Toisin kuin yleensä ajatellaan, Microsoftin ohjelmistoille on olemassa vaihtoehtoja. Niitä tarjoaa hakkerien jo lähes 40 vuotta vanha ohjelmistokehittely. Mm. Internetin tietoliikenteessä, sähköpostissa ja palvelinkoneilla nämä vapaat (free) ja avoimet (open source) ohjelmistot ovat olleet jo kauan laajassa käytössä.
Lopussa on lähdeluettelo ja varsinkin sen kaksi ensimmäistä linkkiä
vievät näiden vaihtoehtoisten ohjelmistojen pariin.
Viimeistään käyttöjärjestelmän ydin nimeltä Linux on tuonut hakkerien työn kuuluisuuteen. Asiaa on aivan viime aikoina edistänyt Manuel Castellsin ja Pekka Himasen kirjoittamat tekstit, joissa esitellään hakkerikulttuurien saavutuksia ja liitetään ne laajempaan yhteiskunnallisen muutoksen yhteyteen. Hakkeri ei muuten tarkoita tietomurtautujaa, krakkeria, vaikka sanaa käytetäänkin viljalti väärin.
Vapaiden ja avointen ohjelmistojen kehittely tapahtuu useimmiten kansainvälisessä yhteistyössä, avoimessa prosessissa, johon on mukaanpääsy kaikilla kykenevillä. Ohjelmien käytössäkin näkyy solidaarisuus, kun kehittäjät ja käyttäjät auttavat toisiaan vaihtamalla tietoja ja keskustelemalla. Avoin organisoituminen on Internet -ajan ilmiö ja on jo vaikuttanut syvemminkin eräiden suurtenkin yritysten toimintatapaan.
Miksi keisarilla ei ole vaatteita ja miksi pitäisi irtautua Microsoftin otteesta? Yhtiön ohjelmistoissa ja toiminnassa on piirteitä, jotka edustavat vanhanaikaista, monopolistista röyhkeyttä talouselämässä ja jonka kielteiset vaikutukset kaatuvat päivittäin miljoonien ihmisten, Microsoftin ohjelmistojen käyttäjien niskaan. Yhteiskunnallisten vaikutusten osalta voidaan puhua vaarallisuudesta, joka pitäisi nyt huomata. Varsinkin kun vapaat ja avoimet ohjelmistot tarjoavat ratkaisevasti paremman, selkeän vaihtoehdon.
Tietenkin on myös hyviä kaupallisesti levitettäviä, maksullisia ohjelmistoja, joiden valmistajana ei ole Microsoft. Nekin tarjoavat hyviä vaihtoehtoja.
Microsoftin vaarallisuus ja kehnous kiteytyy seuraaviin asioihin:
- palvelujen ja järjestelmien suljettu luonne
- tietoturvan aukot
- viat ohjelmistoissa
- ohjelmistokustannukset.
Microsoftin ohjelmistojen käyttäjät pakotetaan aina vain syvemmin yhtiön asiakkaiksi. Microsoftin vahva asema on toistaiseksi antanut tähän mahdollisuuden. Toiminta avoimuutta ja kaikkia hyödyttäviä standardeja vastaan on ollut kovapintaista.
Yksi esimerkki pakkomyynnistä on, että Microsoftin selaimen (IE6) asentaminen vie käyttäjän automaattisesti Microsoftin portaaliin ja yhtiön asiakkaaksi. Tätä ei käyttäjä voi ohittaa tai estää. Selaintemppuja on monia muitakin - asiaan on kiinnittänyt huomiota mm. WWW-konsortion Tim Berners Lee.
Selaimet ovat niin tärkeässä asemassa Internet-ajan yhteiskuntien taloudellisessa, hallinnollisessa ja muussa kehityksessä, että näiden ohjelmistojen (niihin liittyvien palvelujen) kautta pitkälti ratkaistaan tulevaisuuden yhteiskuntien avoimuuden, julkisuuden ja demokraattisuuden aste. Siksi on puolustettava kaikkia avoimia järjestelmiä monopolistisia yksityistämispyrkimyksiä vastaan.
Microsoftin Passport -kertakirjautumisjärjestelmä ja .NET My Services on keskeinen palvelu, jolla Microsoft koettaa keskittää itselleen ihmisten käyttäjätunnuksia, luottokorttinumeroita jne. Tätä järjestelmää varten on jo uusimmassa Microsoftin käyttöjärjestelmässä, XP:ssä nk. takaovi ja järjestelmä tullaan integroimaan XP-serveriin.
