lehdistötiedotteet vuodelta 2001
paluu

Ulla Klötzer, puheenjohtaja

- 14.6.01 Göteborg/ EU:n militarisointi jakaa jälleen kerran Euroopan
- 15.6.01 Göteborg/piittaamattomuus Irlannin kansanäänestyksen ei-tulosta kohtaan lisää EU-kritiikkiä
- 19.6.01 Göteborgin tapahtumat raju isku demokratiaa vastaan
- 16.9.01 Malta/maailmanlaajuinen militaarinen eskalaatio pysäytettävä
- 28.10.01 Suomen markan tuhoaminen on estettävä
- 4.12.01 pääministeri Paavo Lipposen Kansalaisjärjestöfoorumi - Vaihtoehto EU:lle kansalaisliikkeen julkilausuma
- 16.12.01. EU:n tulevaisuuskonventti - harmaatukkaisten federalisti-herrojen hiekkalaatikko

14.6.2001
GÖTEBORG - EU:N MILITARISOINTI JAKAA JÄLLEEN KERRAN EUROOPAN

24 järjestön, 17sta maasta allekirjoittama vetoomus rauhan, puolueettomuuden ja liittoutumattomuuden puolesta jätettiin eilen Ruotsin varapääministerille, Lena Hjelm-Wallénille tapaamisessa Göteborgin yliopistolla.

Vetoomuksen luovutti varapääministerille Hans Lindqvist ja Henrik Dahlsson, jotka edustavat liikettä Centernej till EU (Keskustan ei EU:lle) sekä Ulla Klötzer Vaihtoehto EU:lle kansalaisliikkeestä Suomesta, joka on vetoomuksen aloitteentekijä. Lisäksi läsnä olivat huomenna Hvitfeldska lukiossa alkavan Euroopan Tulevaisuuskonferenssin kaksi osallistujaa; Dalibor Plichta Tjekin Tasavallasta sekä Aurel Duta Romaniasta.

Vetoomuksessa vastustetaan EU:n militarisointia sekä NATO:n laajennusta, jotka uhkaavat jälleen kerran jakaa mantereemme kahtia.

Luovutustilaisuudessa totesi Dalibor Plichta Tšekin Tasavallasta mm., että: "Vuoden 1989 jälkeen toivoimme, että Eurooppaa ei jälleen jaettaisi sotilas-liittojen toimesta. Näin lupasi myös presidentti Havel. Nyt tämä tapahtuu NATO laajennuksen muodossa."

"NATO:n laajennus asettaa vaatimuksia sotilaalliselle varustukselle ja sopeutumiselle, mikä ei lisää turvallisuutta. Romanian hallitus korottaa puolustusmenoja vuosi vuodelta samalla kun kodittomat lapset vaeltavat Bukarestin kaduilla ja sairaaloissa puuttuvat sängyt ja lääkkeet", sanoi Aurel Duta Romaniasta.

EU:n militarisointi tähtää sotilaalliseen ristiriitojen ratkaisemiseen. Mutta Lena Hjelm-Wallén selitti, että kyse on ennen kaikkea ennaltaehkäisevästä kriisinhallinnasta.

"Miksi silloin Ruotsi osallistuu noin 3.000 sotilaalla ja upseerilla, JAS-sotilaskoneilla, taistelu-ajoneuvoilla ja hävittäjäaluksilla EU-armeijaan", kysyi Henrik Dahlsson.

Samalla Hjelm-Wallén myöntää epävarmuuden läsnäolon kun kriisi kehittyy sodaksi. "Se on uusi tilanne ja silloin emme tiedä missä mennään", sanoi Hjelm-Wallén. Kommentti osoittaa miten liukuva kehitys on EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa. Se osoittaa myös, että Ruotsin hallitus seuraa kehitystä protestoimatta, mutta myöskin tietämättä mihin se johtaa.

"On erittäin huolestuttavaa, että näin tapahtuu ilmat julkista keskustelua", totesivat Ulla Klötzer ja Hans Lindqvist.

