UUTTA ! UUTTA ! UUTTA !
11.9.2000
Ulkosuomalaisparlamentin tulevasta istunnosta 6.-7.11.2000:
1. EDUSTAJIEN ILMOITTAUTUMINEN
Nyt on aika ilmoittaa kaikkien parlamentti-istuntoon osallistuvien edustajien ja tarkkailijoiden nimet ! Nimien on 25.9. mennessä oltava Suomi-Seuran tiedossa. Helpottaakseen ilmoittautumista olemme taas kerran laatineet valmiin ilmoittautumislomakkeen. Lomakkeet eri kieliversioina (FI, SV, EN) saa Suomi-Seuran toimistolta. Voitte tietysti myös ilmoittautua puhelimitse tai sähköpostitse. Katja Hytti ottaa ilmoittautumisenne vastaan (puh.:+358-9-684 121 32, fax: +358-9-684 121 40, sähköposti: assistant@suomi-seura.fi, 9.00-17.00 välisenä aikana).
Suomi-Seura lähettää viimeistään kuukausi ennen istuntoa kaikille ilmoittautuneille edustajille istunnon esityslistan kaikkine aloitteineen.
2. YLI 250 ULKOSUOMALAISEDUSTAJAA MARRASKUUN ISTUNTOON
USP:n tulevasta istunnosta 6.-7.11.2000 tullee taas iso ja vaikuttava tapahtuma. 169 ulkosuomalaisyhteisöä 23:sta maasta on ilmoittautunut USP:n tulevaan istuntoon. Yhteisöt ilmoittivat lähettävänsä yli 250 edustajaa ja tarkkailijaa.
3. 74 ALOITETTA: PAINOPISTE SENIORI- JA SOSIAALIKYSYMYKSISSÄ
Ulkosuomalaisyhdistykset toimittivat istuntoon 74 aloitetta.
Aloitteet jakautuvat alustavan jaon mukaan seuraavasti:
Seniorivaliokunta: 12
Sosiaalivaliokunta: 12
Opetusvaliokunta: 12
Virallisten ja järjestöasiain valiokunta: 9
Talousvaliokunta: 9
Sääntövaliokunta: 6
Tiedotusvaliokunta: 6
Kulttuurivaliokunta: 3
Kansalaisuusvaliokunta: 2
Inkeriläisvaliokunta: 3
Suuri osa seniorikysymyksistä on luonteeltaan sosiaalikysymyksiä. Ulkosuomalaiset kokevat, lobattuaan tehokkaasti kaksoiskansalaisuusmahdollisuutta, nyt sosiaaliasiat tärkeiksi ja asettavat tulevan edunvalvontatyön painopisteen sosiaaliasioihin.
4. LENTO- JA MAJOITUSJÄRJESTELYT
Finnair tukee ystävällisesti ulkosuomalaisparlamentin toimintaa tarjoamalla reittilennoillaan edullisia lentoja istuntoon matkustaville ulkosuomalaisyhteisöjen edustajille.
Olemme varanneet 25 yhden hengen huonetta ja 25 kahden hengen huonetta istunnon ajaksi Helsingin keskustassa sijaitsevasta Hotelli Arthurista. (Vuorikatu 19, 5 minuuttia Suomi-Seuraan ja Ritarihuoneelle ) Hinnat: yhden hengen huone: FIM 420/yö, kahden hengen huone: FIM 500/yö.
Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristö Suomi-Seura ei pysty valitettavasti avustamaan ulkosuomalaisyhteisöjä matkustus- tai majoituskuluissa.
Katja Hytti vastaa Suomi-Seurassa lento- ja majoitusjärjestelyistä. Hän vastaa mielellään kaikkiin kysymyksiinne. (puh.:+358-9-684 121 32, fax: +358-9-684 121 40, sähköposti: assistant@suomi-seura.fi, 9.00-17.00 välisenä aikana)
5. PARLAMENTTISIHTEERI VAIHTUU
Siirryn syyskuun viimeisellä viikolla Brysseliin suomalaisen europarlamentaarikon avustajaksi.
