[ ETUSIVULLE http://www.kaapeli.fi/~smaatta/]

Uutisia pyrin lisäilemään.
Viimeisin lisäys 3.8.2000

Englanninkielisiä uutisia tarjoaa mm.
Hydrogen - Gazette http://www.hyweb.de/gazette-e/ ja
H2FC ja
Hydrogen and Fuel Cell Letter http://www.hfcletter.com/.



[Julkaistu 4.9.-97]

Sami Määttä
sami.maatta@kaapeli.fi

Vetytalous

Motto: Vetytalous voidaan sovittaa suomalaisiin ja paikallisiin oloihin. Tulevaisuutta tehdään nyt.

Valtion luonnonvarainneuvosto esitti vetytalousprojektia vuonna 1994. Aloitteessa todettiin mm: "Vetytalous merkitsee pähkinänkuoressa sitä, että vedestä erotetaan esim. aurinkosähkön avulla vety. Ainakin siirtymävaiheessa tultaneen käyttämään maakaasua ja muita seoksia, joista vety otetaan irti. Vety on polttoaine ja yhtyessään happeen eli palaessaan, vety voi täysin saasteettomasti antaa lämpöä ja sähköä sekä liikevoimaa moottoreissa."

Luonnonvarainneuvosto näki, että "vetyakut eli metallihydridit ovat eräs soveltuva tapa varastoida energiaa. Vety varastoituu myös esim. ammoniakkina, metanolina tai sykloheksaanina. Varastointi on erityisesti sähköntuotannon suunnalta katsoen ja lämmönkulutuksen vuodenaikaisvaihteluiden kannalta merkittävä asia."

Aloitteessa todettiin, että "vetytalous ei edellytä suuria tuotantoyksiköitä eikä monimutkaista tekniikkaa. Suurin osa vedyn tuotannon ja käytön ratkaisuista voitaneen toteuttaa paikallisesti, jopa talotasolta lähtien. Omavaraisuus raaka-aineiden suhteen ja mm. energiaa vaativien kuljetusten minimointi voidaan suunnitella kunkin paikan omista lähtökohdista ja sovittaen uudet ratkaisut kulloiseenkin, olemassa olevaan tilanteeseen."

Luonnonvarainneuvosto esitti vetytalousprojektin organisoimista käytännön kokeilujen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi erilaisissa olosuhteissa. Kokeilujen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia olisi pitänyt selvittää ja arvioida kestävän kehityksen lähtökohdista.

Viisaaseen aloitteeseen ei kuitenkaan tartuttu tuolloin, vaikka asian käsittelyn aikana oli havaittavissa jopa innostuneisuutta. Olisiko korkea aika?

Olen koonnut vetytalouden tietopaketin ja toivon, että haitallisia ympäristövaikutuksia ryhdytään torjumaan myös uusinta teknologiaa arvostaen. Tässä tietopaketissa on pitkän tähtäyksen ote; vetytalous rakentuu visioiden varassa. Pyrin jatkossakin pitämään tätä kirjoitusta ajan tasalla.


Tässä dokumentissa:
1. Vety polttoaineena ja energian kantajana ("pähkinänkuori")
2. Vedyn valmistus
3. Sähkön ja lämmön tuotanto, vedyn erilaisia käyttömuotoja
4. Vetytalouden tulevaisuudennäkymiä
5. Vetytalousuutisia


1. Vety polttoaineena ja energian kantajana ("pähkinänkuori")

Ilmastojärjestelmän muutokset vaikutuksineen herättää yhä enemmän mielenkiintoa ja keskustelua, myös ahdistusta. Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi on kuitenkin käsillä hyvin lupaava energiamuoto, vetytalous (aurinko-vety -talous).

Vety on polttoaine ja sitä voidaan valmistaa mm. vedestä, biomassasta ja maakaasusta. Vety voidaan erottaa vedestä esim. aurinkosähkön avulla elektrolyyserissä. Erittäin mielenkiintoinen "luonnon oma vetyvoimala" on eräässä bakteerissa toimiva bakteriorodopsiini.

