lehdistötiedotteet vuodelta 2001 |
Ulla Klötzer, puheenjohtaja -
14.6.01 Göteborg/ EU:n militarisointi jakaa jälleen kerran Euroopan |
14.6.2001 24 järjestön, 17sta maasta allekirjoittama vetoomus rauhan, puolueettomuuden ja liittoutumattomuuden puolesta jätettiin eilen Ruotsin varapääministerille, Lena Hjelm-Wallénille tapaamisessa Göteborgin yliopistolla. Vetoomuksen luovutti varapääministerille Hans Lindqvist ja Henrik Dahlsson, jotka edustavat liikettä Centernej till EU (Keskustan ei EU:lle) sekä Ulla Klötzer Vaihtoehto EU:lle kansalaisliikkeestä Suomesta, joka on vetoomuksen aloitteentekijä. Lisäksi läsnä olivat huomenna Hvitfeldska lukiossa alkavan Euroopan Tulevaisuuskonferenssin kaksi osallistujaa; Dalibor Plichta Tjekin Tasavallasta sekä Aurel Duta Romaniasta. Vetoomuksessa vastustetaan
EU:n militarisointia sekä NATO:n laajennusta, jotka uhkaavat jälleen
kerran jakaa mantereemme kahtia. EU:n militarisointi
tähtää sotilaalliseen ristiriitojen ratkaisemiseen. Mutta Lena Hjelm-Wallén
selitti, että kyse on ennen kaikkea ennaltaehkäisevästä kriisinhallinnasta. Samalla Hjelm-Wallén
myöntää epävarmuuden läsnäolon kun kriisi kehittyy sodaksi. "Se on uusi
tilanne ja silloin emme tiedä missä mennään", sanoi Hjelm-Wallén. Kommentti
osoittaa miten liukuva kehitys on EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa.
Se osoittaa myös, että Ruotsin hallitus seuraa kehitystä protestoimatta,
mutta myöskin tietämättä mihin se johtaa. Euroopan Tulevaisuuskonferenssi, 15.-17.6. Hvitfeldtska lukiossa on Itä- ja Länsi-Euroopan maiden kansalaisjärjestöjen tapaamispaikka. Siellä keskustellaan mm. EU:n laajentumisesta sekä visioista miten eurooppalainen yhteistyö voidaan demokratisoida. 15.6.2001 Euroopan tulevaisuuskonferenssi, johon osallistuu ihmisiä sekä Itä- että Länsi-Euroopasta vaatii, että Irlannin Nizzan sopimuksen kansanäänestyksen tulosta kunnioitetaan. Tämä tarkoittaa, että sopimus on kaatunut, sillä se pitää olla kaikkien jäsenmaiden ratifioima. Pahoittelemme eurooppalaisten poliittisten johtajien ylimielistä suhtautumista Irlantia kohtaan, joka on ainoastaan toiminut laillisten raamien puitteissa. Tällainen ylimielisyys tulee ilman epäilystä kasvattamaan EU-kriittisyyttä monessa jäsenmaassa ja hakijamaassa. Piittaamattomuus Irlannin ei-äänestystä kohtaan lähettää hakijamaille selvän signaalin: kansalaisten kriittisyyttä - ja monesta hakijamaasta löytyy paljon EU-kriittisesti suhtautuvia - ei tulla hyväksymään. Tämä EU-instituutioiden lähettämä sanoma tulee entisestään vähentämään kansalaisten tukea Euroopan Unionille. Jos EU-johtajat ovat kiinnostuneita laillisten instituutioiden rakentamisesta heidän tulisi olla erittäin huolestuneita tuen puuttumisesta. Mutta heidän toimintansa liittyen Irlannin Nizzan sopimuksen kansanäänestykseen osoittaa, että he ovat enemmän kiinnostuneita liittovaltio-agendan luomisesta, mikä tulee pahasti jakamaan Eurooppaa. Allekirjoittajat: Ulla Klötzer - Finland, Hans Lindqvist - Ruotsi, Drude Dahlerup - Tanska, Uno Silberg - Viro, Ausrine Velickaite - Liettua, Normunds Grostins - Latvia, Dalibor Plichta -Tjekin Tasavalta, Viljam Jablonicky - Slovakia, Aurel Duta - Romania, Blaz Babic - Slovenia, Todor Kondakov - Bulgaria, Maja-Iskra Vilotijevic - Jugoslavia, Gloria Kubicsek - Unkari, Jean-Paul Bled - Ranska, Thomas Rupp - Saksa 19.6.2001 Medioissa ympäri
Eurooppaa on viime päivinä näytetty äärettömän väkivaltaisia kuvia Göteborgin
huippukokouksen vastakokouksista ja mielenosoituksista. EU- ja globalisaation