Euroopan Tulevaisuuskonferenssi, 15.-17.6. Hvitfeldtska lukiossa on Itä- ja Länsi-Euroopan maiden kansalaisjärjestöjen tapaamispaikka. Siellä keskustellaan mm. EU:n laajentumisesta sekä visioista miten eurooppalainen yhteistyö voidaan demokratisoida.

sivun alkuun


15.6.2001
GÖTEBORG - PIITTAAMATTOMUUS IRLANNIN KASANÄÄNESTYKSEN EI- TULOSTA KOHTAAN LISÄÄ EU-KRITIIKKIÄ

Euroopan tulevaisuuskonferenssi, johon osallistuu ihmisiä sekä Itä- että Länsi-Euroopasta vaatii, että Irlannin Nizzan sopimuksen kansanäänestyksen tulosta kunnioitetaan. Tämä tarkoittaa, että sopimus on kaatunut, sillä se pitää olla kaikkien jäsenmaiden ratifioima.

Pahoittelemme eurooppalaisten poliittisten johtajien ylimielistä suhtautumista Irlantia kohtaan, joka on ainoastaan toiminut laillisten raamien puitteissa. Tällainen ylimielisyys tulee ilman epäilystä kasvattamaan EU-kriittisyyttä monessa jäsenmaassa ja hakijamaassa.

Piittaamattomuus Irlannin ei-äänestystä kohtaan lähettää hakijamaille selvän signaalin: kansalaisten kriittisyyttä - ja monesta hakijamaasta löytyy paljon EU-kriittisesti suhtautuvia - ei tulla hyväksymään.

Tämä EU-instituutioiden lähettämä sanoma tulee entisestään vähentämään kansalaisten tukea Euroopan Unionille. Jos EU-johtajat ovat kiinnostuneita laillisten instituutioiden rakentamisesta heidän tulisi olla erittäin huolestuneita tuen puuttumisesta. Mutta heidän toimintansa liittyen Irlannin Nizzan sopimuksen kansanäänestykseen osoittaa, että he ovat enemmän kiinnostuneita liittovaltio-agendan luomisesta, mikä tulee pahasti jakamaan Eurooppaa.

Allekirjoittajat:

Ulla Klötzer - Finland, Hans Lindqvist - Ruotsi, Drude Dahlerup - Tanska, Uno Silberg - Viro, Ausrine Velickaite - Liettua, Normunds Grostins - Latvia, Dalibor Plichta -Tjekin Tasavalta, Viljam Jablonicky - Slovakia, Aurel Duta - Romania, Blaz Babic - Slovenia, Todor Kondakov - Bulgaria, Maja-Iskra Vilotijevic - Jugoslavia, Gloria Kubicsek - Unkari, Jean-Paul Bled - Ranska, Thomas Rupp - Saksa

sivun alkuun


19.6.2001
GÖTBORGIN TAPAHTUMAT RAJU ISKU DEMOKRATIAA VASTAAN

Medioissa ympäri Eurooppaa on viime päivinä näytetty äärettömän väkivaltaisia kuvia Göteborgin huippukokouksen vastakokouksista ja mielenosoituksista. EU- ja globalisaation vastustajista on tehty kivenheittäjiä, kommunisteja, fasisteja ja mellakoitsijoita.

Tosiasia oli, että niistä noin 100 000 aktivistista, jotka osallistuivat Göteborgin tapahtumiin ainoastaan satakunta mellakoita aiheuttavaa henkilöä onnistui tekemään eri Euroopan tunnettujen yliopistojen professoreista, kolmannen maailman eri avustusjärjestöjen edustajista sekä EU- ja globalisaationvastaisten järjestöjen ihmisistä, jotka edustavat koko poliittista skaalaa, raivopäitä jotka särkevät ikkunoita ja kivittävät poliiseja.

VEU:n aloitteesta nyt jo seitsemännen kerran järjestettyyn Euroopan Tulevaisuuskonferenssiin osallistui yliopistomaailman edustajia, EU-parlamentaarikkoja sekä EU-kriittisiä nuori lähes koko Euroopasta; Balkanista, Baltian maista, Itä-Euroopasta ja Länsi-Euroopasta. Edustettuina olivat 20 eri maata.
Nämä ihmiset osallistuivat lähes viikon aja eri seminaareihin ja kokouksiin, joissa keskusteltiin vakavasti Euroopan ja koko maailman tulevaisuudesta tavallisten ihmisten näkökulmasta. Tunnelma oli tiivis, huolestuneisuus oli syvä, mutta henki oli positiivinen ja rakentava.