Vetyä voidaan käyttää sähkön, lämmön ja esim. autojen voiman lähteenä. Polttokennossa voidaan vetyä, metaania, propaania jne. muuntaa suoraan sähköksi. Alkuperäinen keksintö on vuodelta 1839, mutta vasta 1960-luvulla polttokennot otettiin tehokkaaseen käyttöön. Nykyisin polttokennoilla voidaan sähkön lisäksi tuottaa lämpöä esim. kotitalouksiin ja liikevoimaa autoihin. Polttokennoissa tapahtuu päinvastainen kuin elektrolyysereissä eli vedystä saadaan sähköä.

Yksinkertaisen laitteen perusperiaate on, että kun vety tai hyvin vetypitoinen aine yhtyy kemiallisesti ilman happeen, vapautuu energiaa. Reaktiossa tarvitaan katalyytti, esim. PEM (proton exchange membrane), joka päästää vetyprotonin läpi, mutta ei vetymolekyyliä.

Polttokennossa ei ole liikkuvia osia ja se toimii hiljaisesti. Kenno muuntaa varastoidun energian tasasähköksi 60-70 prosentin tehokkuudella. Tavallinen polttomoottori yltää vain 20-30 prosenttiin.

Jos vety valmistetaan esim. maakaasusta, syntyy hiilidioksidipäästöjä. Tällainen voimala oli Imatran Voima Oy:n koekäytössä Hämeenlinnassa. Puhtainta energiantuotantoa edustaa uusiutuvalla energialla valmistetun vedyn käyttö, jolloin koko prosessin sivutuotteena on ainoastaan vettä tai vesihöyryä.

Vedyn varastointi voi tapahtua nestemäisinä yhdisteinä (esim. metanolina) tai paineistettuna kaasuna säiliöihin. Metallihydridit (vetyakut) ovat yksi tehokas varastointitapa. Vetypitoista kaasua voidaan siirtää putkistoissa.

Vety on energianmuotona ehtymätön ja saasteeton, kun vety on valmistettu uusiutuvalla energialla ilman haitallisia päästöjä. Vetytaloudella voidaan korvata kivihiilen, öljyn ja muiden haitallisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Suuria vedyn tuotannon ja varastoinnin yksiköitä ei välttämättä tarvita. Pienet "voimalat" ja "paristot" voivat sijaita esim. kotitaloudessa, korttelissa, kylässä tai autossa.

Vetytalouden (tai aurinko-vety -talouden) osaset ovat jo teknisesti toimivia. Esim. polttokennoja valmistetaan jo kaupallisesti. On muutamien vuosien kysymys, milloin tapahtuu läpimurto markkinoilla.

Vetytalouden välineistöä valmistavat yhtiöt ja alan tutkijat näkevät tulevaisuuden valoisana. Yksi poliittisen tason ilmentymä on Yhdysvalloissa hyväksytty laki vetytulevaisuudesta (The Hydrogen Future Act). Se antaa raamit varojen ohjaamiseksi vetytalouden tutkimus-, kehitys- ja demonstraatiohankkeille. Myös Islanti ja esim. Baijerin osavaltio Saksassa on lähtenyt tukemaan vetykehittelyjä.

Vetytaloudesta puhuttaessa on hyvä muistaa, ettei vety ole energialähde samassa mielessä kuin esim. aurinko, puu tai muu biomassa. Vetyä voidaan pitää energian kantajana ja polttoaineena.

Vetytalous puolestaan voi liittyä saumattomasti muuhun, mieluimmin paikalliseen energian tuotantoon ja käyttöön uusiutuvista lähteistä, mahdollisimman vähän saastuttavalla tavalla.

Lähteitä:

American Hydrogen Association. http://www.getnet.com/charity/aha/ (sivut 17.2.-97 tilanteessa)

Energy Partners, Inc. http://www.gate.net/~h2_ep/ (sivut 17.2.-97 tilanteessa)

Fuel Cells - a short primer. Warsitz Enterprises. http://www.slip.net/~h2man/fuel_cells.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Fuel Cells: Frequently Asked Questions. American Hydrogen Association. http://www.getnet.com/charity/aha/ahafcell.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Huttunen, Ari (1994). Vanajan polttokennolaitos. Imatran Voima Oy. Tutkimusraportteja IVO-A-01/94. Vantaa

Other Hydrogen and alternative energy links of interest. Warsitz Enterprises. http://www.slip.net/~h2man/links.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Typical Solar Hydrogen System. Warsitz Enterprises. http://www.slip.net/~h2man/h2sys.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Tähtinen, Seppo (1992). Metallihydridit vetyenergiajärjestelmissä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Tiedotteita 1407. Espoo


2. Vedyn valmistus

Vetyä ei ole ulottuvillamme ilman sen valmistusta, erottamista. Melko karkean jaottelun mukaan vety -polttoainetta voidaan valmistaa biologisesti, sähkökemiallisesti (elektrolyyserissä) ja kemiallisesti. Keskityn tätä yhteenvetoa tehdessäni biologiseen vedynvalmistukseen, koska siinä tuntuu olevan valtava potentiaali nimenomaan strategisena, "luonnonmukaisen talouden" kysymyksenä.