vastustajista on tehty kivenheittäjiä, kommunisteja, fasisteja ja mellakoitsijoita. VEU:n aloitteesta
nyt jo seitsemännen kerran järjestettyyn Euroopan Tulevaisuuskonferenssiin
osallistui yliopistomaailman edustajia, EU-parlamentaarikkoja sekä EU-kriittisiä
nuori lähes koko Euroopasta; Balkanista, Baltian maista, Itä-Euroopasta
ja Länsi-Euroopasta. Edustettuina olivat 20 eri maata. Nuoret näkivät miten
täysin "normaaleja" nuoria, jotka olivat nukkuneet samassa koulussa
lauantain- ja sunnuntain välisenä yönä, pampuin, jopa konepistoolein
ajettiin keskellä yötä ulos koulusta ja pantiin makaamaan pää alaspäin
ja kädet niskan päälle sateessa koulun pihalle. Niitä jotka nostivat
päätään tai siirsivät käsiään pamputettiin mihin sattui osumaan. Kaikkia
nimitettiin sanoilla, jotka eivät sovi painettavaksi. Rajuin oli poliisimestari
Håkan Jaldungin tuomio. Hän perusteli tapahtuman riistäytyneen käsistä
kiireellä, mutta korosti, että olivathan nuoret itse valinneet olla
samassa yöpymispaikassa mahdollisten terroristien kanssa. Vakavaa ja surullista on, että tämä tapahtui Ruotsissa, pohjoismaisen demokratian kehdossa. Maassa, jossa on vahvasti kritisoitu sitä väkivaltaista tapaa miten Israel asein ampuu palestiinalaisia kivenheittäjiä kohti. Ruotsin hallitus - jota on pidettävä vastuullisena tapahtumista, muutti mieltään yön yli. Yön yli satoja tuhansia nuoria ja muita demokratiaan uskovia menetti uskonsa poliittiseen järjestelmään sekä sen kykyyn kuunnella kansalaisia. Koko viikon aikana seminaareissa ja konferenssissa ihmeteltiin missä media oli? Miksi kiinnostusta ei löytynyt seuraamaan erittäin vakavasti työskentelevien kansalaisjärjestöjen työtä, raportoimaan tuhansien eri maiden kansalaisten huolista ja rakentavista ehdotuksista muutoksen aikaansaamiseksi. Mihin on kadonnut median rooli välittää eteenpäin sekä kansalaisille että poliitikoille, jotka eivät enää kohtaa kansalaisia muuta kun television, lehden tai mustan limusiinin ikkunoiden kautta, vakavia viestejä huolestuneisuudesta ja epätoivosta? Kansalaisten ja poliittisen eliitin välillä on syntynyt erittäin vaarallinen tyhjiö. Jos sitä tyhjiötä ei täytetä muulla kuin kivillä ja konepistooleilla yhteiskuntamme on sisällissodan partaalla ja EU:n rauhanpakottamisjoukkoja tarvitaan omien kansalaisten välisen rauhan ylläpitämiseen. Tämäkö on se arvomaailma joka Suomi sekä muut pohjoismaat halusivat viedä EU:lle. Muiden arvojen vieminen on toistaiseksi epäonnistunut! 16.9.2001 Terrorismi on torjuttava, mutta se ei saa tapahtua ongelmia kasvattavan kostokeskeisen militarisoinnin hinnalla. Presidentti Bushin kostovaatimukset, NATO:n ja EU:n päätökset tukea USA:n sotilaallisia reaktioita ja Tanskan hallituksen ilmoitus osallistumisestaan EU:n yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan ja EU-armeijan rakentamiseen ovat huolestuttavia ilmauksia. Näin sanovat neljä pohjoismaista EU-kriitikkoa Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle, Suomi, Hans Lindqvist, CenterNej till EU, Ruotsi Stian Oen ja Helle Hagenau, Nei til EU, Norja yhteisessä lausunnossaan sunnuntaina. Olemme varoittaneet juuri tästä, että meidän pohjoiset maamme joutuvat EU:n johtamiin konflikteihin ja sotatoimiin. Me ehdotamme, että Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen hallitukset kutsuvat koolle YK:n turvallisuusneuvoston ja vaativat pitkän tähtäimen suunnitelman laatimista terrorismin torjumiseksi, kriisiä pahentamatta. Yhteinen kokous Pohjoismaiden neuvoston kanssa voisi olla alku. Maailman terrorismi on torjuttava, mutta se ei saa tapahtua estottoman militarisoinnin ja sokean, uusia syyttömiä ihmisiä vastaan käydyn sodan hinnalla. 28.10.2001 Maailma on laajan
