SÄÄNNÖT

Nimi ja kotipaikka

1§
Yhdistyksen nimi on Suomen Valo- ja Äänisuunnittelijoiden Liitto ry, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto.

Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. 

Tarkoitus ja toiminta

2§
Liiton tarkoituksena on kulttuuri- ja ammattijärjestönä valvoa ja edistää jäsentensä, valo- ja äänisuunnittelijoiden, palkkauksellisia, ammatillisia, sosiaalisia ja kulttuuripoliittisia etuja sekä edistää kaikkien jäsentensä välityksellä Suomen kulttuurielämää. 

3§
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto toimii maan valo- ja äänisuunnittelijoiden yhteenliittymänä ja tukee jäseniä näiden toimiessa työ- ja palkkaolojensa parantamiseksi mm. edustamalla heitä työehtosopimusneuvotteluissa. Liitto pyrkii kehittämään jäsenistönsä ammatillista pätevyyttä sekä alan koulutusta järjestämällä esitelmätilaisuuksia, näyttelyitä ja muita julkisia taidetilaisuuksia sekä harjoittamalla tiedotus- ja julkaisutoimintaa. Liitto toimii kiinteässä yhteistyössä maan muiden taiteen edistämistä tarkoittavien yhdistysten ja yhteenliittymien kanssa sekä solmii suhteita vastaaviin ulkomaisiin liittoihin ja osallistuu alansa kansainvälisiin pyrintöihin ja huolehtii jäsentensä toimialaan liittyvistä muistakin edustustehtävistä. 

4§
Toimintaansa varten liitto hankkii varoja keräämällä jäsenmaksuja, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanemalla arpajaisia, keräyksiä ja ohjelmallisia tilaisuuksia sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa. Toimintansa tukemiseksi liitto voi omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja arvopapereita.

Jäsenet

5§
Hallitus hyväksyy kirjallisesta hakemuksesta liiton jäsenet. 

Liitolla on varsinaisten jäsenten lisäksi opiskelijajäseniä, koejäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä.

Suomen Valo- ja Äänisuunnittelijoiden Liitto ry:n varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö:

1) joka on suorittanut Teatterikorkeakoulussa Teatteritaiteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon Valo- ja äänisuunnittelun laitoksella, tai

2) jolla on todistettavasti vastaava taiteellinen ja teknillinen ammattitaito ja kaksi liiton jäsentä häntä suosittelee.

Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka opiskelee Teatterikorkeakoulun Valo- ja äänisuunnittelun laitoksella. Opiskelijajäsenenä voi olla enintään 5 vuotta, jonka jälkeen on kirjallisesti haettava varsinaista liiton jäsenyyttä. 

Koejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa erikoistuen valoon tai ääneen. Koejäsen voi hakea liiton varsinaista jäsenyyttä valmistuttuaan ja työskenneltyään päätoimisesti sen jälkeen alan suunnittelutehtävissä vähintään kaksi vuotta. Tällöin hakijalta edellytetään lisäksi kaksi häntä suosittelevaa liiton jäsentä. Koejäsenenä voi olla myös henkilö, joka työskentelee ammatikseen suunnittelutehtävissä mutta ei hakuhetkellä täytä vielä liiton varsinaisen jäsenyyden kriteereitä.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, jonka tarkoituksena on tukea liiton toimintaa.

Kunniajäseneksi voi liitto kutsua ansioituneeksi katsomansa henkilön tai rekisteröidyn järjestön.

6§
Jokainen jäsen suorittaa jäsenmaksu, jonka suuruuden ja perimistavan päättää liittokokous.

Jäsenen pitkäaikaisen sairauden, työttömyyden tai muun vastaavan syyn takia hallitus voi vapauttaa hänet jäsenmaksusta kokonaan tai osittain tai määräajaksi.

Jäsen, joka on jäänyt eläkkeelle, on jäsenmaksuista kokonaan vapaa.

7§
Jäsenen erotessa liitosta on eroilmoitus jätettävä kirjallisena hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava liittokokouksen pöytäkirjaan. Jäsensuhde päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin eroilmoitus on tehty ja tiedoksi merkitty.