Allekirjoittanut osallistui viikon aikana sekä puhujana että kuulijana noin 20 eri tapahtumaan. Kaikissa painotettiin dialogin sekä poliittisen keskustelun aktivoimisen tarpeellisuudesta. Kaikissa tuomittiin väkivallan käyttäminen näiden päämäärien saavuttamiseksi ja painotettiin erityisesti väki-vallattoman toiminnan tärkeyttä.
Tämän myönteisen ilmapiirin rikkoi konferenssin nuorten osallistujien kohdalla se tapa millä Ruotsin poliisi suhtautui heihin sekä koko tapahtumaan. Kahteen kertaan jouduttiin evakkoon koulujen lattiamajoituspaikoista. Kaksi kertaa jouduttiin puolen tunnin varoituksella siirtämään konferenssin kokouspaikkaa. Osa konferenssin osallistujista eivät koskaan löytäneet uusille kokous-paikoille.

Nuoret näkivät miten täysin "normaaleja" nuoria, jotka olivat nukkuneet samassa koulussa lauantain- ja sunnuntain välisenä yönä, pampuin, jopa konepistoolein ajettiin keskellä yötä ulos koulusta ja pantiin makaamaan pää alaspäin ja kädet niskan päälle sateessa koulun pihalle. Niitä jotka nostivat päätään tai siirsivät käsiään pamputettiin mihin sattui osumaan. Kaikkia nimitettiin sanoilla, jotka eivät sovi painettavaksi. Rajuin oli poliisimestari Håkan Jaldungin tuomio. Hän perusteli tapahtuman riistäytyneen käsistä kiireellä, mutta korosti, että olivathan nuoret itse valinneet olla samassa yöpymispaikassa mahdollisten terroristien kanssa.
Kongressiin osallistuneet nuoret kokivat tämän erittäin vakavana loukkauksena ja jälkipohdiskelu kongressissa osoitti, että näiden nuorten usko poliittiseen järjestelmään, demokratiaan, rauhan-omaiseen yhteistyöhön sekä yhteiskunnalliseen dialogiin on saanut erittäin vakavan iskun - toivottavasti ei kuoleman iskun.

Vakavaa ja surullista on, että tämä tapahtui Ruotsissa, pohjoismaisen demokratian kehdossa. Maassa, jossa on vahvasti kritisoitu sitä väkivaltaista tapaa miten Israel asein ampuu palestiinalaisia kivenheittäjiä kohti. Ruotsin hallitus - jota on pidettävä vastuullisena tapahtumista, muutti mieltään yön yli. Yön yli satoja tuhansia nuoria ja muita demokratiaan uskovia menetti uskonsa poliittiseen järjestelmään sekä sen kykyyn kuunnella kansalaisia.

Koko viikon aikana seminaareissa ja konferenssissa ihmeteltiin missä media oli? Miksi kiinnostusta ei löytynyt seuraamaan erittäin vakavasti työskentelevien kansalaisjärjestöjen työtä, raportoimaan tuhansien eri maiden kansalaisten huolista ja rakentavista ehdotuksista muutoksen aikaansaamiseksi. Mihin on kadonnut median rooli välittää eteenpäin sekä kansalaisille että poliitikoille, jotka eivät enää kohtaa kansalaisia muuta kun television, lehden tai mustan limusiinin ikkunoiden kautta, vakavia viestejä huolestuneisuudesta ja epätoivosta?

Kansalaisten ja poliittisen eliitin välillä on syntynyt erittäin vaarallinen tyhjiö. Jos sitä tyhjiötä ei täytetä muulla kuin kivillä ja konepistooleilla yhteiskuntamme on sisällissodan partaalla ja EU:n rauhanpakottamisjoukkoja tarvitaan omien kansalaisten välisen rauhan ylläpitämiseen. Tämäkö on se arvomaailma joka Suomi sekä muut pohjoismaat halusivat viedä EU:lle. Muiden arvojen vieminen on toistaiseksi epäonnistunut!

sivun alkuun


16.9.2001
MAAILMANLAAJUINEN MILITAARINEN ESKALAATIO PYSÄYTETTÄVÄ
Euroopan EU-kriittisten Liikkeiden Allianssin, TEAM:in kokous Maltalla

Terrorismi on torjuttava, mutta se ei saa tapahtua ongelmia kasvattavan kostokeskeisen militarisoinnin hinnalla.