Mielenkiintoista onkin, että Nokia, Sun, Cisco, Sony, General Motors jne. ovat muodostaneet liittoutuman, joka ei aio toimia tällä tavalla luottamuksellisia tietoja yksiin käsiin keskittävästi.
Hakkeriyhteisöt puolustavat avoimuuttta kaikkein johdonmukaisimmin. Vapaiden ja avointen ohjelmistojen käyttäjillä on täysi vapaus hyödyntää juuri niitä järjestelmiä kuin he haluavat, ja myös osallistua niiden kehittämiseen.
Tulevaisuuden kannalta on olennaista, että DotGNU-järjestelmä tarjoaa äärimmäisen vastakkaisen vaihtoehdon Microsoftin .NETille. Aina kun sovelluspalvelun tarjoaja ja käyttäjä kohtaavat, on käyttäjällä mahdollisuus ottaa ko. ohjelmistot täysin omaan käyttöönsä omalle koneelleen. Tämä käsitys Web-palveluista on täysin erilainen Microsoftin kaavailuihin verrattuna.
DotGNUn eettisiin periaatteisiin kuuluu myös se, että käyttäjätiedot on voitava aina haluttaessa pitää omalla koneellaan eikä palveluntarjoajan serverillä.
Kannattaakin huomata, että avoimuuden hyve liittyy niin tietotekniikkaan kuin sananvapauden ja kaikkien kirjoittajien oikeuksien turvaamiseenkin Internet-ajan yhteiskunnissa.
Viimeisin tuhoisa vitsaus nimeltä Nimda hyödyntää, kuten monet aikaisemmatkin, nimenomaan Microsoftin ohjelmistoja, mm. IE-selainta, Outlook-sähköpostia ja IIS -palvelinohjelmistoa. Arvostettu Gartner on suosittanut Microsoftin palvelinten vaihtamista esimerkiksi hakkerien Apacheen.
Nimdassakin kyse on vakavasta virheestä, mutta Microsoft ei tiedota ongelmasta. Korjaustiedostojen hakukin on ollut vaivalloista. Korjauksia on voitu yrittää tehdä ainoastaan uusimmille ohjelmistoversioille, esim. selainversio IE 5.5 ei kuulunut näihin. Kallista aikaa on kulunut näitä ongelmia ratkottaessa. Moni on luovuttanut.
Microsoftin Passport -kertakirjautumisjärjestelmä sisältää jo nyt suuren riskin, että käyttäjien tunniste- ym. tietoja voidaan varastaa. Tämä siitä huolimatta, että Microsoft on ulkopuolisen kritiikin jälkeen esimerkiksi alentanut autentikointiajan automaattikatkaisun 15 minuutista 1-2 minuuttiin.
On esitetty sellainenkin arvio, että lakimiehet ovat tulevaisuudessa
niiden tahojen kimpussa, jotka käyttävät turvattomia ohjelmistoja.
Tällainen artikkeli levisi hiljakkoin Open Source IT -sähköpostitiedotteen
yhteydessä.
Vapaissa ja avoimissa ohjelmistoissa on huolehdittu tietoturvasta. Esimerkiksi Apache-serverin sisältävän Linux-paketin käyttäjät ovat voineet olla aivan huoletta, toki siitäkin syystä, että valtaosa viruksista tehdään nimenomaan Microsoftia vastaan ja sen tuotteiden heikkouksien osoittamiseksi.
Tulevaisuuden DotGNU-järjestelmässä käytetään mahdollisimman paljon salausta, jotta käyttäjätiedot pysyvät turvassa.
Kaikille Microsoftin ohjelmistoja käyttäville on tuttua, että kummallisia vika- ja muita ilmoituksia tulee ruudulle ja silloin tällöin työskentely täytyy katkaista, kun joutuu etsimään keinoja irtautua kummallisesta tilanteesta tai toimimattomuudesta. Ongelmia on niin yksittäisillä koneilla kuin lähiverkoissa olevilla työasemillakin.
Näistä vioista aiheutuvia menetyksiä, vaikka ne vievätkin huomattavan ajan, ei yleensä lasketa ohjelmistokustannuksiksi tai mihinkään muuhunkaan kuluerään. Monet tietotekniikan ammattilaiset koettavat selviytyä näissä olosuhteissa hurtilla huumorilla, kun varsinaisia ratkaisuja harvoin löytyy.