Biologiset (fotobiokemialliset, fotobiologiset) menetelmät nojaavat lähinnä bakteereihin ja muihin pieneliöihin, joiden solujen kalvoproteiinit toimivat katalyytteinä veden hajottamisessa vedyksi ja hapeksi. Proteiinien voidaan ajatella olevan solun ja elintoimintojen katalyyttejä, solun ja solukkojen aineenvaihduntaa ylläpitäviä energian tarjoajia. Olennaista on, että esimerkiksi bakteriorodopsiini -niminen valon voimalla toimiva "protonipumppu" ulottuu solun sisältä solukalvon ulkopuolelle ja mahdollistaa näin protonien (vedyn ytimien) siirtymisen solun ulkopuolelle.

Bakteriorodopsiinin rakenne selvitettiin ensi kerran vuonna 1975 Halobacterium salinarium -bakteerista. Bakteriorodopsiiniin ja em. bakteeriin perustuva energiajärjestelmä on ollut käytössä mm. avaruussukkulalennoilla. Mielenkiintoinen sovellusala muuten on myös tietotekniikka (bakteriorodopsiinin eri tilat tietojen tallennuksessa ja lukemisessa / kolmiulotteiset tietovarastot ja neuraaliverkot).

Sähkökemiallinen vedyn valmistus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vety erotetaan vedestä elektrolyyserissä. Aurinkosähkön valjastamista tähän prosessiin on erityisen paljon tutkittu ja kokeiltu viime vuosina. Tarkoituksena on saada elektrolyysillä tapahtuva vedyn valmistus taloudellisesti kilpailukykyiseksi.

Kemiallisen vedynvalmistuksen perustavassa menetelmässä vety erotetaan hiilivedyistä höyryn avulla. Esimerkiksi Vanajan koevoimalassa Hämeenlinnassa vety valmistettiin maakaasusta. Ylipäänsä ottaen kemiallinen vedynvalmistus on kaikkein yleisin menetelmä tällä hetkellä.

Lähteitä:

Birge, Robert R. (1995). Protein-Based Computers. Scientific American. March 1995

Bacteriorhodopsin. Department of Microbiology, University of Newcastle-upon-Tyne. http://monera.ncl.ac.uk/energy/brd.html (sivu 7.3.1997 -tilanteessa)

Friedberg, Iddo (1997). Bacteriorhodopsin: the Light-Driven Proton Pump. http://www.ls.huji.ac.il/~idoerg/bad/badintro.htm (sivu 7.3.1997 -tilanteessa)

Hydrogen: Frequently Asked Questions. The American Hydrogen Association. http://www.getnet.com/charity/aha/ahafaq.html (sivu 7.3.1997 -tilanteessa)


3. Sähkön ja lämmön tuotanto, vedyn erilaisia käyttömuotoja

Vetyä, metaania, propaania jne. voidaan muuntaa polttokennoilla suoraan sähköksi. Alkuperäinen keksintö on vuodelta 1839, mutta vasta 1960-luvulla polttokennot otettiin tehokkaaseen käyttöön. Nykyisin polttokennoilla voidaan sähkön lisäksi tuottaa lämpöä esim. kotitalouksiin ja liikevoimaa autoihin.

Yksinkertaisen laitteen perusperiaate on, että kun vety tai hyvin vetypitoinen aine yhtyy kemiallisesti ilman happeen, vapautuu energiaa. Reaktiossa tarvitaan katalyytti, esim. PEM (proton exchange membrane), joka päästää vetyprotonin läpi, mutta ei vetymolekyyliä.

Polttokennossa ei ole liikkuvia osia ja se toimii hiljaisesti. Kenno muuntaa varastoidun energian tasasähköksi 60-70 prosentin tehokkuudella. Tavallinen polttomoottori yltää vain 20-30 prosenttiin.

