Projekti alkoi toukokuussa 1999 Pohjois-Karjalan Kehitysmaayhdistyksen aloitteesta Pohjois-Namibiassa Ambomaalla. Koska projekti sai myös jatkoaikaa, on nyt menossa viimeinen vuosi projektissa. Yhteistyökumppanina on Elcin (Namibian luterilainen kirkko), jonka alaisuudessa on mm. Onandjokwen sairaala, Nakambalen museo Olukondassa, vierasmaja, kirjasto, kuntoutuskeskus, kirjapaino, ompelimo, itse kirkon päämaja sekä naisryhmät. Kaikkien edellä mainittujen ryhmien kanssa tehdään yhteistyötä sekä lisäksi partiolaisten, draamaryhmän, 5 peruskoulun ja 3 päiväkodin kanssa. Tietenkin yhteistyötä tehdään koko yhteisön kanssa sekä myöskin yrittäjien kanssa. Yhteyksiä on myöskin ympäristöministeriöön. Projektissa harjoittelee vuosittain noin 10 opiskelijaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta sekä Tampereen ammattikorkeakoulusta. Heidän jaksonsa on keskimäärin 4 kk. Koko ajan paikalla on projektikoordinaattori Suomesta ja tammikuusta 2000 lähtien Ritva Mertanen on toiminut mainitussa tehtävässä.
Tavoitteena on lisätä ympäristötietoutta koko yhteisön keskuudessa . Pääasiassa tavoitteeseen pyritään opetuksen ja ohjauksen avulla, mutta myöskin tekemällä investointeja sekä etsimällä toimivampia ratkaisuja nykyisiin ”ongelma-alueisiin” yhdessä paikallisten kanssa.
Kaikkiin projektin alkuperäisiin tavoitteisiin ei olla päästy (esim. polttopuumetsikön perustaminen epäonnistui tulipalojen vuoksi) tai ei edes pyritty (esim. kaatopaikan perustaminen havaittiin ei-tarpeelliseksi tavoitteeksi paikallisten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen). Yksi projektin alkuperäisistä tavoitteista oli myöskin malarian vähentäminen, mutta tämä tavoite
on myöskin vaikea saavuttaa pienen projektin avulla sekä myöskin vaikeasti mitattava tavoite, koska asiaan on vaikuttamassa niin monia tekijöitä. Tavoitteena on ollut tietenkin saada aikaan kestäviä ratkaisuja havaittuihin ongelmiin yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.
Projekti on aloittanut kaikissa viidessä koulussaan ympäristökerhot, joiden toiminta on vakiintunut. Kerhoille on tehty paljon materiaalia ja helposti seurattava ohjelma koko lukuvuodeksi opettajille helpotukseksi. Viimeisenä vuonna tehdään vielä myöskin päiväkodeille samantapainen ohjelma. Kouluilla ja päiväkodeilla on vierailtu sekä paikkakunnan että pääkaupungista tuotetun draamaryhmän kanssa vuosittain. Koululaisille on järjestetty erilaisia kilpailuja mm. tölkkien ja pullojen keräämisestä, piirtämisestä, kirjoittamisesta jne. Paras palkinto näissä kilpailuissa on ollut Etoshan retki (luonnonpuisto) koko parhaalle luokalle. Kilpailusadosta on pidetty näyttelyitä sekä julkaistu lehti. Ympäristökerholaiset ovat myöskin tehneet radio-ohjelmia. Vierailuja lähialueille on myöskin toteutettu esim. Olukondan museoon, jossa on ympäristöaiheinen näyttely kysymyksineen sekä alueelliseen kehittämiskeskukseen, jossa on tutustuttu mm. kalan kasvatukseen, puutarhan hoitoon, kierrätysmateriaalin käyttämiseen sekä paljon muihin aiheisiin. Kerhot ovat vierailleet myöskin toistensa luona ja aivan uusissa kouluissakin kertomassa kerhonsa toiminnasta ja siten rohkaisten toisiakin kouluja aloittamaan oma ympäristökerho.