Käynnistimme laajan rekrytointiprosessin uuden parlamenttisihteerin palkkaamiseksi. Hakijoita oli yli 150 ! Tämä voitaneen tulkita yhdeksi osoitukseksi ulkosuomalaisparlamentin hyvästä maineesta.
Suomi-Seuran työvaliokunta, heidän joukossa Suomi-Seuran puheenjohtaja/ulkosuomalaisparlamentin puhemies Pertti Paasio, suorittivat lopullisen valinnan. Uudeksi parlamenttisihteeriksi valittiin 13 vuotta maailmalla elänyt Master of Public Affairs Juha Savolainen (juha.savolainen@suomi-seura.fi)
Jätän nykyisen tehtäväni tietyllä haikeudella. 27 vuotta ulkomailla asuneena koen ulkosuomalaiskysymykset luonnollisesti erittäin läheisiksi.
Hyvät ystävät, olemme hyvässä yhteistyössä saavuttaneet merkittäviä edistysaskelia. Ulkosuomalaisyhdistysten oma ja avoin edunvalvontafoorumi ulkosuomalaisparlamentti on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten päättäjien mielessä.
Puhemiehistön työskentely on vakiintunut tehokkaana ja asiakeskeisenä. Säännölliset kokoukset Helsingissä ja erityisesti edunvalvontavierailut suomalaisten ministereitten, kansanedustajien ja virkamiesten ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi ulkosuomalaisasiaa edistäessä.
Ulkosuomalaisyhteisöjen aktiivinen järjestäytyminen yhteistyön ja edunvalvonnan puitteissa on antanut ulkosuomalaisasialle toivottua lisäpainoa. Päätöslauselmat on huomioitu asianomaisissa tahoissa ja enemmistö on työn alla. Tärkeimmäksi katsotussa kansalaisuusasiassa kehitys on edennyt oikeaan suuntaan. Yhteinen allekirjoituskampanjamme kaksoiskansalaisuusmahdollisuuden puolesta oli ulkosuomalaisuuden vaikuttava voimannäyttö. Suomen hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma valmistunee syksyllä; puhemiehistö on jättänyt ulkosuomalaisten kädenjäljen valmisteilla olevaan ohjelmaan.
Siirtyessäni taas kerran ulkosuomalaiseksi haluan nyt kiittää Teitä kaikkia erinomaisesta yhteistyöstä. On ollut suuri iloa työskennellä kanssanne. Toivotan Teille menestyksellistä parlamentti-istuntoa. Tapaamme maailmalla !
Mikko Harjulehto
+ + +
6.9.2000
INKERIN UUTISIA
Arkeologisia löytöjä esillä
Heinä-syyskuussa 2000 Venäjän kansantieteellisessä museossa Pietarissa pidetään arkeologinen näyttely. On esitetty uusia ja vanhoja arkeologisia löytöjä, jotka liittyvät Inkerinmaan varhaiskeskiajan historiaan. Suurin osa esineitä kuuluu maan suomensukuisten kantakansojen inkeroisten ja vatjalaisten kulttuuriin.
Kesäpäivät Korkkinan järven rannassa
Korkkinan järvi on Kelton seudun kauneimpia ja puhtaimpia, sen rannassa neuvostoaikana oli monta pioneerileiriä. Nykyisin niissä viettävät kesäaikaa muut kuin "nuoret leniniläiset".
