Ulkosuomalaisparlamentin työjärjestys
1 §Ulkosuomalaisparlamentti kokoontuu istuntoon kahden-kolmen vuoden välein.
2 §
Suomi-Seura lähettää kaikille ilmoittautuneille suomalaisyhteisöille kutsun viimeistään puoli vuotta ennen istuntoa.
3 §
Suomalaisyhteisöjen tulee ilmoittaa Suomi-Seura ry:lle osallistumisestaan viimeistään kolme kuukautta ennen istuntoa. Silloin tulee myös jättää ne aloitteet, mitkä yhteisö haluaa käsiteltäviksi. Edustajien, varamiesten ja mahdollisten muiden parlamentin työtä seuraamaan tulevien nimet tulee olla Suomi-Seura ry:n tiedossa viimeistään kuusi viikkoa ennen istuntoa.
4 §
Suomi-Seura ry lähettää viimeistään kuukausi ennen istuntoa kaikille ilmoittautuneille edustajille istunnon esityslistan kaikkine aloitteineen ja niistä pyydettyine viranomaisten tai muitten tahojen asiantuntijalausuntoineen. Samalla toimitetaan kertomus edellisen istunnon päätösten läpiviemiseksi suoritetuista toimenpiteistä.
5 §
Istunnon alkaessa hyväksytään ilmoittautuneet yhteisöt, edustajaluettelo ja asialista, johon merkitään kaikki istunnossa käsiteltävät asiat. Todetaan myös muut istuntoa seuraavat läsnäolijat.
6 §
Parlamentin istuntoja johtaa puhemiehistö.
7 §
Jokaisen istunnon alussa parlamentti päättää valiokuntien koosta, valitsee pysyvien valiokuntien jäsenet, päättää mahdollisten muiden valiokuntien asettamisesta ja valitse niiden jäsenet.
Puhemies nimeää valiokunnille kokoonkutsujat.
Valiokunnat valitsevat itse tarvittavat toimihenkilöt.
Valiokuntien istunnot ovat suljettuja.
8 §
Järjestäytymisen jälkeen parlamentin työ alkaa yleiskeskustelulla sihteeristön raportista. Keskustelu toimii samalla aloitteiden lähetekeskusteluna. Sen päätteeksi päätetään aloitteiden lähettämisestä valiokuntiin.
Yleiskeskustelussa jokaisella edustajalla on oikeus lausua mielipiteensä kaikista ulkosuomalaisiin tai ulkosuomalaisuuteen liittyvistä asioista, riippumatta siitä onko asiasta tehty aloite vai ei. Puheenvuorot pyydetään kirjallisesti ja jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Puhemies voi parlamentin suostumuksella rajoittaa puheenvuorojen pituutta, poiketa järjestyksestä ja todeta keskustelun päättyneeksi. Lyhyitä vastauspuheenvuoroja sallitaan sen puheenvuoron yhteydessä, jota vastauspuheenvuoro koskee.
Yleiskeskustelun yhteydessä voidaan myös päättää kiireellisen asian ottamisesta asialistalle ja sen lähettämisestä asianomaiseen valiokuntaan.
9 §
Pysyvät ja tilapäiset valiokunnat laativat jokaisesta lähetetystä aloitteesta mietinnön, jonka tulee sisältää päätösehdotuksen. Se voi olla joko kannanotto asiaan tai päätös olla ottamatta kantaa aloitteessa mainittuun asiaan.
Valiokunnat voivat halutessaan kuulla asiantuntijoita.
10 §
Päätösistunnossa valiokuntien edustajat esittävät valiokuntien ehdotukset parlamentin päätöksiksi. Esitykset on jaettava edustajille kirjallisesti ennen lopullista päätöstä. Istunnossa esitetyt mahdolliset muuta kuin hylkäämistä koskevat vastaehdotukset on niin ikään esitettävä kirjallisesti ennen päätöstä.
11 §
Parlamentti tekee päätöksensä, joko yksimielisesti tai äänestämällä. äänestykset suoritetaan kädennostolla.
Henkilövaalien osalta on vaadittaessa suoritettava suljettu lippuäänestys. äänestyksessä on oltava läsnä vähintään puolet edustajista. ääntenlaskijoina toimivat parlamentin varapuhemiehet.
12 §
Parlamentin istunnosta Suomi-Seura ry laatii pöytäkirjan, jonka tarkastajina toimivat puhemiehet. Pöytäkirja lähetetään jokaiselle edustajalle ja hänet lähettäneelle yhteisölle viimeistään kaksi kuukautta istunnon jälkeen.
13 §
Muilta osin noudatetaan Suomen yhdistyslain säännöksiä.
uparl@uparlamentti.org