| etusivulle |
17.1.2001

Sami Määttä
Suutarila, Helsinki
http://www.kaapeli.fi/~smaatta/
mailto:sami.maatta@kaapeli.fi


Kaupunkisuunnittelu ja järjestelmällinen keskustelu Internetissä

#k1 Kaupunkisuunnittelu puhuttaa Helsingin seudulla. Paljon keskustellaan jopa kaavoituksen tarkoitusperistä. Huolimatta siitä, että koko Helsinki ja suurin osa pääkaupunkiseutua on jo rakentunut, on vahvoja pyrkimyksiä vallata uusia alueita tehokkaan rakentamisen piiriin. Samalla, seurausvaikutusten kautta järkytettäisiin oloja jo rakennetuissa kohteissa.

#k2 Kaupunki ja sen rakenteet ovat todellakin uhattuina, koska laajentavan rakentamisen rajoja ei ole vielä kyetty kunnissa määrittelemään. Nyt on aistittavissa suuri ristiriita kaupunkielämän ja luonnon perusarvojen vaalimisen ja toisaalta "mellastavan" suunnittelun ja rakentamisen välillä.

#k3 Eräät isot ja jotkut suurta symboliarvoa omaavat hankkeet ovat esillä, esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan kohteet, Lapinlahden sairaala, Vuosaaren satama, metron jatkaminen Espooseen jne. Myös väestömäärän kasvu, asuntotilanne, informaatioteknologian yritysten toimintaedellytykset, lentomeluongelmat tai esim. kestävä yhdyskuntarakenne laajemminkin Helsingin seudulla (uusia kaupunkeja?) herättävät nyt vilkasta mielipiteiden vaihtoa.

#k4 Keskustelu dokumentoituu eri tavoin niin paperiasiakirjoihin, lehtien palstoille, nauhoille kuin datalevyillekin. Kukin meistä valikoi sen aineksen, jonka haluaa omaksua ja valitsee myös ne foorumit, joilla keskusteluun osallistuu. Mutta kaikilla on ongelmana informaation tulva, josta ei ole helppo omaksua olennaista, löytää etsimäänsä.

#k5 Minua on viime aikoina askarruttanut, kuinka tämä keskusteluaineisto voisi olla tehokkaimmin saatavilla? Ja miten voitaisiin käydä keskustelut järjestyneemmin, jotta ne hyödyttäisivät yhteisten asioiden valmistelua ja niistä päättämistä? Esimerkiksi ympäristö- ja taloudellisten vaikutusten "haarukointi" ja tunnistaminen olisi ratkaisevasti helpompaa, jos relevantti keskusteluaineisto ja yhteisesti saavutettu tietämys löytyisi vaivattomammin.


Internet -teknologia

#k6 Olen vakuuttunut, että Webissä toimivat keskustelufoorumit kannattaa ottaa käyttöön. Ei tietenkään kaikkea keskustelua voida käydä digitaalisen aineiston varassa, mutta hyvin huomattava, sitäpaitsi kasvava osa. Ja nimenomaan nykyisten, monitahoisten suunnitteluongelmien kannalta ja entistä useampien osallistuessa keskusteluihin olisi suuri etu, jos eri aineistoja voitaisiin julkisina linkittää toisiinsa ja niiden saavutettavuutta edistää.

#k7Tekniikka sinänsäkin on tärkeä asia, mutta olen sitä mieltä, että ei ole olemassa puhtaasti teknisiä ratkaisuja. Tietotekniikkaan sisältyy asioita, joista heijastuu esimerkiksi avoimen toiminnan ja demokraattisuuden aste. Jo se, tehdäänkö foorumien perustamis- ja kehitystyö avoimesti, kertoo tilanteesta ja arvoista, teknologisesta kyvystä tehdä asiat enemmän tai vähemmän hyvin.

#k8Hallitusti linkitettyjen ja säilyvien julkisaineistojen maailma on nyt mahdollinen. Kysymyksessä ei ole pelkästään aineistojen siirtäminen digitaalisiksi, vaan uusi ja avoin tapa yhdistää aineistoja ja eri tahojen ja henkilöiden uutta luovaa tietämystä.


Ehdotuksia

#k9Pääkaupunkiseudun kaupunkien suunnitteluvirastoilla, niin kuin seudun kaupungeilla yleensäkään, ei nykyisin ole kunnollista Internet-välineistöä järjestyneen keskustelun käymiseksi. Osallistamiseen ja vuoropuheluun kannustavia hyviä tavoitteita, ohjeita ja jopa velvoittavia lainkohtia kyllä löytyy [1].