Inkerin Liitto järjesti kauniilla leirialueella 25.7.-14.8. kesäleirin 25 inkeriläislapselle. Porukassa oli 6-15 vuotiaita, toimintaa johti 3 kokenutta opettajaa (Natalia Droszhina, Olga Malynina ja Dima Ovtshinnikov). Leiriläiset opiskelivat suomea, Inkerin historiaa ja kulttuuria (myös tanssivat ja soittivat kanteletta), harrastivat urheilua, näitä aineita heille opettivat IL:n parhaat opettajat. Lapset kävivät retkillä Kelton kylissä, tietenkin uivat, poimivat sienejä ja grillasivat makkaraa nuotiolla. Leirin päätyttyä vanhemmilta saatiin vain erinomaisia palautteita, vaikka leiri oli pitkä, vanhemmat kävivät katsomassa lapsiansa usein, autonkuljettaja Juri Väisänen tarjosi kyydin.
Leiri pidettiin IL:n lapsityön vetäjä Irina Ostosen aloitteesta ja rahoitettiin SIDA-projektin varoista, eivätkä inkeriläislasten vanhemmat siitä maksaneet mitään.
Paluumuuttajanuorten leiri
Suomeen Venäjältä muuttavia teini-ikäisiä inkeriläisiä muodostaa melko ongelmallista ryhmää uudessa kotimaassaan. Ilman kielitaitoa ja kulttuurin tuntemusta he eivät pääse ammattikoulutukseen eivätkä saa yhteyksiä uuteen ympäristöön. Tätä joskus seuraa jopa osallistuminen huumekauppaan. Suomen työministeriö järjesti Inkeristä muuttaville nuorille jo toista kertaa kesäleirin.
Leiri pidettiin 26.7.-4.8. Etelä-Karjalassa Ruokolahdella. Mukana oli 20 nuorta Inkeristä ja 15 Suomeen muuttanutta teini-ikäistä. Leirin ohjelma sisälsi suomenkieltä, inkerinsuomalaisia kulttuuriperinteitä ja urheilua. Aineita opettivat lahtelainen Tuija Ikonen sekä Tatjana Bykova ja Olga Konkova Pietarista. Päättäjäiskonsertissa ryhmä pystyi jopa laulamaan kuorona. Suomalaiseen elämään tutustuttiin mm. Imatran matkalla.
Paitsi koulutuksella nuorten vuorovaikutuksella oli oikein iso merkitys, rehellisesti teini-ikäiset kertoivat toisilleen ongelmista, joihin joka maahanmuuttaja törmää. Leirin opettajien mielestä parempaa muotoa auttaa nuoria paluumuuttajia ei ole, sellainen toiminta kannattaa laajentaa.
Kirill Alanteen näyttely
Kirill Alanne - lienee paras Inkerissä asuvista inkerinsuomalaisista taidemaalareista - tänä vuonna valmistui Pietarin taideakatemian jatkokoulutuksesta. Nuori taiteilija on esittänyt teoksensa monissa näyttelyissä eri maissa, 9.-30. elokuuta hänen seuraava näyttelynsä pidettiin Pietarin Kesäpuiston teepaviljongissa. Tällä kertaa kokoelmassa oli 24 maalausta ja grafiikkatyötä. Avajaisissa lahjakasta taidemaalaria tervehti IL:n puolesta vpj Wladimir Kokko ja seuraavana päivänä lentokone vei Kirillin luomustyömatkalle "taiteilijoiden Mekkaan" Pariisiin.
Vainovuoden muistuttavat
Perusremontti Pyhän Marian kirkossa on menossa täydellä vauhdilla. Äkkiä katon alta rakennusmiehet löysivät elokuussa metallipaaluun valkoisella maalatun kirjoituksen, joka suomennettuna lukee näin: "Pyk. 139, koht. 16² - 2 vuotta vankilaa!!!". Arvataan, että kirjoitus lienee tehty vuonna 1939-40, kun kirkko muutettiin asuntolaksi. Senkin rakentamiseen Stalinin valta käytti vankien työvoimaa.
Polku Unkariin
Suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyöasiat esiintyvät Inkerin Liiton toiminnassa harvoin, mutta uusi polku tallattiin tänä kesänä.