Merkittävä seikka siis on, että vapaat ja avoimet ohjelmistot toimivat luotettavammin ja vakaammin, myös standardeja kunnioittavammin, verrattuna Microsoftin ohjelmistoihin. Ylläpito on helpompaa ja aikaa ei tarvitse tuhlata typerien vikojen ja yhteensopivuusongelmien parissa. Mahdolliset ohjelmistovirheet kehitysvaiheissa ovat heti julkisesti esillä ja korjaukset saadaan nopeasti. Hakkerit toimivatkin tässä tehokkaasti ja vastuullisesti.
Microsoft on valmistellut jatkuvan ylläpidon lisenssimallin, joka vaatii päivittämään ohjemistoja tietyin välein. Päivitystahti on ollut kiihtymään päin ja tuki on loppunut entistä uudemmille ohjelmistoverioille. Uusi lisenssimalli liittyy yhtiön .NET -konseptiin, ohjelmistojen vuokraustoimintaan ja palveluihin tulevaisuudessa.
Kustannusvaikutukset on arvioitu 33-100 prosenttia korkeammiksi verrattuna aikaisempaan lisensointiin. Suurempiakin lukuja on esitetty.
Pakolliset ohjelmistopäivitykset aiheuttavat kustannuksia myös sitä kautta, että yhteensopivuusongelmia joudutaan ratkomaan suhteessa muiden valmistajien ohjelmistoihin aina uuden Microsoft-päivityksen jäljiltä.
Kannattaakin muistaa, että vapaat ja avoimet ohjelmistot ovat ilmaisia hankkia eikä niihin liity käytön aikanakaan mitään lisenssi- tai vuokramaksuja, pakollisesta päivityksestä puhumattakaan. Muuten, tämä on säästöjen lisäksi myös hyvin vakava yhteiskunnallinen tasa-arvokysymys, kun useammilla on mahdollisuus käyttää kaikkia ilmaisohjelmistoja.
Ylläpito- ja tukikustannuksissa voidaan säästää olemalla mukana hakkeriyhteisöissä ja kosketuksissa vapaiden ja avointen ohjelmistojen maailmanlaajuiseen, asiantuntevaan käyttäjäkuntaan.
Jouduin tätä asiaa hieman tarkemmin penkomaan, kun olen osaltani ratkaisemassa eräitä ohjelmisto- ja laitehankintoja. Oikeastaan hämmästyin itsekin, ettei Microsoft ole virheistään oppinut eikä perustavasta kritiikistä huolimatta taipunut tekemään parempia tuotteita, vaan jatkaa entistä härskimmin vaarallisella linjalla.
Toiseksi hämmästyin, kuinka paljon Microsoftin kohdalla täytyy laskea kulupuolelle, kun kaikki todelliset kustannukset pyritään ottamaan huomioon esim. 5 vuoden tähtäyksellä.
Oma vastenmielisyyteni Microsoftin ohjelmistoja ja toimintapolitiikkaa kohtaan on viime vuosina koko ajan kasvanut. Kun teknisten ja taloudellisten ongelmien lisäksi ottaa huomioon Microsoftin toiminnan kielteiset yhteiskunnalliset vaikutukset, kaikille avoimen julkisen sfäärin kaventuminen, on johtopäätös selvä; täytyy välttää suljetun mallin tuotteita ja palveluja.
Microsoft NT-verkon loputtomista ongelmista keskustellessamme eräs
tietotekniikan parissa työskentelevä kiteytti tilanteen: keisarilla ei taidakaan
olla vaatteita. Ammattilaisillakin on edessään kova haaste vanhasta ja kelvottomasta luopumisessa.
Suomalainen Linux-paketti Best Linux http://www.bestlinux.net/fi/
Finnishlinux.org (mm. OpenOffice -ohjelmisto suomenkielellä) http://www.finnishlinux.org/index.php
Juha Haataja: Avoimilla ohjelmistoilla tehoa työpöydälle. Tietoyhteys 3/2001 (pdf-tiedosto)
DotGNU-hanke http://www.dotgnu.org/ ja http://freedevelopers.net/
Vapaat ohjelmistot ja GNU-lisenssit http://www.gnu.org/
Avoimet ohjelmistot http://www.opensource.org
Linus Torvalds kommentoi Mundien (Microsoft) puhetta http://web.siliconvalley.com/content/sv/2001/05/03/opinion/dgillmor/weblog/torvalds.htm
Petteri Järvisen artikkeli 'Pysäyttäkää Microsoft'
Tietokone-lehdessä 11/2001
Marc Slemkon artikkeli 'Microsoft Passport to Trouble' http://alive.znep.com/~marcs/passport/
Sami Määttä
20.11.2001