Sami Määttä 15.1.2002 (muokattu 19.4.2003)
Vannevar Bushin ja Ted Nelsonin ideat hypertekstistä ovat syvällekäyviä. Bushin artikkelissa vuodelta 1945 hahmotellaan tutkivan ihmisen toimintatapa ja Memex-laitteisto, joka tallentaisi kaikki assosioidut polut eri aineistojen välille ja joka auttaisi tietämyksen kumuloitumisessa tutkijayhteisössä. Ted Nelson on teoksillaan vaikuttanut suuresti käsityksiin siitä, mitä tehokas linkitys ja julkinen hyperteksti parhaimmillaan merkitsee, erityisesti uudistuvan kirjallisuuden kannalta (esim. Deep Hypertext ja Xanadu Technologies).
Bushin ja Nelsonin ideoiden pohjalta ei vielä ole syntynyt kunnollista hypertekstiä eikä ohjelmistoja toimijoiden välisiä transaktioita varten. Viimeiset kymmenen vuotta eksisteerannut Web on korkeintaan pieni alkusoitto suhteessa niihin mahdollisuuksiin, jotka on em. klassikkojen teksteissä osoitettu. Osittaisia pyrkimyksiä parempaan edustavat erilaiset wikit ja julkisen kommentoinnin (annotation) työkalujen kehittely, joista olen tehnyt muistiinpanoja.
Nykyisessä Webissä on niin paljon sekavuutta, kömpelyyttä, toimimattomuutta ja seikkoja, jotka jopa toimivat parempaa hypertekstiä vastaan, että sen pohjalta on hyvin kyseenalaista tavoitella syvällistä muutosta. Katseet kannattaakin kohdistaa Tuomas J. Lukan "nelsonilaisen" ryhmän tavoitteena olevaan, aivan uudenlaiseen Fenfire -järjestelmään, ks. myös kirjaus Tuomaksen esitelmästä. Myös linkkikokoelmat Xanadu ja Abora sekä Hyperworlds -- Web Replacement Projects johdattavat täysin uusille urille. Yksi mielenkiintoinen on token_word, jossa lainaus (quotation) ja tekijänpalkkiot on keskeistä.
Uskon kuitenkin, että jo nykyisen Webin välinein on järkevää rakentaa ohjelmistoja ja palveluja, joissa hyödynnetään mm. kaksisuuntaista täsmälinkitystä ja itse linkkejä koskevaa informaatiota.
Tämä voi suorastaan ratkaisevasti muuttaa sitä kokemusta, mikä meille syntyy julkisesta keskustelusta ja tietämyksen vahvistamisesta, elinikäisestä oppimisesta, projektityöskentelystä jne. Kevyemmän nettisurffailun rinnalle voi kasvaa vakavien keskustelujen ilmapiiri, jossa tietämystä kumuloimalla ja tehokkaasti fokusoimalla ratkaistaan elintärkeitä ongelmia. Demokratian vahvistumisestakin on kyse, sillä julkinen hyperteksti tarjoaa tasapuoliset osallisuuden mahdollisuudet kaikille kirjoitus- ja lukutaitoisille, edellyttäen että käyttäjäliittymät suunnitellaan ja toteutetaan "käteen sopiviksi".
Olen allaolevaan listaukseen koonnut tärkeimmät tekijät, jotka voisivat olla mielekkäitä kehittämisen suuntia ja tavoitteita nykyisen Webin keinoin edettäessä. Kaikkea ei tietenkään tarvitse tehdä kerralla - tärkeimmästä päästä voi lähteä liikkeelle (vaikka paremmassa hypertekstissä onkin tietty kokonaisidea, jota ei pitäisi hukata).
Julkisuuden ja helppokäyttöisyyden ohella pidän tärkeimpänä, että jokaiselle luodaan mahdollisuus kirjoittaa hypertekstissä ja kommentoida mitä tahansa julkista aineistoa sekä linkittää kaksisuuntaisesti. Linkki-informaatio voidaan hallita sopivilla serveripuolen ohjelmistoilla ja skripteillä. Lukemisen kannalta tärkeintä on, että ko. kohtaan liittyvä linkki-informaatio voi avautua esimerkiksi aivan yksinkertaisena listauksena jotakin "kahvaa" klikkaamalla ja että tuon listan pohjalta pääsee lukemaan kommentteja. Suodatusmahdollisuus on oltava (esimerkiksi päiväyksen, muutospäiväyksen, kielen ja asialuokituksen mukaan).