14.-25.8. Szombathelyn korkeakoulu järjesti jo seitsemännen kerran Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen edustajille Hungarologia kesäyliopisto-nimisen kurssin. Ryhmässä oli karjalaisia, mordvalaisia, mareja ja udmurteja, myös ensimmäinen inkerinsuomalainen vpj Wladimir Kokko pääsi sinne tänä kesänä. Professori Janos Pusztain johtamaan opetusohjelmaan sisältyivät unkarinkieli, unkarilainen kulttuuri sekä fenno-ugristiikka. Äidinkielellä joka kurssilainen kertoi oman kansan problematiikastaan. Varapuheenjohtajan koekäynti länsi-Unkarissa meni hyvin ja järjestäjillä on aikomus kutsua inkerinsuomalaisia kesäkurssille myös ensi vuonna.
Opettajat kohtaavat ja opiskelevat
Suomenkurssien kustannukset Inkerinmaalla maksava työministeriö huolehtii tietysti opetustasosta niillä. Inkeriläisliittojen suomen opettajien täydennyskurssi pidettiin 14.-18. elokuuta Pietarissa. Perjantaina yhdessä oli opettajia Inkeristä, Virosta ja Karjalasta. Lauantaina 19.8. kaikki osallistuivat bussiekskursioon Pohjois-Inkeriin, jolloin saatiin käydä Levassovalla, Haapakankaalla, Toksovassa ja Keltossa. Pari päivää Pietarissa vieraili myös Viron inkerinsuomalaisten liiton johto, heidän mm. puheenjohtaja Toivo Kabasen kanssa pidettiin neuvotteluja yhteistyöstä.
21.-25.8. opiskelu jatkui Helsingissä, Suomen matkan aikana tutustuttiin suomen opetukseen ulkomaalaisille, käytiin kulttuurimatkalla Tuusulan järvellä sekä nahtiin erkoistutkija Anneli Asplundin avulla Suomalaisen kirjallisuuden seuran inkeriläisten aineiston aarteita. Opettajille oli hyvin tärkeää kunnon kielikylpy sekä tutustuminen toisiinsa.
24. ja 25. elokuuta Inkerin Liiton, Eestin inkerinsuomalaisten liiton ja Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton opettajat osallistuivat opetusministeriön järjestämään arviointiseminaariin. Päätemana oli suomenkielitaidon arvionti, kielitaitoa korostetaan yhä vakavammin esim. paluumuuttoasioissa.
Tehosuomea aktiiveille
Valitettava totuus on se, etteivät edes Inkerin Liiton aktiivit osaa suomea tarpeeksi. Inkerinsuomalaisten tukiprojektin puitteissa Helsingin yliopiston Mikkelin pienyrityskeskuksen voimin liiton aktiiveille Pietarissa 28. elokuuta alkaen järjestetään erikoinen suomenkielen tehokurssi. Kahteen eritasoiseen ryhmään on valittu 12 henkeä, tunnit pitävät pääosin suomalaiset lehtorit. Tehokurssin pituus on 50 oppituntia.
Wladimir Kokko
+ + +
1.8.2000
Ulkosuomalaisparlamentti on maailmalla toimivien suomalaisyhdistysten edunvalvonta- ja yhteistyöfoorumi. Kesällä 1997 perustetun ulkosuomalaisparlamentin työskentelyyn osallistuu tällä hetkellä 337 suomalaisyhteisöä ympäri maailmaa. Ulkomailla elää noin 1,3 miljoona ihmistä, joilla on suomalaisia juuria. Heistä noin 250 000 on Suomen kansalaisia.
Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä toimii vuonna 1927 perustettu Suomi-Seura ry.
Nykyisen toimenhaltijamme siirtyessä uusiin tehtäviin haemme nyt palvelukseemme
Ulkosuomalaisparlamentin sihteeriä
Parlamenttisihteerin työtehtäviin kuuluu seurantaa, raportointia, toimintasuositusten antamista, yhteydenpitoa erilaisiin yhteistyötahoihin, kokous- ja konferenssivalmistelua sekä ulkosuomalaisparlamentin kirjeenvaihdon hoitaminen.