Jos polttoaineena käytetään esim. maakaasusta tuotettua vetyä, syntyy hiilidioksidipäästöjä. Tällainen voimala oli Imatran Voima Oy:n koekäytössä Hämeenlinnassa. Puhtainta energiantuotantoa edustaa ei-fossiilisen vedyn käyttö, jolloin reaktion koko prosessin sivutuotteena on ainoastaan vettä tai vesihöyryä ja joissakin tapauksissa typenoksideja (hyvin vähän).

Kennoja tuottavat mm. Ballard Power Systems Inc. Kanadassa ja International Fuel Cells Yhdysvalloissa.

Aurinkosähkö-vety -järjestelmä on yksi mahdollinen tapa kombinoida energiamuotoja. Kesäkautena tuotettu ylimääräinen sähköenergia muunnetaan vedyksi, joka varastoidaan metallihydridiin ja muunnetaan takaisin sähköksi talvikautena. Järjestelmä koostuu aurinkokennoista, lyijyakuista (lyhytaikainen varastointi), elektrolyyseristä, vetyvarastosta ja polttokennosta sekä joistakin lisäkomponenteista, kuten veden käsittelyn ja kierrätyksen laitteistot.

Vetyä voidaan käyttää kaasuhellan tapaan katalyyttipolttimissa (liekitön palaminen) tuottamaan lämpöä.

Kahden vetyvaraston (metallihydridin) avulla voidaan muodostaa lämpöpumppu, jossa vety kiertää edestakaisin.

Lähteitä:

Energy Partners, Inc. http://www.gate.net/~h2_ep/ (sivut 17.2. tilanteessa)

Fuel Cells - a short primer. Warsitz Enterprises. http://www.slip.net/~h2man/fuel_cells.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Fuel Cells: Frequently Asked Questions. American Hydrogen Association. http://www.getnet.com/charity/aha/ahafcell.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Typical Solar Hydrogen System. Warsitz Enterprises. http://www.slip.net/~h2man/h2sys.html (sivu 17.2.-97 tilanteessa)

Tähtinen, Seppo (1992). Metallihydridit vetyenergiajärjestelmissä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Tiedotteita 1407. Espoo


4. Vetytalouden tulevaisuudennäkymiä

Vetytulevaisuus lupaa paljon ja voi toteutua parin-kolmenkymmenen vuoden sisällä. Vetytalous merkitsee fossiilisten polttoaineiden korvaamista ehtymättömällä ja saasteettomalla vety -energiamuodolla. Vetytalous on mahdollista toteuttaa niin, että vaihdetaan maailmanlaajuinen tuhoisa energiaralli ja -konfliktit turvallisiin, paikallisiin ja kiinteistökohtaisiin energiaratkaisuihin. Vetytalous mahdollistaa järkevän, paikallisesti hallitun ja suhteellisen omaehtoisesti ylläpidetyn energiahuollon. Eräs ominaisuus on tietenkin, ettei raaka-ainevaroja ja lopputuotteita kuljeteta pitkiä matkoja, jolloin säästyy energiaa ja rahaa.

Kaikki tämä ei perustu pelkästään vedyn valmistukseen, polttokennoihin ja erilaisiin vedyn varastoinnin välineisiin, vaan kullekin paikalle parhaiten sopiviin, yhdisteltyihin uusiutuvan energian muotoihin, kestävän energian "luonnonmukaiseen" tietotaitoon.

Tämänkaltaisia tulevaisuudennäkymiä on mahdotonta hahmottaa perinteisen, suurteollisuuden ja fossiilienergian aikakauden katsomuksellisista lähtökohdista. Myös vetyä on aiemmin tarkasteltu keskitetysti avaruus- ja ydinvoimateollisuuden näkökulmasta ja kuvailtu mm. malli avomerelle rakennettavista ydinvoimasaarista, joilla tuotettasiin vetyä tai maata kiertävistä satelliiteista, jotka suuntaisivat aurinkoenergiaa säteinä valtaviin maan pinnalla toimiviin vetylaitoksiin. Keskitetyn mallin mukainen ajatus on myös vedyn laajamittainen siirto putkistoissa pitkin mantereita tai aurinkosähköllä ja vedyllä tuotetun sähkön siirto maapallon ympäri ulottuvassa sähkövyössä.