Presidentti Bushin kostovaatimukset, NATO:n ja EU:n päätökset tukea USA:n sotilaallisia reaktioita ja Tanskan hallituksen ilmoitus osallistumisestaan EU:n yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan ja EU-armeijan rakentamiseen ovat huolestuttavia ilmauksia. Näin sanovat neljä pohjoismaista EU-kriitikkoa Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle, Suomi, Hans Lindqvist, CenterNej till EU, Ruotsi Stian Oen ja Helle Hagenau, Nei til EU, Norja yhteisessä lausunnossaan sunnuntaina.

Olemme varoittaneet juuri tästä, että meidän pohjoiset maamme joutuvat EU:n johtamiin konflikteihin ja sotatoimiin.

Me ehdotamme, että Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen hallitukset kutsuvat koolle YK:n turvallisuusneuvoston ja vaativat pitkän tähtäimen suunnitelman laatimista terrorismin torjumiseksi, kriisiä pahentamatta. Yhteinen kokous Pohjoismaiden neuvoston kanssa voisi olla alku.

Maailman terrorismi on torjuttava, mutta se ei saa tapahtua estottoman militarisoinnin ja sokean, uusia syyttömiä ihmisiä vastaan käydyn sodan hinnalla.

sivun alkuun


28.10.2001
SUOMEN MARKAN TUHOAMINEN ON ESTETTÄVÄ

Maailma on laajan talouskriisin edessä.
Massairtisanomisia on odotettavissa Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa. Moni Etelä-Amerikan maa on vakavien talouskriisien edessä. Maailmanlaajuiset suhdannetutkijat ja tutkimuslaitokset joutuvat korjaamaan lukuja alaspäin. Englannin valtiovarainministerin, Gordon Brownin mukaan "maailma on taloudellisen kestävyyskokeen" edessä. Tässä tilanteessa monen maan on harkittava uudestaan neo-liberalistista politiikkaansa, joka lähes kahdenkymmenen vuoden ajan on tähdännyt kansallis-valtioiden alasajoon sekä valtionbudjettien minimoimiseen.
EU:ssa tämä politiikka kirjattiin jopa Maastrichtin sopimukseen, jonka EMU-kriteerit velvoittavat nimenomaan ankaraan säästöpolitiikkaan, joka Suomen kohdalla on johtanut julmaan julkisen sektorin alasajoon. Silti johtavat poliitikkomme eivät ole koskaan avoimesti kyseenalaistaneet EMU-kriteereiden sopivuutta tai niiden neo-liberalistista perusajatusta, jonka mukaan yksinomaan markkinat voisivat toimia kansantalouden peruspilarina.

Nyt ääni kellossa on muuttumassa. Saksan liittokanslerin hallituskoalition vihreiden parlamentti-ryhmän puheenjohtajan, Rezzo Schlauchin mukaan "minimalistisen valtion aika on lopullisesti ohi". Ranskassa, Italiassa ja kohta myös Saksassa hallitukset ovat valmiit ottamaan uutta velkaa tilanteen rauhoittamiseksi. Saksassa puhutaan investointipalkkioista yhtiöille, jotka investoivat enemmän kun kolmen viimeisen vuoden aikana. USA:ssa Bushin konservatiivinen hallitus pumppaa miljardeja lamaantuneeseen teollisuuteen sekä tukee lento- ja vakuutusyhtiöitä. Suomessa Soneraa tuetaan miljardeilla valtion kassasta. Masa Yards on seuraavana jonossa.
Nyt EU:n johtavat poliitikot eivät enää mainosta Maastrichtin sopimuksen EMU-kriteerit ainoana takuuna heikkoa valuuttaa vastaan. Päinvastoin on ruvettu miettimään pitäisikö kriteereitä rukata. On herätty huomaamaan, että kun talous on syvässä kriisissä, kun yhtiöt eivät investoi ja kuluttajat eivät kuluta, on valtion kannettava vastuu. Markkinatalous ei toimi! Yhteisesti sovitut EMU-kriteerit muodostavat esteen elvyttämistoimenpiteille ja valtioiden omille kriisiohjelmille.