talouskriisin edessä. Nyt ääni kellossa
on muuttumassa. Saksan liittokanslerin hallituskoalition vihreiden parlamentti-ryhmän
puheenjohtajan, Rezzo Schlauchin mukaan "minimalistisen valtion aika
on lopullisesti ohi". Ranskassa, Italiassa ja kohta myös Saksassa hallitukset
ovat valmiit ottamaan uutta velkaa tilanteen rauhoittamiseksi. Saksassa
puhutaan investointipalkkioista yhtiöille, jotka investoivat enemmän
kun kolmen viimeisen vuoden aikana. USA:ssa Bushin konservatiivinen
hallitus pumppaa miljardeja lamaantuneeseen teollisuuteen sekä tukee
lento- ja vakuutusyhtiöitä. Suomessa Soneraa tuetaan miljardeilla valtion
kassasta. Masa Yards on seuraavana jonossa. Vakavan pohtimisen
aika on koittanut! Jotta kansalaisten
luottamus poliitikkoihin ja demokratiaan ei romahtaisi täydellisesti
vähimmäis-vaatimuksena tässä tilanteessa on: 4.12.2001 Laekenin EU-huippukokous
14.-15.12.01 näyttää jälleen kerran muodostavan uuden askeleen EU:n
kehityksessä kohti syvempää integraatiota ja ylikansallisuutta. EU:n
puheenjohtajamaan Belgian pääministeri Guy Verhofstadt on avoimesti
vaatinut laajan uudistuskeskustelun käymistä Laekenissa, ja Belgian
laatima julkilausumaluonnos on täynnä ehdotuksia. jotka vievät kohti
EU-liittovaltiota. Myös yhteinen puolustus on keskustelun alla. EU tutkii mahdollisuuksia laajentaa EU:n kriisin-hallintamandaattia koskemaan myös yhteistä puolustusta. Belgian pääministeri Guy Verhofstadt on avoimesti kertonut, että hän näkee mahdollisuuden saavuttaa tästä consensus-päätöksen. Hänen mukaansa kaikissa hänen käymissään keskusteluissa, Ranska-Saksa julistuksessa, Tony Blairin puheessa sekä EU-parlamentin lausunnossa puhutaan yhteisen ulko-, turvallisuus-, puolustus-, poliisi-, oikeus-, turvapaikka-, maahanmuutto- sekä terrorismipolitiikan puolesta. Julkilausumaehdotus
sisältää ehdotuksen Konventista, jonka tehtävänä olisi toimia EU:n uudistajana.
Konventti koostuisi EU-jäsenmaiden edustajista (15), kansallisten parlamenttien
edustajista (30), EU-parlamentin edustajista (16), EU-komission edustajasta
sekä Konventin puheenjohtajasta. 16.12.01 Ennen Laekenin huippukokousta Belgian pääministeri Guy Verhofstadt ilmoitti olevansa erittäin huolestunut kansalaisten ja EU-instituutioiden välille syntyneestä kuilusta. Tätä kuilua Guy Verhofstadt, muiden suureten jäsenmaiden federalistipoliitikkojen tapaan haluaa ylittää viemällä EU:ta kohti vahvaa liittovaltiota. Työryhmä/konventio
joka Laekenissa perustettiin viemään tätä suurta liittovaltioprojektia
eteenpäin ei ole omiaan lisäämään kansalaisten luottamusta EU:n kykyyn
edetä tulevaisuuden-suunnitelmissaan. Tasapainon vuoksi pitäisi ainakin Suomen, Ruotsin ja Tanskan kansallisten parlamenttien edustajien olla naisia ja mieluiten alle 30 kymppisiä. Tällä tavalla toteutuisi myös ainakin yksi Pohjoismaiden poliittisten johtajien antamista kansanäänestys-lupauksista, nimittäin lupaus viedä pohjoismaisia arvoja EU:hun. Jotta Guy Verhoftstadtin
huoli EU-kansalaisten luottamuspulasta voitaisiin ottaa vakavasti olisi
myös annettava ainakin 35 % työryhmän paikoista EU-kriittisille edustajille. Sulkemalla nuoret ja naiset, jotka edustavat ainakin 75 % kansalaisista, pois EU:n tulevaisuus-keskustelusta poliittinen passiivisuus tulee yltymään huippulukemiin ja tappamaan viimeisetkin rippeet hiellä ja tuskalla rakennetusta tasa-arvoon ja demokratiaan perustuvasta yhteiskunnasta. |