#k10Webissä toimivat keskustelusivustot ja -arkistot onkin nyt hyvin ajankohtainen kaupunkisuunnittelun ja demokratian kehittämisen kysymys. Nykyisten Web-foorumien [2] heikkoudet vaikeuttavat perusteellisempaa keskustelua eivätkä ne parhaalla tavalla motivoi osallistumaan. Esitänkin tässä jäljempänä kysymyksiä ja ehdotuksia muutamasta keskeisestä asiasta, jotka kannattaa ottaa huomioon keskusteluareenoita perustettaessa.

#k11Toki on niin, että hyvien foorumien pystyttäminen ja ylläpito vaatii suunnittelua ja sellaisia toteuttavia voimia, joita ei aina ole käytettävissä. Teknisiin asioihin en tässä mene - totean vain, että kaikki mitä jäljempänä ehdotetaan on hoidettavissa nykyisellä Internet-teknologialla. Ja kustannuksiakin voidaan pitää kurissa käyttämällä Linuxia ja muita vapaita käyttöjärjestelmiä sekä avoimia (open source) ohjelmistoja.

#k12Foorumeita on erilaisia enkä millään muotoa halua esittää, että kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla. Esimerkiksi erilaiset nopean keskustelun chat-tyyppiset toteutukset tai virtuaalimaailmat puolustavat hyvin paikkaansa ja ovat hyvin tarpeellisia nekin.


A. Aineiston säilyminen, kulttuuriperintö

#k13On ensiarvoisen tärkeätä, että keskustelufoorumin puheenvuorot säilyvät. Osallistujien motivaatio on suurempi, kun tiedetään, että asiallinen aineisto arkistoituu ja on jatkossa käytettävissä. Myöhemmässäkin viranomaisvalmistelussa voidaan tukeutua digitaaliarkistoihin. Tutkijat, opettajat ja toimittajat jne. voivat tehokkaammin hyödyntää keskustelun tuotoksia, jopa vuosikymmenten kuluttua.

#k14Arkistoiminen voidaan antaa itse kirjoittajien päätettäväksi. Puheenvuoron lähettämisvaiheeseen voidaan sisällyttää valinta siitä, haluaako kirjoittaja viestinsä säilyvän arkistossa vai voidaanko kirjoitus poistaa päivän, kuukauden tai vuoden kuluttua. Toinen mahdollisuus tietysti on, että toimittajat huolehtivat arkistoinnista.


B. Aineiston haun mahdollistaminen

#k15Puheenvuoroja olisi voitava hakea kirjoittajan nimen, kirjoitusajankohdan ja merkkijonon (sanojen) perusteella. Laajalla yleisöllä ja myös virkamiesvalmistelijoilla ja kunnallispoliitikoilla tulisi olla varmuus siitä, että aineisto säilyy ja on milloin tahansa ja mistä tahansa selaimella haettavissa.

#k16Aihepiiriluokitteluja voidaan käyttää paitsi jäsentämään keskusteluja, myös aineiston löytymisen helpottamiseksi. Mikäli toimituksella ei ole resursseja luokan tai luokkien antamiseen kullekin kirjoitukselle, voidaan tämäkin valinta sisällyttää kirjoitusvaiheeseen, lähettäjien vastuulle.

#k17Keskustelufoorumeilla tuodaan yleensä ensiksi esiin puheenvuorojen otsikot. Ja monesti keskustelijoita opastetaan kirjoittamaan viesteihinsä sellaiset otsikot, jotka kuvaavat asiaa mahdollisimman hyvin. Otsikoilla onkin erittäin suuri merkitys aineistoa etsittäessä. Otsikoiden toimittaminen jälkikäteen saattaa olla hyvä keino kasvattaa aineiston arvoa ja käyttökelpoisuutta.


C. Vapaa keskustelu ja toimitustyön osuus

#k18Keskustelu on mielenkiintoisinta silloin, kun siinä tuntuu sanomisen vapaus ja ilmavuus. Tällöin ketään ei estetä osallistumasta eikä ennalta sanella ehtoja kirjoittajille. Jutut voivat suuntautua arvaamattomille urille, hvyässä tai pahassa. Peliin voi heittää outojakin ajatuksia. Vastauksen voi saada spontaanina purkauksena, joka joskus osuu hyvin, joskus taas ei. Tunteilla on sijansa.