Tehtävään valittavalta henkilöltä edellytetään soveltuvaa akateemista loppututkintoa, kielitaitoa
(erinomainen suomi, hyvä ruotsi ja englanti), oma-aloitteisuutta, dynaamisuutta, asiakaspalveluhenkisyyttä sekä joustavuutta.
Ulkosuomalaisuuden, Suomen valtiohallinnon tai järjestömaailman tuntemus lasketaan eduksi.
Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään toimittamaan 11.8.2000 mennessä osoitteeseen: Suomi-Seura, Mariankatu 8, 00170 Helsinki, fax: +358-9- 684 121 40 tai sähköpostitse: mikko.harjulehto@suomi-seura.fi. Kirjekuoreen merkintä/sähköpostin otsikoksi "Parlamenttisihteeri".
Lisätietoja tehtävästä antavat Suomi-Seurassa parlamenttisihteeri Mikko Harjulehto tai toiminnanjohtaja Paula Selenius (p.09-684 1210, 09.30-10.30 välisenä aikana tai sähköpostitse).
+ + +
+ + +
HUHTIKUU 20000
KAKSOISKANSALAISUUSADRESSI LUOVUTETTIIN EDUSKUNNALLE
Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö luovutti ulkosuomalaisten keräämät yli 25
700 allekirjoitusta
kaksoiskansalaisuuden puolesta eduskunnan perustuslakivaliokunnalle
tiistaina 11. huhtikuuta.
Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö piti kevätkokouksensa Helsingissä
10.-11. huhtikuuta.
Puhemiehistö tapasi kokouksensa aikana myös sosiaali- ja terveysministeri
Maija Perhon ja
peruspalveluministeri Eva Biaudet´n sekä työministeri Tarja Filatovin.
Ministereille Perho ja Biaudet
puhemiehistö selvitti ulkosuomalaissenioreiden ongelmia ja toivomusta saada
aikaan pysyvä virkamiestyöryhmä
senioreiden asioita käsittelemään.
Työministeri Filatoville esiteltiin
Ulkosuomalaisparlamentin toimintaa sekä
Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ulkosuomalaisjaoston valmistelemaa
ulkosuomalaispoliittista ohjelmaa,
jonka laatimiseen puhemiehistö on osallistunut. Puhemiehistö tapasi
ulkosuomalaisjaoston myös tämän
kokouksen aikana.
Puhemiehet tapasivat lisäksi ulkoasiainministeriön lehdistö- ja
kulttuurivirkamiehiä, joille esitettiin toive Suomen diplomaattisten edustustojen tiivimmästä yhteydenpidosta maailmalla toimiviin suomalaisyhdistyksiin.
Lisäksi puhemiehistö
tapasi kansalaisuuslakia
työstäviä viranomaisia sisäasiainministeriössä.
Ulkosuomalaisparlamentin seuraava istunto järjestetään 6.-7. marraskuuta 2000
Helsingissä.
+ + +
Sisäministeriö selvittää kaksoiskansalaisuutta
Sisäministeriö alkaa selvittää kaksoiskansalaisuuden sallimista. Selvitys
kuuluu vireillä olevaan yleiseen
kansalaisuuslakiuudistukseen.
Helsingin Sanomien haastattelema lakiesitystä valmisteleva Tiina Suominen
kertoo nyt selvitettävän
muun muassa, onko periytyvä kansalaisuus tai sen säilyminen ikänsä Suomen
ulkopuolella asuvalla
tarkoituksenmukaista. Toinen kysymys on hänen mukaansa kansallisten
vähemmistöryhmien
syntyminen Suomeen.
