Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puhe Ulkosuomalaisparlamentin 1. varsinaisessa istunnossa Ritarihuoneella Helsingissä 23.11.1998
0n ilo puhua näin laajalle ja edustavalle kuulijakunnalle. Moni Teistä on tehnyt pitkän matkan osallistuakseen ulkosuomalaisparlamentin ensimmäiseen varsinaiseen istuntoon. Olette samaan aikaan sekä kansainvälinen että erittäin suomalainen kuulijakunta. Teitä kaikkia yhdistää voimakas yhteenkuuluvuuden tunne Suomeen ja suomalaisuuteen sekä halu vaikuttaa.
* * *
Saanvutamme koko ajan uusia kansainvälistymisen merkkipaaluja. Jäsenyytemme Euroopan unionissa alkoi pian neljä vuotta sitten. Ensi vuodenvaihteessa siirrymme ensimmäisten maiden joukossa, aikavyöhykkeestämme johtuen tarkkaan ottaen ensimmäisenä, Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Viennistä riippuvainen taloutemme levitttää jatkuvasti verkostojaan ulkomaille. Tehokkaat liikennevälineet lyhentäväat etäisyyksiä. Telekommunikaatio poistaa monessa asiassa niiden merkityksen kokonaan.
Ihmisten liikkuvuus lisääntyy. Yksittäistenkin suomalaisten kontaktit ulkomaille ja uusiin kulttuureihin yleistyvät. Liikettä on kahteen suuntaan: Suomesta lähdetään ja Suomeen tullaan. Maastamne, josta viela 1970-luvulla lähdettiin sankoin joukoin työn ja leivän perässä lahden yli, on tullut maahanmuuttomaa. Muiden läntisten teollisuusmaiden tavoin maahamme asettuu ihmisiä, jotka haluavat rakentaa parempaa ja turvallisempaa elämää uudessa kotimaassaan.
Te ulkosuomalaiset olette kansainvälistyvän Suomen luonnollinen ja näkyva osa. Suomalaisten muuttoliike on edelleen huomattava, mutta se on viime vuosikymmeninä muuttanut muotoaan. Perinteisten siirtolaisten määrä vähenee jatkuvasti. Samalla kuitenkin Suomen rajojen ulkopuolella asuvien suomalaisten määrä on jatkuvassa kasvussa. Nykyisin yhä useampi suomalainen opiskelee tai ansaitsee elantonsa ulkomailla muutaman vuoden ajan. Monen kohdalla maailmalla ollaan suunniteltua kauemmin.
Suomen suhtautuminen maailmalle lähteneisiin on muuttunut. Ennen sotia siirtolaisia saatettiin jopa pitää epäisänmaallisina. Nyt - Suomen kansainvälistymisen ja ulkomailla oleskelun lisääntymisen myötä - tunnustetaan ulkosuomalaisten merkitys ja hyöty koti-Suomelle.
Te maailmalla olevat suomalaiset toimitte Suomen lähettiläinä ja välitätte tärkeää nykyaikaista ja ajankohtaista Suomi-kuvaa. Ulkosuomalaisyhteisönne muodostavat mittavan järjestöverkon. Yhteisönne, joiden edustajina olette tänne kokoontuneet, tekevät tärkeää työtä vahvistamalla suomalaisia juuria ja tuomalla sosiaalisen verkoston maailmalla oleville suomalaisille ja erityisesti uusille suomalaismuuttajille. Vapaaehtoisuus, aktiivisuus ja yhteistyö ovat kautta aikojen olleet ulkosuomalaistyön tunnusmerkkejä. Haluan tässä yhteydessä lausua Teille kiitokseni arvokkaasta työstänne suomalaisuuden ja maailmalla olevien suomalaisten hyväksi. Ulkosuomalaisparlamentti tarjoaa Teille mahdollisuuden ylläpitää konkreettisen kosketuksen Suomeen. Samalla se on suora vaikutuskanava kotimaahan Teitä koskevissa asioissa.