#k19Tällä on tietenkin varjopuolensa. Harmittaa, jos keskusteluun tulee mukaan täysin asiattomia viestejä tai sorrutaan henkilökohtaisuuksiin, jankkaukseen tms. Ainakin osittaisena ratkaisuna tähän ongelmaan voisi olla puheenvuorojen toimittaminen esimerkiksi parin päivän viiveellä. Keskustelun vetäjien eli toimittajien pitäisi voida tehdä poistoja tai muokkauksia, mutta siis vasta tietyn ajan jälkeen.

#k20Tällaiseen keskusteluun voisi osallistua joko tuoreeltaan viestejä lukien tai sitten hieman rauhallisempaan tahtiin ja vain toimitettua ja laadukkaampaa aineistoa tarkastellen.

#k21Aivan parantumattomat häiriköt täytyy voida sulkea pois, tietenkin. Tämä on vaikea toteuttaa foorumeilla, joille on vapaa pääsy (vaikka tunnus ja salasana olisivatkin käytössä). Mutta osan häirinnästä tämä poissulkeminen varmasti ehkäisee.


D. Keskustelun ohjaus

#k22On monia tapoja ohjata foorumia. Ja monet ratkaisut joka tapauksessa vaikuttavat, huomaamattomastikin.

#k23Houkutellaanko kirjoittajia aktiivisesti ja jatkuvasti mukaan keskusteluun vai annetaanko osallistujapiirin muotoutua omalakisesti? Korostetaanko joitakin aihepiirejä? Viritelläänkö keskusteluja toimituksen voimin ja millaisella aineistolla?

#k24Syntyykö foorumille tunnelma, että hyvistä puheenvuoroista saa kiitosta? Entä puututaanko siihen, jos aiheettomasti jotakuta mustamaalataan?

#k25Millaiseen kirjoittamiseen ohjaavat keskustelun etusivu ja mahdolliset aihepiireittäiset etusivut? Esimerkiksi, kuinka virallisluonteista on toimittajien kielenkäyttö?

#k26Tai keskustelun tempo; suositaanko rauhallisuutta ja "ajatusaikaa" vai nopeutta siten, että tuodaan uusimmat kirjoitukset kunniapaikalle esim. etusivun otsikkoluettelossa?


E. Linkitys - Webin ydinkysymys

#k27Keskustelufoorumilla voidaan suosia avointa linkittämistä ulospäin, viittaamista esim. laajempiin perusteluihin tai tutkimuksiin. Linkin kirjoittaminen voidaan tehdä helpoksi niin, että automatiikka huolehtii koodauksesta. Kirjoittaja vain laittaa tekstin joukkoon osoitteen, joka alkaa merkinnällä http:// tai mailto: ja jatkuu nettisivun osoitteella tai sähköpostiosoitteella.

#k28Olisi hyvä ottaa käyttöön myös linkitys puheenvuoroista päin yhteenvetojen ja loppuraporttien ja jopa esityslistojen ja päätösten suuntaan. Tämä olisi toimittajien ja valmistelijoiden tehtävä. Puheenvuoronsa lähettänyt voisi linkkien avulla seurata, kuinka ja missä yhteyksissä on hänen kirjoittamansa otettu huomioon asian valmistelun eri vaiheissa.[3]

#k29Uskoisin osallisten motivaation ratkaisevasti nousevan, jos näin tehtäisiin ja tämä myös kerrottaisiin foorumia käynnisteltäessä ja jollakin keskusteluperiaatteita sisältävällä sivulla. Puheenvuoronsa lähettänyt tietäisi jo kirjoittaessaan, että hänen viestiinsä päin voidaan linkittää tarkasti muualta ko. keskustelussa tai aihepiirissä, tai mistä tahansa loppumattomassa Web-avaruudessa.

#k30Tällaisessa kaksisuuntaisessa viittaamisessa tulee esille Webin voima - nopea ja tehokas pääsy sekä alkulähteille että lopputulemiin. Valmisteluaineistot, yhteenvedot ja loppuraportit voisivat tulla elämänläheisemmiksi ja perustellummiksi sitä kautta, että niistä voidaan suoraan päästä tarkastelemaan taustalla olevia, alkuperäisiä puheenvuoroja. Toisaalta, perusaineistosta päin lähtien voidaan seurata linkkiketjuja, jotka osoittavat kuinka asioita on kehitelty ja tietämystä kumuloitu. [4]

#k31Asia voidaan ymmärtää myös niin, että vilkkaassa ja monien toimijoiden muodostamassa keskusteluavaruudessa on nyt mahdollisuus ottaa käyttöön ajanmukainen, monitahoinen viittausjärjestelmä eli linkitys.