Onandjokwen sairaalalle on tehty ympäristön hallintasuunnitelma yhdessä henkilöstön kanssa. Sen toteuttamista on seurattu ja annettu henkilöstölle koulutusta mm. hygieniasta, siivoamisesta jne. Sairaalan jäteveden puhdistusaltaat on korjattu jopa kahdesti projektin aikana. Huolto on suurin ongelma ja sen vuoksi altaidenkin toiminta heikentyi nopeasti huollon puutteeseen. Nyt on saatu sairaalan ja paikallisen yrittäjän välinen sopimus kahdeksi vuodeksi ylläpitää altaiden toimintaa ja samalla kouluttaa sairaalan henkilöstö huoltotöihin. Sairaalalle sekä koko Oniipan alueelle on ostettu kymmeniä sadevesitankkeja ja rakennettu yksi maanalainen vesitankki puutarhan käyttöön. Puita on istutettu myöskin koko kylän alueille ja koulujen pihoille. Puutarhan hoidosta on annettu ohjausta, samoin kompostoinnista, kanojen hoidosta jne. Ohjeet on myöskin kirjattu ja käännetty paikalliselle kielelle. Sairaalalle on ostettu roskapönttöjä (samoin koko kylän alueelle) sekä pienempiä roska-astioita sisätiloihin, pyykkipusseja ja kuljetusastioita. Sairaala laajenee koko ajan ja osa rakennuksista on melko vanhoja, mikä asettaa omat vaatimuksensa ja rajoituksensa esim. pintojen puhtauteen.
Museolla ja kirkon vierasmajassa on annettu asiakaspalvelu-ohjausta sekä laadittu ympäristön hallintasuunnitelma ja siivoussuunnitelma. Useissa kirkon toimistoissa on annettu tarpeen mukaan tietokone-ohjausta. Markkinointia on toteutettu esim. laatimalla ilmoituksia lehtiin, tekemällä esitteitä, järjestämällä myytäviä tuotteita esille ja maalaamalla tienvarsikylttejä. Koulutuksia on pidetty kaikille tahoille yhteisinä tapahtumina sekä myöskin erillisiä paikkakohtaisia koulutuspäiviä.
Draamaryhmä on kiertänyt kouluilla, päiväkodeilla, sairaalassa, museolla, naisten ryhmässä sekä muissa yhteisissä tapahtumissa. He ovat mm. valmistaneet kierrätysmateriaaleista nukketeatterin ja terveyskasvatusaiheisen näytelmän. Viimeiseksi he tekivät yhdessä projektin kanssa videon, joka esitettiin Windhoekin kansainvälisillä filmifestivaaleilla. Aiheena oli mm. kierrätys. Videon tekoon saatiin avustusta Namibian Luonnon Säätiöltä (NNF).
Naisten ryhmien kanssa on kokoonnuttu säännöllisesti ja otettu heidän toivomiaan aiheita esille. Partiolaisten kanssa on oltu heidän leireillään ja sinne on järjestetty erilaista ohjelmaa mm. luontopolku kysymyksineen. Myöskin vartioiden johtajia on koulutettu ja osallistuttu heidän muihin juhliin.
Oniipaan on avattu kierrätyskeskus ja aloitettu lasin ja metallin kierrätys. Tänä vuonna keräys laajenee myöskin muovin, paperin ja pahvin keräykseen. Kierrätyskeskuksen rakentamiseen on saatu avustusta Suomen Namibian Suurlähetystöltä. Keskusta pyörittää paikallinen yrittäjä, jonka kanssa on tehty yhteistyötä kaikki projektin vuodet rakennushankkeissa ym. Keskuksen rakentamiseen on käytetty pulloja esimerkiksi muillekin halvemmasta rakentamisesta ja kierrätyksen muodoista. Kaikilla on mahdollisuus hankkia pieniä lisätuloja keräämällä kierrätettäviä materiaaleja ja viemällä ne keskukseen.