Jäsen voidaan erottaa, jos hän toimii liiton tarkoitusperien, päätösten tai sääntöjen vastaisesti tai jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta vuoden ajalta. Jäsenen erottamisesta päättää liittokokous.

Toimielimet

8§
Liiton toimielimet ovat liittokokous ja hallitus.

Liittokokous

9§
Ylin päätösvalta on liittokokouksella. Liittokokoukset ovat varsinainen liittokokous ja ylimääräiset liittokokoukset.

Varsinainen liittokokous on maalis-toukokuussa pidettävä vuosikokous, jonka tarkemman ajan ja paikan määrää liiton hallitus.

10§
Vuosikokouksessa:

1) käsitellään liiton toiminta- ja tilintarkastuskertomukset sekä tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä ja taloudenhoidosta,

2) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille,

3) hyväksytään kuluvan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä päätetään jäsenmaksun suuruus sekä hallituksen jäsenten, puheenjohtajan ja tilintarkastajien palkkiot,

4) valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi sekä hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle,

5) valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja näille henkilökohtaiset varamiehet,

6) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen eroaa kesken toimikauttaan tai on pysyvästi estynyt tehtäväänsä hoitamasta, liittokokouksella on oikeus valita hallitukselle uusi puheenjohtaja tai uusi hallituksen jäsen jäljellä olevaksi kaudeksi.

11§ 
Ylimääräinen liittokokous pidetään nimetyn asian käsittelyä varten liittokokouksen tai hallituksen päätöksestä. Kokous on kutsuttava koolle myös milloin kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii. Tällöin kokous on pidettävä viimeistään kaksi (2) kuukautta sen jälkeen, kun vaatimus sen koolle kutsumisesta on saapunut liitolle.

12§
Liiton kokouksesta toimitetaan kirjallinen kutsu jäsenille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävä asiat.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltäväksi tarkoitettu sääntömääräisiin asioihin kuulumaton asia on esiteltävä hallitukselle vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta.

13§
Äänioikeus liittokokouksessa on jokaisella liiton varsinaisella jäsenellä. Äänioikeutta ei ole, jos on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta edelliseltä kalenterivuodelta.

Liittokokous on päätösvaltainen kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle.

Hallitus

14§
Hallituksen toimikausi on vuosi. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi (6) muuta jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi (2:ksi) vuodeksi siten, että puolet hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuotena erovuoroiset arvotaan. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2:ksi) vuodeksi.

Hallitus valitsee keskuudestaan yhden (1) tai kaksi (2) varapuheenjohtajaa sekä valitsee tai kutsuu sihteerin ja taloudenhoitajan sekä tarvittavat muut toimihenkilöt.

Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja lippuäänestyksessä, joissa ratkaisee arpa. 

Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokous on kutsuttava koolle kuitenkin aina silloin kun vähintään kolme (3) jäsentä sitä pyytää.

15§
Hallitus voi nimetä työvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksessa käsiteltäviä asioita ja hoitaa juoksevat ja kiireelliset asiat sekä muut hallituksen sille määräämät tehtävät. Hallitus voi nimetä myös muita valmistelevia tai tilapäisiä elimiä.

Nimen kirjoittaminen

16§
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai hallituksen siihen määräämä henkilö, näistä aina kaksi (2) yhdessä.

Hallitus voi määrätä liiton toimihenkilön kirjoittamaan yksin liiton nimen.

Toiminta- ja tilikausi

17§
Toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen ja vuosikertomusten tulee olla valmiina viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kevätkokousta luovutettavaksi tilintarkastajille, joiden tulee antaa liiton kevätkokoukselle osoitettu lausunta toimittamastaan tarkastuksesta viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kevätkokousta.

Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

18§
Liitto voi purkautua tai sen sääntöjä voidaan muuttaa, milloin asiasta tehtyä esitystä kannattaa kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä liiton kokouksessa. Esitys sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta on oltava kokouskutsussa mainittu.

19§
Jos liitto purkautuu, sen varat käytetään purkautumispäätöksen tehneen kokouksen päätöksen mukaisesti 2§:ssä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi. 

<<< takaisin