+ + +
4.4.2000
REILUSTI YLI 25 000 ALLEKIRJOITUSTA
Allekirjoitusten kokonaismäärä saavutti viime viikolla 25 343 !
Allekirjoituksia saapuu päivittäin, joten kokonaismäärä nousee tästäkin vielä :)
Allekirjoituksia sidotaan jo Suomi-Seuran toimistossa kierrekansioihin. Kansiot allekirjoituksineen luovutetaan perustuslakivaliokunnalle ensi viikon tiistaina.
Suurkiitokset kaikille kampanjaan osallistuneille !
+ + +
28.2.2000
21 500 ALLEKIRJOITUSTA
Toimitettujen allekirjoitusten määrä on noussut 21 569:än !!!
Viime viikon (vko 8) tulos oli paras tähän mennessä: 1842 uutta allekirjoitusta yhdessä viikossa.
Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö luovuttaa kerätyt allekirjoitukset 11. huhtikuuta eduskunnan hallintovaliokunnalle. Hallintovaliokuntahan käsittelee kaksoiskansalaisuuskysymystä, muun muassa kansanedustaja Riitta Prustin kaksoiskansalaisuutta puoltavaa lakialoitetta.
Lämpimimmät kiitokseni kaikille, jotka ovat tähän mennessä jo osallistuneet yhteiseen kampanjaamme !!
7.2.2000
LÄHES 18 000 ALLEKIRJOITUSTA !
Allekirjoituskampanjan tilanne 4.2.2000:
Yhteensä 17 919 allekirjoitusta !!
Allekirjoituslomakeita löytyy kotisvujemme alusta.
+ + +
+ + +
23.01. 2000
+ + +
8.12.1999
KAKSOISKANSALAISUUDEN ETENEMINEN EDUSKUNNASSA
Kansanedustaja Kalevi Kummola (kok) teki 30.11.1999 kaksoiskansalaisuutta
koskevan kirjallisen kysymyksen. Kirjallinen kysymys lähetetään
asianomaiselle ministerille ja tämän on kolmen viikon kuluessa vastattava
siihen kirjallisesti.
Kansanedustaja Riitta Prusti (sd) esitti eduskunnalle 3.12.1999
jättämässään lakialoitteessaan kaksoiskansalaisuuden mahdollistavien
lainmuutosten hyväksymistä Suomessa. Prustin lakialoitteen on allekirjoittanut 105 Suomen 200 kansanedustajasta. Tämä tarkoittaa sitä, että lakialoite on asianomaisessa valiokunnassa otettava käsittelyyn tämän vaalikauden aikana. Lähetekeskustelu Prustin aloitteesta käytiin perjantaina 10. joulukuuta 1999. Lakialoite lähetettiin eduskunnan hallintovaliokuntaan käsiteltäväksi.
Marraskuu 1999---- Raportti:
INNOSTUSTA JA ASIAKESKEISYYTTÄ -ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön syyskokous Helsingissä 25.-26.10.1999
Ulkosuomalaisparlamentin valittu puhemiehistö kokoontui syyskokoukseensa 25.-26.10.1999 Helsingissä. Kokouksessa oli useita kysymyksiä esillä. Painopisteitä olivat Australian Finlandia Villagen kiireellinen hoivakotihanke, ulkosuomalaisten kansalaisuuskysymykset sekä valtiohallinnon ulkosuomalaisjaostossa työn alla oleva ulkosuomalaispoliittinen ohjelma.
ULKOSUOMALAISSENIORIT TARVITSEVAT HUOMIOMME
Puhemiehistö tapasi ensimmäisenä kokouspäivänä peruspalveluministeri Eva Biaudet'n. Tapaamisessa esiteltiin ministeri Biaudet'lle ulkosuomalaisvanhusten ongelmia ja Australian Finlandia Villagen erittäin tärkeätä hoivakotihanketta.