Pienyritystä on tuettu lähettämällä kyläläisiä koulutukseen, jossa he opettelivat tekemään metallisia energiakeittimiä. Keittimien menekki on koko ajan kasvanut ja siitä saa muutama ihminen tällä hetkellä lisäansioita itselleen.
Vuosittain on järjestetty yhteinen tapahtumapäivä kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapahtumat ovat olleet avoimia kaikille. Vuonna 2000 oli yleinen Ympäristöpäivä, vuonna 2001 Kierrätyspäivä, vuonna 2002 Puun päivät ja tänä vuonna on sovittu järjestää Vesipäivä. Näillä päivillä on annettu tietoja kaikista ympäristöön liittyvistä asioista ja keskitytty aina vähän toisia enemmän yhteen aiheeseen. Osanottajia on ollut vaihtelevasti. Varsinkin koululaiset osallistuvat innokkaasti näihin tapahtumiin. Samoin on järjestetty museolle avoimien ovien päivät, osallistuttu Oniipan markkinoille ja tiedotettu kirkossakin. Vuonna 2002 osallistuttiin ensimmäistä kertaa suuremmille messuille Ongwedivassa ja projektikoordinaattori osallistui Johannesburgissa World Summit –tapahtumaan 2002. Projekti valittiin yhdeksi namibialaiseksi järjestön edustajaksi tapahtumaan. Projekti on osallistunut mm. ympäristöministeriön koulutuksiin ja tehnyt yhteistyötä muiden järjestöprojektien kanssa. Eniten on ollut yhteistyötä saksalaisen Trees for the World –projektin kanssa. Heidän kanssaan on istutettu puita ja kierretty kouluissa. Presidentti Sam Nujoma vieraili taimitarhalla Ondangwassa ja ohjelmaksi pyydettiin yhdeltä ympäristökerholta heidän esittämänsä puuaiheinen näytelmä, joka oli valmistunut aiemmin Puun päiville. Näytelmä sai hyvän vastaanoton. Myöskin on tehty yhteistyötä suomalaisen Green Namibia Eco Centren kanssa, viimeksi Oniipan Arbor päivillä.
Projektin lopettaessa toimintansa vuoden lopussa on toiveena, että ympäristökerhot jatkavat kouluissa toimintaansa opettajiensa johdolla. Samoin päiväkodit voivat noudattaa heille tehtyä ohjelmaa. Lasten mukana tietoa menee jokaiseen kotiin, samoin kuin naisryhmäläisten mukanakin. Sairaalassa toiminta jatkuu entisellään ympäristötoimiston johdolla. Koska toiminnot kuuluvat normaaliin päivätyöhön, ei pitäisi olla vaikeaa jatkaa siitä, mihin jäätiin. Muilla tahoilla toivon mukaan on jäänyt ohjauksista ja pidetyistä koulutuksista mieleen aiheita, joita voi tehdä arkipäivän työssä. Draamaryhmä on innokas ja toimii itsenäisesti. Heillä on jo menossa toinen videoprojekti ja heille on myönnetty siihen lisää rahaa NNF:ltä.
Kierrätyskeskus jatkaa toimintaansa yrittäjän toimesta. Kierrätys leviää koko ajan muihinkin lähistöllä oleviin kyliin ja jopa kauemmaksikin yrittäjän innostuksen mukaisesti.
Oniipaan perustetaan ympäristöyhdistys eli paikallinen järjestö. Tämä järjestö voi jatkaa projektin aloittamia toimintoja ja ohjailla tarpeen mukaan ja levittää ympäristötietoutta myöskin uusiin vielä käymättömiin kyliin.
Sadevesitankit jäävät näkyviksi merkeiksi projektista Oniipaan, samoin kuin roskatynnyritkin ja siistimpi ympäristö.
On myös keskusteltu muista mahdollisista vaihtoehdoista, jos löytyy toinen järjestö tai projekti, joka voisi jatkaa oman työnsä ohella projektin toimintoja tai niiden seurantaa. Päätöksiä asiasta ei olla vielä tehty.
Ritva Mertanen