Paikalliset, myös talokohtaiset tarpeet ja mahdollisuudet onkin mielestäni yksi vetytalouden tulevaisuuden peruskysymys. Toinen on tekniikan yksinkertaisuus ja kestävyys. Esimerkiksi elektrolyysereiden, polttokennojen ja metallihydridien perustekniikassa ei ole liikkuvia osia.

Kaikkein mielenkiintoisinta tässä suhteessa on vedyn valmistus fotosynteesiin perustuen (esim. bakteriorodopsiini -toteutukset) ja yleensäkin biologisin menetelmin ja toisaalta käyttö polttokennoissa. Näissä reaktioissa kiinnittyy huomio valon ja lämmön kenttiin ja energian muodon muutoksiin eli luonnon metabolisuuteen, jatkuvaan vaihdannan kykyyn. Tästä seuraa biotekniikan ylivoimainen kestävyys, tehokkuus ja kannattavuus, kun "valjastus" ihmisen tarpeisiin on onnistuttu tekemään. Huomio siirtyy erillisten osasten monimutkaisuudesta toimivaan ja kestävään kokonaisuuteen, ekologiaan ja energian muotojen virtaan.

Eräs sudenkuoppa vetytulevaisuuden polulla on, että viehätytään liikaa esim. autoteollisuuden tuottamista monimutkaisista vety- ja hybridi- eli yhdistelmätekniikoista eikä suunnata voimavaroja esim. fotobiologiseen tutkimukseen ja tuotekehittelyyn (tarkoituksena asuntojen lämmitys, ruuan valmistus, kylmäsäilytys, valaistus, paikalliset miniverkot, pikkulaitteet ja -koneet, paikallisesti toimiva kokonaisuus).

Suuri tämän päivän kysymysmerkki Suomessa on valtion ja kuntien kaikinpuolinen tuki vetytaloudelle. Valmistellaanko tällaista tukea? Pelkästään yksityisten kokeilujen ja toimijoiden varassa ei vetytalouteen siirtyminen onnistu. Mm. Islanti, Yhdysvallat ja Saksan Baijeri näyttävät tukitoimissa mallia. Yhdysvalloissa on hyväksytty jopa Laki vetytulevaisuudesta (The Hydrogen Future Act) ja sitä edelsi laaja, asiapitoinen keskustelu.



5. Vetytalousuutisia

[viimeksi lisätty ensimmäisenä]

Kuva: Islanti pyrkii luomaan maailman ensimmäisen vetytalouden. Usko siihen, että tuontiöljylle löytyy vaihtoehto, on kasvanut. Ja maailmalla on lisääntynyt kiinnostus islantilaista innovatiivisuutta kohtaan. Muun muassa Der Spiegel ja Red Herring -lehdet ovat julkaisseet laajat artikkelit aiheesta. Islannin hallitus teki viime vuonna sopimuksen Shellin, Daimler-Chryslerin ja Norsk Hydron kanssa. Muodostetulla Vistorka-konsortiolla on kolme tavoitetta: korvata Reikjavikin julkisen liikenteen bussit polttokennobusseilla, taivutella kansa ostamaan polttokennoautoja ja kehittää polttokennotekniikkaa kalastustroolareita varten.

Lähteet: Red Herring (heinäkuu 2000) ja http://www.icenews.is//28dec99.html#hyd ja http://www.ireland.com/newspaper/finance/2000/0630/fin97.htm (sivut haettu selaimeen 3.8.2000)


Kuva: Chlamydomonas reinhardtii -viherlevä, jota on kaikkialla maapallolla, tuottaa valon voimalla vetykaasua. Tasios Melis (Univ. of California, Berkeley) sanoo, että levän joutuminen anaerobisiin ja ravinneköyhiin oloihin johtaa "vaihtoehtoiseen hengitystapaan", jonka tuloksena ei synny happea vaan puhdasta vetyä. Melis uskoo löydöllä olevan kaupallistakin merkitystä, kunhan vedynvalmistuksen tehoa saadaan nostetuksi.

Lähde: http://www.hfcletter.com/letter/march00/feature.html (haettu selaimeen 22.3.2000)


Kuva: Lämmityslaitteita valmistava Joh. Vaillant GmbH u. Co. kaavailee koteihin tarkoitettujen polttokennojen kenttäkoetta. Nelisensataa maakaasulla toimivaa PEM polttokennoa olisi käytössä vuoden 2001 lopussa. Kaupallinen levitys alkaisi vuonna 2003 ja tähtäin on tasolla 100.000:n yksikön vuosittainen myynti vuonna 2010.