Suomi-Seuralla on yli 70-vuotinen kokemus ulkosuomalaisasioissa. Seuran havainto oli, että ulkosuomalaisten oma edunvalvontaelin on tarpeen. Siten ulkosuomalaisten ääni saadaan paremmin kuuluville. Ulkosuomalais-parlamentin saama suosio osoittaa, että tälle edunvalvontaelimelle on tarvetta.
* * *
Ulkosuomalaisparlamentti on edustava ja avoin elin, joka järjestyneesti ja demokraattisesti välittää ulkosuomalaisten toiveita ja näkemyksiä valtiohallinnolle sekä suurelle yleisölle. Monilla Euroopan mailla kuten Italialla, Ranskalla ja Sveitsillä on omat ulkokansalaistensa edustuselimet. Näissä maissa ulkokansalaisten edustus on sidottu valtionhallintoon. Suomessa olemme valinneet pohjoismaisen yhteiskantamallimme mukaisesti avoimen, kansalaisjärjestöihin pohjatuvan rakenteen. Näin myös pienet ulkosuomalaisseurat pääsevät vaikuttamaan. Lähtökohtanamme on, että ulkosuomalaiset ovat parhaimmat asiantuntijat heitä itseään koskevissa asioissa.
Osallistuminen ulkosuomalaisparlamentin toimintaan ei edellytä Suomen passia. Näin esimerkiksi 400 00O ruotsinsuomalaista voi saada edustajansa ulkosuomalaisparlamenttiin. Tämä koskee myös kolmannen tai neljännen sukupolven amerikanserkkuja sekä inkerinsuomalaisia, jotka joutuivat suomalaisuutensa takia Stalinin vainojen uhreiksi.
Ulkosuomalaisparlamentti on Suomen valtionhallinnolle hyödyllinen ja hyvä yhteistyötaho ulkosuomalaiskysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmat otetaankin huomioon valtionhallinossa edustavan ja asiantuntevan elimen työstäminä päätöksinä.
Parlamentti ottaa varmaan kantaa mm. kansalaisuuskysymyksiin. Olen usein tavannut henkilöitä, jotka kokevat Suomen kansalaisuuslainsäädännön ongelmalliseksi. Tällöin on kyse mahdollisuudesta saada tai säilyttää Suomen kansalaisuus toisen maan kansalaisuuden ohella tai ulkomailla asuvien puolisoiden mahdollisuudesta saada Suomen kansalaisuus. Olen kiinnittänyt asianomaisten viranomaisten huomiota näihin ongelmiin, jotta ne otettaisiin tarkasteltaviksi kun Suomessa ensi vuonna ryhdytään yhteispohjoismaisella aikataululla valmistelemaan kansalaisuuslainsäädännön kokonaisuudistusta.
Suomalaisten maastamuutto sekä paluumuutto ovat edelleenkin tärkeitä kysymyksiä. Ulkosuomalaisten määrä ja heidän merkityksensä Suomen tunnetuksi tekemisessä maailmalla sekä ammatillisen että kielellis-kulttuurisen osaamisen tuomisessa kansainvälistyvään Suomeen on huomattava. Valtiohallinnon suunnittelemaa ulkosuomalaispoliittista ohjelmaa onkin syytä työstää pikaisesti. Tärkeää on, etta laadittava ohjelma virallistaa ja vahvistaa ulkosuomalaisasioiden käsittelyn puitteet. Ulkosuomalaisten omat näkemykset on tässä otettava huomioon. Ulkosuomalaispoliittisessa ohjelmassa voisi myös kartoittaa ulkosuomalaisverkostojen tarjoamia mahdollisuuksia ja hyötyä Suomelle.
Arvoisat ulkosuomalaisedustajat,
Marraskuinen Helsinki saattaa olla Suomeen saapuvalle valonsa ja lämpönsä puolesta vähemmän viihtyisä paikka. Työnteolle ja syvälliselle pohdinnallekin tämä ajankohta kuitenkin tarjoaa hyvän ympäristön. - Toivotan Teille menestyksellistä istuntoa.