Kirjoittaja: Raija Raija@gci.net
Päiväys: 12.4.2001 02:52
Kommentti aiempaan viestiin
Kun aikoinaan avioiduin Englantiin tiesin, etta menettaisin Suomen kansalaisuuteni, jos olisin ottanut Britannian kansalaisuuden, joten jatin sen valiin. Huolehdin myos etta lapseni saivat Suomen kansalaisuuden. Opetin myos heidat puhumaan Suomea, koska suurin osa heidan sukulaisistaan on Suomessa. He ovat myos aitini ainoat lapsenlapset ja aitini ei puhu muuta kuin suomea. Suomessa on myos vietetty kaikki heidan lapsuutensa kesat.
Avioeroni jalkeen muutin lapsineni kanssa valiaikaisesti (4 vuotta sitten)USA:han tyoviisumin saatuani. Lapseni ovat nyt teini-ikaisia, haluavat oman elaman ja toihin. USAssa he eivat saa tyoskennella, Englantiin he eivat halua takaisin. Onneksi Suomeen voivat tulla ilman sen kummempia anomuksia. Usan oleskelulupien anomis-seikkailu on ollut varsinainen kokemus, jota ei mielellaan kenellekaan toivoisi.
Kun nykyaika on niin kovin kansainvalista ja meilla on niin paljon vapauksia, on tarkeaa etta voimme silti kuulua paikkaan, josta alun perin lahdimme.
Niin kauan kuin maailmalla matkustus-dokumentteja tarvitaan, niin on mukavaa jos itse voi valita minka maan paperisotaa haluaa kayda.
terveisin
Raija
Takaisin hakemistoon, Kommentoi tätä aihetta, Kirjoita viesti uudesta aiheesta
Kirjoita viesti Takaisin keskusteluun