[SAMIN SIVU]

15.1.1997

Sami Määttä
sami.maatta@ytv.fi

Esitelmä suurten kaupunkien ympäristöpäälliköiden tapaamisessa Tampereella 16.1. (julkaistu Ympäristö -lehden numerossa 1/97)

Ympäristöalan tieto- ja asiantuntijahakemisto (Web-majakka)

Internet ja World Wide Web ovat tulleet osaksi ympäristöalankin tietojen vaihtoa ja kohtaamisia. Ympäristökeskukset ja -toimistot ovat uuden tehtävän edessä pohtiessaan Web-sivujen perustamista. Olisiko nyt yhteistyön aika, jottei eri tahoilla tehtäisi päällekkäistä suunnittelu- ja ylläpitotyötä?

Tarvitsisimmeko Web-majakan, jonka avulla tietojen käyttöön saatto ja viestintä voisivat tapahtua jossain määrin hallitusti? Pitäisikö tällainen Web-paikka luoda kuntien ja valtion ympäristöviranomaisten yhteisvoimin? Voitaisiinko hanke käynnistää yhdessä muidenkin kuin viranomaistahojen kanssa?

Virikkeitä

Yksi ajankohtainen kimmoke tähän pohdintaan on pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa, jonka kautta voidaan selata kirjastojen aineistotietokantaa. Plussalla voidaan mm. nähdä missä kirjastossa jokin yli puolesta miljoonasta teoksesta on. Kirjan varaaminen web-sivun kautta on mahdollista lähitulevaisuudessa. Toistaiseksi käytetään puhelinta.

Toinen uutuus on Suomen ympäristökeskuksessa valmisteilla oleva ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -järjestelmä, joka julkistetaan piakkoin. Näillä web-sivuilla tullaan tarjoamaan ajankohtaisia tietoja YVA:sta, hankerekisteri, ministeriön päätökset YVA:n soveltamisesta, asiaa mm. koulutuksesta ja nk. strategiatason YVA:sta. Eräs mielenkiintoinen piirre on, että kullekin YVA-hankkeelle voidaan luoda oma kotisivunsa, jonka kautta voi antaa palautetta yhteysviranomaiselle.

Yksi esimerkki uudenmuotoisesta kanssakäymisestä on pääkaupunkiseudun ilmansuojelun yhteydenpito -sivu. Tästä yhdestä hakemistosta löytyvät linkit ilmansuojelun asiantuntemukseen, ilmanlaatutietoihin, joihinkin tiedonhaun koneisiin ja mm. ympäristöministeriön "linkkejä muualle" -sivulle.

Majakka ohjaamaan tiedon ja asiantuntemuksen lähteille

Vaikuttaa siltä, että tarvitsisimme avuksemme ympäristöalan majakan tiedon vesillä liikkuessamme. Majakka voisi olla Web-paikka, jonka kautta koko suomalainen ympäristöala voisi verkostua hallitusti. Majakka palvelisi tiedon käyttöön saatossa ja ihmisten välisten kohtaamisten järjestämisessä.

Ennen muuta majakka ohjaisi ympäristötiedon lähteille ja asiantuntijoiden "puheille". Hakemistona toimiminen olisi majakan tärkein tehtävä.

Web-majakan piirteille ei kuitenkaan olisi rajoja. Jotkut henkilöt ja tahot voisivat luoda omia sivujaan (automaattiset proseduurit), jos eivät voi tehdä tätä muualla. Keskustelufoorumeita voisi myös syntyä. Tapahtumalista voisi olla yksi yhteisesti päivitettävä osionsa. Valmiit sivupohjat ja tiedonsyötön sivut löytyisivät erilaisiin tarpeisiin.

Projekteja voisi kenties käynnistellä joillakin sivuilla, hakea partnereita ja kehitellä ideoita. Automaattisesti voisi muodostua osapuolihakemisto, lista ympäristöalan tahoista, palveluntarjoajista, asiantuntijoista ja muista toimijoista.

Ajatus Web-majakasta pitää sisällään sen, että asioita ei tarkastella yhden tahon, "virtuaaliviraston" tms. kautta, vaan suomalaisen ympäristöalan kokonaisuuden kannalta. Keskiössä on se, millaista tietojen vaihto ja kokemuksen välittyminen on eri toimijoiden välillä.

Resurssit

Henkilö- ja taloudellisia voimavaroja tämä tietenkin vaatii, vaikka kuinka automatisoitaisiin majakan toimintoja ja tukeuduttaisiin "verkkotietojenkäsittelyn" uusiin periaatteisiin. Jos kokeilijatahoja olisi vaikkapa seitsemän, voisivat resurssit järjestyäkin.

Kun kyse olisi toiminnasta itse Webissä ja avoimella tavalla, liittyvät suurimmat vaikeudet asenteisiin ja henkiseen kapasiteettiimme. Web-transaktioiden monimuotoisuus ei tunnu oikein mahtuvan "pieneen päähän". Mutta eiköhän tämä ole yksi yhteisen kasvuprosessin aihe; miten suhtautua uuteen teknologiaan ja toisaalta olla luonteva osa sitä. Painotus olisi tietenkin tuossa "logiapuolessa", tietopitoisissa kohtaamisissa eikä "teknossa" tai tekniikassa sinänsä.