(YTV:n kestävän kehityksen yhteistyöryhmän kokoukselle 23.4., työohjelmaluonnoksen kohtaan 'Vaikutusten arviointi')

Vaikutusten kirjaus

Mitkä vaikutukset tulisi ottaa tarkasteluun kunkin suunnitelman tai hankkeen ympäristövaikutuksia arvioitaessa? Tässä on tarkistuslista, joka perustuu lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (laki) ja oppaaseen, jonka sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut v. 1995 sosiaalisten vaikutusten arviointia varten (opas 1) sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen v. 1995 laatimaan opaskirjaseen (opas 2). Vaikutusten ryhmittely (a-d) on peräisin laista. Molemmissa opaskirjoissa on vaikutusten tarkistuslista.

Tarkistuslista osoittaa, että vaikutuksia ei tulisi ymmärtää pelkästään luontoon kohdistuviksi seurauksiksi, vaan yhtä tärkeällä sijalla ovat sosiaalis-kulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset.

Ryhmä A

Vaikutukset ihmisten terveyteen (laki)

Vaikutukset ihmisten elinoloihin (laki)

Vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen (laki)

Väestölliset vaikutukset (määrä, eri etniset ryhmät, perherakenne jne.) (opas 1)

Vaikutukset elämäntapaan ja elämänlaatuun (toiminnallisuus, ajankäyttö, käyttäytyminen, vapaa-ajan mahdollisuudet jne.) (opas 1)

Vaikutukset yhteisöön (väestön pakkomuutto, sosiaalisuus/ystävällisyys, yksityisyys, tyytyväisyys naapurustoon, asukkaiden elämän häiriintyminen jne.) (opas 1)

Vaikutukset yhteisön paineisiin, asenteisiin ja ristiriitoihin (asenteet toimea kohtaan, käsitykset turvallisuus- ja terveysriskeistä jne.) (opas 1)

Vaikutukset luontosuhteeseen (mm. psyykkinen ja sosiaalinen kokeminen) (opas 1)

Vaikutukset instituutioihin (paikallinen hallinto, politiikka, suunnittelutoiminta, yritystoiminta, intressiryhmätoiminta) (opas 1)

Vaikutukset paikalliseen talouteen (työllisyys/työttömyys, julkisen sektorin rahatalous, väestön vauraus, tulonjako, ammatilliset mahdollisuudet) (opas 1)

Vaikutukset julkisiin ja yksityisiin palveluihin (opas 1)

Vaikutukset maankäyttöön ja kiinteistöihin (opas 1)

Vaikutukset asumiseen (opas 1)

RYHMÄ B

Vaikutukset maaperään (laki), maa- ja kallioperään (opas 2)

Vaikutukset vesiin (laki), pinta- ja pohjavesiin (opas 2)

Vaikutukset melu- ja tärinätasoon (opas 2)

Vaikutukset ilmaan (laki), ilmanlaatuun (opas 2)

Vaikutukset ilmastoon (laki)

Vaikutukset kasvillisuuteen (laki)

Vaikutukset eliöihin (laki)

Vaikutukset (em.) keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin (laki)

Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen (laki)

RYHMÄ C

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen (laki)

Vaikutukset rakennuksiin (laki)

Vaikutukset maisemaan (laki), luonnon- tai kulttuurimaiseman alueisiin tai kohtesiin (opas 2)

Vaikutukset virkistysalueisiin tai -reitteihin (opas 2)

Vaikutukset kaupunkikuvaan (laki)

Vaikutukset kulttuuriperintöön (laki)

RYHMÄ D

Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen (laki)

Vaikutukset jätehuoltoon (opas 2)

Vaikutukset onnettomuusriskeihin (esim. kemikaalien käyttö ja varastointi, suojavyöhykkeiden kaventuminen) (opas 2)

Mitä kirjataan?

Kunkin vaikutuksen kohtaan voidaan lyhyessä kirjauksessa sisällyttää mm. seuraavia seikkoja:
- välittömien ja välillisten vaikutusten suppea luonnehdinta (ja viittaukset tai linkit laajempiin luonnehdintoihin ja myös ympäristöselvityksiin)
- vaikutusten alueellinen (spatiaalinen) suhteutus ja ajalliset mittakaavat
- vaikutusten kannalta tärkeät osapuolet (myös linkit) ja vuorovaikutustilanteet
- haittavaikutusten ehkäisyn ja rajoittamisen suunnittelu
- vaikutusten seurannan suunnittelu
(Linkeillä tarkoitetaan viittauksia hypertekstissä (HTML, Web), jolloin vaikutusten kirjaus palvelee myös työkirjana ja yhteydenpidon välineenä.)

Käytännössä tehdään monenlaisia rajauksia eikä tarkoitus ole tehdä kaikenkattavia ja mammuttimaisia kirjauksia ja selvityksiä. Edellä oleva on todellakin vain tarkistuslista.

Pari huomautusta

Kaiken lähtökohtana on tietysti tiedot ja käsitys siitä, mitä on (olosuhteet, tilanteet). Vaikutuksia ei voi tarkastella tästä irrallaan. Hyvin monenlaiset selvitykset ja aineistot voivat olla lähtökohtana vaikutusten arvioinnissa. Ja aina on tarvetta omakohtaisiin maastotöihin ja havainnointeihin paikan päällä ja "populan parissa".

Laki ymp.vaikutusten arviointimenettelystä koskee yhtäältä suuria rakennushankkeita, joiden arviointimenettelystä on säädetty yksityiskohtaisesti. Toisaalta laki koskee suunnitelmia ja ohjelmia, joiden kohdalla on voimassa velvollisuus selvittää vaikutukset. Tästä on valmisteilla valtioneuvoston tarkentavat ohjeet ja ko. avoimeen valmistelutyöhön ovat myös jotkut YTV:läiset osallistuneet. Vaikutusten käsite on sama hankkeille ja suunnitelmille, vaikka menettelyt eroavatkin toisistaan hyvin suuresti.

Vaikutusten arvioinnissa muodostetaan vaihtoehtoja. Hankkeiden kohdalla ajatellaan yleensä eri rakentamis- ja sijoitusvaihtoehtoja sekä nk. nollavaihtoehtoa (rakentamatta jättämistä tai nykyoloihin pohjautuvaa kehittämistä). Suunnitelmien ja ohjelmien kohdalla on aivan erilainen tilanne. Vaihtoehtojen muodostamisen tavat voivat vaihdella hyvin laajasti eri toimintasektoreilla tai aluetasoilla. Usein vaihtoehtoja tai linjavalintoja on jo ennakolta esitetty yhteiskuntapoliittisessa tai ympäristökeskustelussa tai suunnittelijapiireissä. Usein on myös niin, että vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia (toisin kuin hankkeissa yleensä on). Toimintalinjat, vastakkaisetkin, ikäänkuin elävät rinnakkain ja toteutuvat kukin jossain määrin. Voidaanko tämä tilanne kirjata jotenkin mielekkäästi suunnitelmiin? Voidaanko ottaa huomioon yhteiskunnallinen monimuotoisuus, jopa täysin eri suuntiin vetävien voimien ja osapuolten toiminta? Ja millaisia vaihtoehtoja tästä syntyy ja miten niiden vaikutuksia arvioidaan ja vertaillaan? Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, mutta niihin törmätään ja niitä tosiasiassa ratkotaan, tietoisesti tai vähemmän tietoisesti koko ajan suunnittelussa.