Vanhuusdementian yksi vaikutus on, että potilas unohtaa yleensä kaikki vieraat kielet ja muistaa enää ensimmäiseksi oppimansa kielen, äidinkielensä. Ulkomailla pitkään asunut suomalaisseniori voi joutua tilanteeseen, että unohtaa täysin vieraan ja hallitsee enää suomen kielen. Seniorin ja hoitohenkilökunnan välinen kommunikaatio on mahdollista ainoastaan suomen kielellä. Vanhuksen elämän laatu heikentyy voimakkaasti, vaikka vanhustenhuolto olisi muutoin hoidettu hyvin, jos hän ei pysty tekemään itseään ymmärretyksi. Ihmisarvoisen hoidon järjestämiseksi tarvitaan tässä tilanteessa ehdottomasti myös suomenkielistä hoitoa.
Australian suomalaiset vanhenevat ja Finlandia Villagen laajennus 40-paikaisella hoivakodilla tulee pian erittäin kiireelliseksi. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö pyysi sosiaali- ja terveysministeriön avustusta tähän hankkeeseen. Ministeri Biaudet ymmärsi kysymyksen merkityksen hyvin ja lupasi käsitellä asiaa.
ULKOSUOMALAISPOLIITTINEN OHJELMA - TÄRKEÄ PERIAATEOHJELMA
Tapaamisessa ulkosuomalaisjaoston kanssa työstettiin ulkosuomalaispoliittista ohjelmaa. Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma on tärkeä askel eteenpäin. Valtiohallinto työstää ensimmäistä kertaa Suomen tasavallan aikana keskitettyä ulkosuomalaisohjelmaa. Ohjelmalla tunnustetaan ulkosuomalaisten merkitys Suomelle. Puhemiehistö ehdotti ohjelmaan sisällytettäviä painopisteitä. Puhemiehistölle varattiinkin mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ulkosuomalaispoliittisen ohjelman sisältöön. Ohjelma valmistunee seuraavaan ulkosuomalaisparlamentin istuntoon mennessä. Istunto pidetään 6.-7. marraskuuta 2000 Helsingissä.
KAKSOISKANSALAISUUDEN MERKITYS
Kansalaisuusasiat kuuluvat sisäasiainministeriön toimialaan. Tapaaminen sisäasianministeri Kari Häkämiehen kanssa kokouksen toisena päivänä tarjosi mahdollisuuden esittää ulkosuomalaisparlamentin kannan tässä asiassa.
Puhemiehistö korosti kaksoiskansalaisuuden merkitystä maailmalla asuville suomalaisille. Kansalaisuuslainsäädäntömme juontaa juurensa menneiltä vuosikymmeniltä. Maailma muuttuu kuitenkin ja on tärkeätä, että lainsäädäntömme kohtaa ajan vaatimuksia. Ulkosuomalaisten kansalaisuuskysymykset eivät ratkeaa ennen kaksoiskansalaisuuden mahdollistamista. Ministeri Häkämies ymmärsi henkilökohtaisella tasolla ulkosuomalaisparlamentin esittämiä näkemyksiä. Sisäasiainministeriö käsittelee kaksoiskansalaisuuskysymystä keväällä 2000 Suomen EU-puheenjohtajuuden jälkeen.
Tiistaina 26. lokakuuta puhemiehistö oli illalla YLEn Radio Finlandin suorassa
lähetyksessä, johon kuuntelijat soittivat ja esittivät kysymyksiä
puhemiehistölle. Kysymykset koskivat pääasiassa ulkosuomalaiseläkeläisten verotusta ja kaksoiskansalaisuutta.
Puhemiehistön kokoustyöskentelyä kuvasi innostunut ja asiakeskeinen ilmapiiri. Monta asiaa vietiin eteenpäin.
Tyytyväisyydellä todettiin puhemiehistön keväällä 1999 alullepaneman maailmanlaajuisen allekirjoituskampanjan ulkosuomalaisten kaksoiskansalaisuusmahdollisuuden puolesta olevan täydessä vauhdissa. Perjantaihin 29.10. mennessä oli Suomi-Seuran toimistoon toimitettu yli 3000 allekirjoitusta. Tämä on vasta alkua.