Vakavan pohtimisen aika on koittanut!
Irlannissa kansalaiset äänestivät ei EU:n uudelle Nizzan sopimukselle. Sopimus siirtää jälleen uusia vastuualueita EU:lle sekä rajoittaa edelleen jäsenvaltioiden liikkumavapautta. EU:n poliittinen eliitti kuitenkin vie Nizzan sopimuksen ratifioimisprosessia eteenpäin aivan kuten Irlannin kansan-äänestystä ei olisi pidettykään.
Yhä selvemmin näyttää siltä, että Maastrichtin sopimuksen EMU-kriterit joutuvat roskakoriin, tarkoittaen sitä, että Maastrichtin sopimus olisi neuvoteltava uudestaan.

Jotta kansalaisten luottamus poliitikkoihin ja demokratiaan ei romahtaisi täydellisesti vähimmäis-vaatimuksena tässä tilanteessa on:
- että Nizzan sopimuksen ratifioimisprosessia ei viedä eteenpäin ennen kuin sopimus on neuvoteltu uudestaan ja kaikissa jäsenmaissa on järjestetty kansanäänestys uudesta sopimuksesta
- että Maastrichtin sopimuksen EMU-kriteerit on neuvoteltava uudestaan ja, että jäsenmaille annetaan mahdollisuus erota valuuttaunionista kansanäänestyksen perusteella
- että Suomen markan setelit ja kolikot ei tuhota, vaan säilytetään myöhempää käyttöönottoa varten.

sivun alkuun


4.12.2001
PÄÄMINISTERI PAAVO LIPPOSEN KANSALAISJÄRJESTÖFOORUMI
- VAIHTOEHTO EU:LLE KANSALAISLIIKKEEN JULKILAUSUMA

Laekenin EU-huippukokous 14.-15.12.01 näyttää jälleen kerran muodostavan uuden askeleen EU:n kehityksessä kohti syvempää integraatiota ja ylikansallisuutta. EU:n puheenjohtajamaan Belgian pääministeri Guy Verhofstadt on avoimesti vaatinut laajan uudistuskeskustelun käymistä Laekenissa, ja Belgian laatima julkilausumaluonnos on täynnä ehdotuksia. jotka vievät kohti EU-liittovaltiota.

Ehdotus puhuu demokraattisemman, avoimemman ja tehokkaamman EU:n puolesta. Se ehdottaa suoraan EU-komission puheenjohtajavaalia, se avaa keskustelun EU:n omasta perustuslaista, se peräänkuuluttaa kansallisen veto-oikeuden poistamista kokonaan, sekä haluaa ottaa käsittelyyn Saksan ulkoministerin Joschka Fischerin tekemän ehdotuksen kaksikamarisesta parlamentista, jossa kansallisista parlamenteista tehtäisiin EU-parlamentin toinen kamari.

Sekä Saksan että Ranskan hallitukset ilmoittivat viime viikolla yhdessä tukevansa eurooppalaista perustuslakia, josta muodostuisi ylikansallisen EU-valtion symboli ja perusta.

Myös yhteinen puolustus on keskustelun alla. EU tutkii mahdollisuuksia laajentaa EU:n kriisin-hallintamandaattia koskemaan myös yhteistä puolustusta. Belgian pääministeri Guy Verhofstadt on avoimesti kertonut, että hän näkee mahdollisuuden saavuttaa tästä consensus-päätöksen. Hänen mukaansa kaikissa hänen käymissään keskusteluissa, Ranska-Saksa julistuksessa, Tony Blairin puheessa sekä EU-parlamentin lausunnossa puhutaan yhteisen ulko-, turvallisuus-, puolustus-, poliisi-, oikeus-, turvapaikka-, maahanmuutto- sekä terrorismipolitiikan puolesta.

Julkilausumaehdotus sisältää ehdotuksen Konventista, jonka tehtävänä olisi toimia EU:n uudistajana. Konventti koostuisi EU-jäsenmaiden edustajista (15), kansallisten parlamenttien edustajista (30), EU-parlamentin edustajista (16), EU-komission edustajasta sekä Konventin puheenjohtajasta.