F. Uutuuksista ilmoittaminen

#k32Sähköposti on tehokas väline toimittaa keskustelufoorumille tulleet uudet puheenvuorot lukijoille. Lukijan ja osallistujan pitäisi kuitenkin voida valita, käykö katsomassa uudet puheenvuorot Web-sivujen kautta omaan tahtiinsa vai vastaanottaako uudet puheenvuorot sähköpostiinsa.

#k33Sekin pitäisi voida valita, tuleeko emailina kokonaisia puheenvuoroja vai ainoastaan ilmoitukset uusien viestien kirjoittajista, päivämääristä ja otsikoista. Vilkkailla foorumeilla on merkitystä silläkin, saako ilmoitukset kirjoituksista esimerkiksi kerran päivässä kootusti yhdessä sähköpostiviestissä.


G. Web-suositukset

#k34W3-konsortio [5] huolehtii siitä, että Webissä on käytettävissä laajasti hyväksyttyjä standardeja. Esimerkiksi HTML-kieli kehittyy ja konsortion ohjeita noudattamalla voidaan turvata sivustojen tietty yhdenmukaisuus ja erilaisten selainten toimivuus niitä availtaessa.



-----
Viitteet

1. Esimerkki tavoitteista; avoimen ja järjestelmällisen keskustelun organisointi ja oppiva toiminta ovat kestävän kehityksen kulmakiviä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnassa (YTV), jonka ympäristötoimistossa työskentelen. Esimerkki ohjeista; helsinkiläiset vuorovaikutusohjeet liittyvät maankäyttö- ja rakennuslain toteutumiseen.

2. Keskusteluareenoita ovat esim.
"Suoraan stadista" -foorumi; kutakin teemakeskustelua käydään tietty aika ja keskustelusta tehdään yhteenveto, joka saatetaan päättäjien tiedoksi.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektien keskustelukanava
Länsiväylä -lehden keskustelu -> Keskustelu
Oman elinympäristön suunnittelu -keskustelu
Prokaupunki -keskustelufoorumi
Mielipiteitä Lapinlahden sairaalasta
Turkulaisia foorumeita, esim. -> Turku vuonna 2020
Tamperelainen asumista koskeva keskustelu
Vihreiden YLEVI
Lisäesimerkkejä tekniikoista:
- Ruotsinsuomalaiset
- Club -> Forum
- FutureKansas.com (CoolBoard)

3. Tässä tarvitaan myös täsmälinkkejä, joiden loppupäässä eli kohteessa on nk. ankkuri. Näin voidaan linkittää jostakin puheenvuorosta jonkun yhteenvetävän dokumentin tiettyyn kohtaan, siis täsmällisemmin verrattuna siihen, että linkitettäisiin ylimalkaisesti koko dokumenttiin.

Täsmälinkityksellä voi olla toinenkin suunta - yhteenvedoista tai lopputulemista voidaan linkittää jopa alkuperäisiin yksittäisiin puheenvuoroihin tai niiden yksittäisiin kappaleisiin. Kullakin kirjoituksella siis olisi Web-osoite ja kirjoituksen sisällä voisi olla ankkurikohdat vaikka jokaisella kappaleella.

Tämän artikkelissa on jokaisen kappaleen alussa ankkurikohta, jonka tunnuksen saa näkyville menemällä hiirellä kappaleen ensimmäisen sanan vasemmalle puolelle. Jos ko. kappaleeseen haluaa täsmälinkittää, on vain liitettävä dokumentin osoitteen perään ko. tunnus; esim. linkitys tämän kirjoituksen kolmannen kappaleen alkuun käy osoitteella http://www.kaapeli.fi/~smaatta/keskfoor.html#k3 .

4. Julkisuus ja kaikkien kirjoittajien mahdollisuuksista huolehtiminen, assosioiva aineisto ja kaksisuuntainen viittaaminen sekä intellektuaalisten noodien muodostuminen ovat nykyistä kehittyneemmän hypertekstin olennaisia piirteitä, ks. muistiinpanojani. Tulevaisuuteen tähtäävät ajatukset uudenlaisesta hypertekstistä sisältävät jonkun verran sellaistakin, joka voidaan toteuttaa jo nykyvälinein ja -standardein. Yksi esimerkki on W3-konsortion nettiselain/editori Amaya ja vastaava serveripuolen ohjelmisto, joiden avulla kirjoittaja voi sekä tehdä omia nettidokumentteja että liittää toisten tekemiin aineistoihin vapaasti kommentteja, kaikkien halukkaiden luettavaksi.

5. The World Wide Web Consortium, W3C

http://www.kaapeli.fi/~smaatta/keskfoor.html