmaassa tullaan järjestämään kansanäänestyksiä perustuslaista. Vaikka edellytykset avoimelle ja tasa-arvoiselle keskustelulle perustuslain eduista ja haitoista ovat erittäin huonoja joka puolella Eurooppaa kansanäänestys on ainoa tapa hakea perustuslaille sitä legitimiteettiä, joka perustuslain johdannossa väitetään Euroopan kansojen antaneen sille.

sivun alkuun


Lehdistötiedote 19.11.2003

Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle kansanliikkeen puh.joht (050-569 09 67 tai 09-81 01 67)

Keskustelu EU:n perustuslaista Keravan kirjastolla 19.11.03 klo 18.00

EDUSKUNNAN PUHEMIEHELLÄ ON PALJON OPITTAVAA RUOTSIN EMU-KANSANÄÄNESTYKSESTÄ


Sosiaalidemokraattisen puolueen EU-seminaarissa viime viikonloppuna eduskunnan puhemies Paavo Lipponen otti kantaa kansanäänestykseen EU:n perustuslaista ja piti sitä hyväksyttävänä jos se samalla saa isot puolueet yhdistämään rivinsä kyllä -vaihtoehdon taakse. Lipponen myös varoitti kansanäänestyksen riskistä eli että se saattaisi tuottaa ei -toivottua ei -tulosta.

Näin räikeä kannanotto kyllä -tuloksen puolesta jo ennen kun on edes päätetty järjestetäänkö Suomessa EU:n perustuslaista ylipäätään kansanäänestys on paha isku kansanvallalle ja panee demokratian puolesta puhuvia vakavasti miettimään onko ylipäätään mahdollista tällaisessa ilmapiirissä saavuttaa tasa-arvoista, reilua kansanäänestystä Suomessa. Sellainen vaatii avointa ja rehellistä keskustelu-ilmapiiriä, kaikkien mielipiteiden kunnioittamista sekä tasa-puolisia mahdollisuuksia osallistua kampanjointiin. Tämä koskee erityisesti kampanjoiden rahoitusta sekä osallistumista keskusteluun julkisissa tiedotusvälineissä.
Suurten puolueiden poliitikkojen käsien sitominen etukäteen kyllä -vaihtoehdon taakse, kuten Paavo Lipponen ehdottaa, sotii kaikkia demokraattisia periaatteita vastaan. Se osoittaa miten vakavasti poliittinen eliitti on etääntynyt kansasta ja millaisessa ahdistuneessa ilmapiirissä ne harvat poliitikot, jotka vielä yrittävät kuunnella kansaa joutuvat tehtävänsä suorittamaan.

Tähänastiset EU-kansanäänestykset osoittavat hyvin selvästi, että demokraattisimmat kansanäänestys-kampanjat on käyty pohjoismaissa.
Tanskassa on pidetty useita kansanäänestyksiä EU:sta ja aina on pyritty tasa-puoliseen tiedonjakoon. Tanskalaiset kuuluvatkin EU-maiden valistuneimpiin kansalaisiin koskien EU-asioita. Elokuussa tanskalaisen EU-parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Torben Lund, entinen ministeri, kehotti Politiken -lehdessä tanskalaisia äänestämään ei EU:n perustuslaille. Hänen mukaansa perustuslaki siirtää liian paljon valtaa kansallisilta parlamenteilta Brysseliin. Lund arvioi, että ollaan vain 5 % päässä todellisesta liittovaltiosta ja etteivät kansalaiset tiedä mitä on tapahtumassa.
Ruotsissa EMU -kansanäänestys jakoi kaikki suuretkin puolueet kahtia. Erittäin näkyvät poliitikot ja jopa ministerit uskalsivat rehellisesti esiintyä EMU -vastustajina. Vaikka pääministeri Göran Perssson ei hyväksynytkään ministereidensä toimintaa heidän selkärankansa ei pettänyt vaan he pitivät kunniallisesti kiinni mielipiteistään ja osallistuivat näkyvästi ei-puolen kampanjaan.
Suomalainen sisu on näköjään siirtynyt lahden taakse.

Yhden suuren puolueen mahtimies, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen on puhunut ja hänen puolueensa poliitikot ovat yleensä erittäin tottelevaisia.
Mutta Suomessa on kaksi muuta suurta puoluetta. Löytyisikö näistä joku selkärangallinen kansanvallan puolesta puhuja, joka uskaltaa murtaa Suomessa vallitsevan, demokratiaa tappavan poliittisen konsensuksen ja asettua rehellisesti puolustamaan kansan oikeuksia manipuloimattomaan tietoon, rehelliseen arviointiin perustuslain hyvistä ja huonoista puolista sekä reiluun kansanäänestykseen.

takaisin sivun alkuun