Ryhmään ei ole ehdotettu yhtään kansalaisjärjestöjen edustajaa, ja on ilmiselvää, että Konventin kokoonpano tule olemaan erittäin EU-liittovaltiomyönteinen. Konventtimenetelmä on myös tapa siirtää keskustelu pois kansallisista parlamenteista ja kansasta, mikä on erittäin vahingollista demokratialle.

Vaihtoehto EU:lle kansalaisjärjestö yhtyy tämän takia monen muun eurooppalaisen kansalaisjärjestön seuraaviin vaatimuksiin:

- Konventin tulisi laatia kaksi ehdotusta EU:n tulevaisuudelle. Toinen, joka olisi EU-federalistien mielen mukainen liittovaltiosuunnitelma, ja toinen suunnitelma, joka olisi erittäin monen eurooppalaisen, ellei jopa enemmistön mielen mukainen, nimittäin itsenäisten valtioiden yhteistyö-suunnitelma
- Konventin tulisi, kansalaisten integroimiseksi EU:n tulevaisuuskeskusteluun, ehdottaa kansanäänestysten järjestämistä näistä kahdesta ehdotuksesta, Ainoastaan tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja kansalaisille on mahdollista pienentää sitä nopeassa tahdissa syvenevää poliittista luottamuskuilua, joka nyt vallitsee poliittisen eliitin ja kansalaisten välillä
- EU:n sekä EU-jäsenmaiden hallitusten tulee turvata myös EU-kriittisten liikkeiden mahdollisuuksia osallistua sekä rahallisesti että fyysisesti moniulotteiseen, kaikkien kansalaisten ehdoilla toimivaan EU-konventin työskentelyyn

sivun alkuun


16.12.01
EU:N TULEVAISUUSKONVENTTI - HARMAATUKKAISTEN FEDEARLISTI-HERROJEN HIEKKALAATIKKO

Ennen Laekenin huippukokousta Belgian pääministeri Guy Verhofstadt ilmoitti olevansa erittäin huolestunut kansalaisten ja EU-instituutioiden välille syntyneestä kuilusta. Tätä kuilua Guy Verhofstadt, muiden suureten jäsenmaiden federalistipoliitikkojen tapaan haluaa ylittää viemällä EU:ta kohti vahvaa liittovaltiota.

Työryhmä/konventio joka Laekenissa perustettiin viemään tätä suurta liittovaltioprojektia eteenpäin ei ole omiaan lisäämään kansalaisten luottamusta EU:n kykyyn edetä tulevaisuuden-suunnitelmissaan.
Ryhmän kolmen harmaatukkaisen herran johdon keski-ikä on 68 vuotta. Jäsenmaiden kolme edustajaa Tanskasta, Kreikasta ja Espanjasta tulevat hyvin todennäköisesti kaikki olemaan yhtä harmaatukkaisia herroja kuten myös EU-komission kaksi edustajaa.

Tasapainon vuoksi pitäisi ainakin Suomen, Ruotsin ja Tanskan kansallisten parlamenttien edustajien olla naisia ja mieluiten alle 30 kymppisiä. Tällä tavalla toteutuisi myös ainakin yksi Pohjoismaiden poliittisten johtajien antamista kansanäänestys-lupauksista, nimittäin lupaus viedä pohjoismaisia arvoja EU:hun.

Jotta Guy Verhoftstadtin huoli EU-kansalaisten luottamuspulasta voitaisiin ottaa vakavasti olisi myös annettava ainakin 35 % työryhmän paikoista EU-kriittisille edustajille.
Ainoastaan sallimalla todellista keskustelua EU-tulevaisuudesta, sekä tarjoamalla erilaisia vakavasti otettavia vaihtoehtoja, jotka alistetaan kansanäänestykseen, voidaan herättää kansalaisten mielenkiintoa ja ehkä ylittää se erittäin vaarallinen kuilu poliittisen eliitin ja kansalaisten välillä, joka nyt näyttää kasvavan yhä kiihtyvässä tahdissa.

Sulkemalla nuoret ja naiset, jotka edustavat ainakin 75 % kansalaisista, pois EU:n tulevaisuus-keskustelusta poliittinen passiivisuus tulee yltymään huippulukemiin ja tappamaan viimeisetkin rippeet hiellä ja tuskalla rakennetusta tasa-arvoon ja demokratiaan perustuvasta yhteiskunnasta.

sivun alkuun