Ensimmäisen sukupolven laitteen teho on 4.5 kW sähköä ja noin 35 kW lämpöä. Laite on tarkoitettu 4-10 huoneiston taloihin. Myös pienempitehoinen laite on suunnitteilla omakotitaloja varten.

Lisätiedot viestintävälineille: Vaillant, Ebrulf Zuber, e-mail ebrulf.zuber@vaillant.de

Lähde: Hydrogen & Fuel Cell Letter, tammikuu 2000


Kuva: Norjassa tutkitaan energiankantaja -vetyyn liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkimusta tehdään kahden yksityisen instituutin ja kahden yliopiston yhteistyönä. Tarkastelu kattaa tuotannon, varastoinnin, siirron, jakelun ja loppukäytön kysymykset. Loppuraporttiin tulee sisältymään myös katsaus kilpailutilanteeseen Norjassa ja muissa maissa.

Tulevaisuusskenaarioissa tullaan käsittelemään teknologisten innovaatioiden ja yhteiskunnallisten muutosten vaikutusta kehitykseen.

Tutkimuksen johtopäätöksissä aiotaan keskittyä erityisesti kolmeen kysymykseen. Kuinka yhteiskunta voi valmistautua muutokseen, kun siirrytään uusiutuvien energialähteiden perustalle ja vetymuotoon? Millä tutkimusaloilla kaivataan vahvistusta kun halutaan kehittää uutta vetyteknologiaa? Kuinka vastataan eriytyvien markkinoiden vaatimiin erikoistiedon tarpeisiin koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehitystyössä?

Lisätietoja norjaksi osoitteesta http://www.energy.sintef.no/Hydrogen/

Lähde: HyWeb, tammikuu 2000


Kuva: Ballard ilmoitti yhteistyöstä Tokio Gas:n ja Ebara -yhtiön kanssa. Sopimus koskee polttoaineen prosessoinnin kehittämistä yhden kilowatin maakaasukäyttöistä polttokennoa varten. Yksikkö tuottaa sähköä ja lämpöä koteja varten.

Lähde: HyWeb, tammikuu 2000


Kuva: Saksan valtio rahoittaa miljoonalla eurolla tutkimushanketta, joka koskee vedyn varastointia hiilen nanotason rakenteisiin. Tutkimusta tehdään viiden instituutin kesken, teollisuuden osallistuessa hankkeeseen.

Tavoitetaso on polttoainetankki, joka varastoi energiaa 500 km matkaa varten.

Lähde: HyWeb, tammikuu 2000


Kuva: Los Alamos National Laboratoryn tutkijat ovat sitä mieltä, että polttokenno saattaa joku päivä syrjäyttää perinteiset voimanlähteet kännyköissä, kannettavissa mikroissa tai esim. kameroissa. Laboratoriossa kehitetyissä polttokennoissa käytetään nestemäistä metanolia, johon varsinainen energian kantaja (vety) sisältyy. Metanoli pakataan paristojen tapaan, jolloin energianlähteen vaihtaminen tapahtuu helposti. Kehitystyössä on mukana myös Motorola.

Lähde: http://www.corporate-ir.net/ireye/ir_site.zhtml?ticker=mot&script=410&layout=7&item_id=69640 (haettu selaimeen 21.1.2000)
Ks. myös "Fuell Cells - Green Power" (pdf-muotoinen tiedosto) http://www.education.lanl.gov/resources/fuelcells/ (haettu lukijaan 21.1.2000)


Kuva: International Fuel Cells (IFC) ilmoitti kesäkuussa saaneensa 185 polttokennovoimalan tilausta, arvoltaan yhteensä 111 miljoonaa dollaria. Tilaajien joukossa on myös Venäjän Gazprom, joka tilasi yhden voimalan erästä Moskovan 40 asunnon aluetta varten.