Jatkamme ulkosuomalaisparlamenttimme puitteissa ponnisteluja maailmalla asuvien suomalaisten asioiden edistämiseksi.
+ + +
15.11.1999
YLI 4000 ALLEKIRJOITUSTA !
Ulkosuomalaiset ovat toimittaneet viime perjantaihin mennessä 4363 allekirjoitusta Suomi-Seuran toimistoon. Määräaika allekirjoitusten palauttamiselle pidennettiin 1.3.2000 saakka.
22.6.1999
Ensimmäiset allekirjoitukset !
Allekirjoituskampanja on lähtenyt käyntiin !
Allekirjoituslomakkeita tilataan nyt eri puolilta maailmaa toimistoltamme.
Ensimmäiset allekirjoitukset toimitti Oslon Suomi-Seura.
9.6.1999
Allekirjoituskampanja ulkosuomalaisten kaksoiskansalaisuuden puolesta
Kansalaisuuskysymykset ovat olleet ulkosuomalaisten tärkeimpiä kysymyksiä.
Pohjoismaat ovat perinteisesti harmonisoineet kansalaisuuslainsäädäntöään ja pyrkineet yhtenäiseen linjaan. Ruotsin kansalaisuuskomitea julkaisi maaliskuussa 1999 mietintönsä kaksoiskansalaisuudesta. Ruotsin kansalaisuuskomitea suosittelee Ruotsille yksimielisesti kaksoiskansalaisuuden sallimista ! Mietinnön mukaan uuden kaksoiskansalaisuuden sallivan lain tulisi astua Ruotsissa voimaan kesällä 2001.
Ruotsin linjamuutos asettaa paineita myös Suomen päättäjille.
Ulkosuomalaisparlamentin laajennettu puhemiehistö päätti hyödyntää tätä momenttia ja aloitti MAAILMANLAAJUISEN ALLEKIRJOITUSKAMPANJAN ULKOSUOMALAISTEN KAKSOISKANSALAISUUDEN PUOLESTA ! Ulkosuomalaisten keskuudessa kerätyt allekirjoitukset tullaan luovuttamaan viimeistään keväällä 2000 Suomen eduskunnalle.
Nyt on mahdollisuus vaikuttaa suoraan suomalaisiin päättäjiin ! Suomi uudistaa parasta aikaa kansalaisuuslainsäädäntöään. Luonnos uudeksi kansalaisuuslaiksi toimitettaneen alustavien tietojen mukaan eduskunnalle keväällä 2000.
Lomakkeita nimien keräystä varten saa Suomi-Seuralta (PL 213, Mariankatu 8, FIN-00171 Helsinki, puh.: +358-(0)9-684 1210, telefax: +358-(0)9-684 121 40, sähköposti: mikko.harjulehto@suomi-seura.fi).
Lomakkeita on Suomen kahdella virallisella kielellä - suomeksi ja ruotsiksi. Pyytäisimme Teitä ystävällisesti keräämään allekirjoituksia yhteisen asiamme puolesta ja toimittamaan täytetyt lomakkeet sihteeristön toimistoon Suomi-Seuraan. Allekirjoitukset luovutetaan sellaisinaan eduskunnalle, eikä niistä luoda minkäänlaista rekisteriä.
Uskomme, että allekirjoituskampanjasta tulee selvä ja vaikuttava osoitus ulkosuomalaisten tahdosta vaikuttaa omiin asioihinsa. Allekirjoituskampanjasta tulee mahdollisesti viimeinen "pisara", joka marraskuun 1999 vaikuttavan ulkosuomalaisparlamentin istunnon ja Ruotsin linjamuutoksen jälkeen mahdollistaa kaksoiskansalaisuuden ulkosuomalaisille.