Lähde: Hydrogen & Fuel Cell Letter (heinäkuu -97), http://www.mhv.net/~hfcletter/letter/july97/feature.html (haettu selaimeen 4.9.-97)


Kuva: Baijerin osavaltio tulee satsaamaan noin 50 miljoonaa Saksan markkaa vetyteknologiaan vuoteen -99 mennessä. Tuettavista projekteista pisimmällä ovat Munchenin lentokentän kuljetuskalusto, MAN-kaupunkibussi ja Nurnbergin polttokennovoimala. Noin kaksikymmentä muuta hanke-esitystä on parhaillaan arvioitavana.

Julkista tukea on perusteltu ympäristösyiden lisäksi mm. viennin edistämisellä ja pysyvien työpaikkojen luomisella. Koordinoiva elin on muodostettu talouselämän, tieteen ja julkisen hallinnon yhteistyötä varten ja mm. arvioimaan projektien edistymistä.

Lähde: HyWeb http://www.HyWeb.de/gazette-e/ (haettu selaimeen 4.9.-97)


Kuva: Ensimmäinen vetyakuilla eli hydridiakuilla toimiva Elcat -sähköauto lähtee Suomessa liikenteeseen näillä näkymin vuoden -97 lopussa tai vuoden -98 alussa. Uusi akku painaa alle puolet lyijyakusta. Samanpainoisella vetyakulla varustettu auto liikkuu yhdellä latauksella yli 200 kilometriä, kun lyijyakulla päästään vain 70 kilometriä.

Latauksen aikana hajotetaan vettä, jolloin vapautuu vetyä ja happea. Vety imeytetään metallihydridiin. Akku purkautuu, kun elektrolyyttinä toimii alkalinen kaliumhydroksidiliuos.

Aiemmin Elcat-sähköautoprojektia rahoittivat IVO ja Neste. IVO osti kuitenkin Nesteen osuuden vuodenvaihteessa. Nykyään Elcat-sähköautot on IVO:n osasto.

(20.4.-97; lähteenä Tekniikka&Talous -nettilehti)


Kuva: Nesteen NAPS:n aurinkoenergiakeskuksen avajaisissa 18.4.-97 Vantaan Tammistossa oli esillä aurinko-vetyjärjestelmä, joka sisälsi mm. sadenveden keruujärjestelmän, elektrolyyserin ja polttokennon. Koko järjestelmä vesisäiliöineen ja putkistoineen on pienen vaatekaapin kokoinen. Elektrolyyseri ja polttokenno mahtuvat alimmalle hyllylle noin 30 cm korkeaan tilaan.

NAPS:n Jyrki Leppäsen mukaan vetytekniikoista käyttökelpoisia jo tällä hetkellä ovat mm. kannettavat polttokennot ja pienet energiavarastot aurinkosähköjärjestelmiin. Nesteen pääkiinnostuksen kohde on ollut energian kausivarasto 50 W - 400 W sähköntarpeisiin (tällöin vetytekniikoilla pyritään korvaamaan aurinkosähköjärjestelmän varavoimanlähteinä käytettyjä dieselgeneraattoreita).


Kuva: Kanadalainen Ballard Power Systems on polttokennotekniikan johtavia yhtiöitä mm. bussien vetyjärjestelmien tuottajana. Ballard ja Daimler-Benz -yhtiöt ilmoittivat 14.4.-97 aikomuksestaan investoida yhdessä yli 450 miljoonaa Kanadan dollaria polttokennon ja autojen vetymoottorin kehittelyyn. Ballardin polttokennot muuntavat metanolia, maakaasua tai vetyä suoraan sähköksi. Daimler-Benz aikoo perustaa uuden yhtiön tuottamaan vetymoottoreita. Lisäksi yhtiöt perustavat markkinointifirman. Investoinnit ajoittuvat kolmelle vuodelle ja vuoden 2000 jälkeen odotetaan kaupallisten tuotteiden ilmestymistä markkinoille. (Ks. esim. http://www.mhv.net/~hfcletter/letter/special-apr-1997.html )


Kuva: IVO on esitellyt kokemuksia Vanajan polttokennolaitoksesta Ari Huttusen laatimassa julkaisussa (IVO-A-01/94). Tutkimuspäällikkö Matti Heikkilä on eräässä toisessa yhteydessä arvioinut (moniste 10.9.-96), että olemassa olevan infrastruktuurin muuttaminen vetytalouden vaatimuksia vastaavaksi on jättimäinen tehtävä ja että "ainoa mahdollisuus on siirtyä uuteen vähitellen sitä mukaa kun entisiä järjestelmiä normaalisti uusitaan."