- avoimuus kohtaamisissa, transaktioissa, tiedonvaihdossa
- julkinen kulttuuri, sivistys ja asioiden hoito -- ihmisten luova voima
valloilleen hypertekstissä!
- yksilön sananvapauksia ja kirjoitusoikeuksia suojaava toiminta - tekijän
oikeuksien turvaaminen.
- mahdollisuus yksinkertaiseen ja sujuvaan käyttöön
(perusoletusarvoina)
- käyttö erilaisilla laitteilla
- helppokäyttöisyys ja selkeys
- perustilanne: luetaan kriittisesti dokumenttia ja tehdään sitä tai sen osaa
koskeva kommentti
- lukeminen tapahtuu 1. ikkunassa ja kommentointi viereen tai osin päälle
avautuvassa 2. ikkunassa; sujuvan työskentelyn kannalta on erityisen
tärkeätä, että sekä kommentoitava kohta että kommentti näkyvät yhtäaikaa (ks.
allaoleva kuva).
- kaksisuuntainen linkitys (liikkuminen kahdessa suunnassa ja
asioiden sitominen); tämä merkitsee mahdollisuutta lukea kaikkien tekemät
kommentit; vasta tästä muodostuu todellinen monisuuntainen, jännittävä
verkkorakenne
- täsmälinkitys (dokumentin osaan kohdistuva); välttämätön tehokkaan
työskentelyn kannalta; linkkikohdan määritys pitkähkön merkkijonon (soveltuu
kaikkiin teksteihin) tai kappale- ja osiotunnisteiden perusteella
- linkkeihin sisältyvä informaatio: automaattisesti syntyvä informaatio
(tekijän nimi, päiväys, muutospäiväys, täsmäosoitteet, dokumenttien otsikot,
tiedostomuodot jne.) ja kommentin sisällön luokittelut (kieli, asialuokitus,
pisteytys tms. arviointi jne.) (ks. alla oleva kuva)
- toivotun aineiston hakeminen ja toisaalta epätoivottavan aineiston
torjuminen suodatuksella (myös linkki-informaatioon perustuen)
- kommentoidun aineiston arviointi ja arvioinnin etenemisen tai tulosten
seuranta (linkki-informaatioon perustuen).
- dokumentin lukeminen 1. ikkunassa ja linkkialueen määritys
siihen (ellei kommentin kohteena pidetä koko dokumenttia)
- kommentoivan tekstin kirjoittaminen 2. ikkunassa (ja sen alueen määritys,
jos kommentti ei ole koko dokumentti)
- kirjoittamisella on siis kohdesuuntansa, vaikka linkki onkin teknisemmin
ymmärrettynä kaksisuuntainen ja sen avulla voidaan liikkua kumpaankin
suuntaan; kommentoinnin kohteena oleva teksti (1. ikkunassa) on tavallaan
painavampi, vetää puoleensa, ja tämä "suuntaisuus" on osa linkkiin sisältyvää
tietoa
- muun linkki-infon määrittely (oletusten vahvistus ja toisaalta
luokittelevien ja arvioivien tietojen antaminen)
- selkeys siinä, että kommentti (annotation) ei sisälly linkki-informaatioon,
vaan on itsenäinen dokumentti tai osa sellaisesta
- alla on kuva, joka havainnollistaa linkkialueiden määritystä ja lähinnä
automaattisesti koottua, minimaalista linkki-informaatiota (luetun aineiston
arviointi ja aihepiiriluokitus vaativat muutakin kuin automatiikkaa - ja
tarkempaa suunnittelua).
- muokattavat maailmat tai avaruudet tai kentät (useat tavat
hahmottaa todellisuus, useiden käyttäjäliittymien mahdollisuus); ei
rajoittumista vain esim. tiedostohakemistojen tai suosikkilistojen tapaan
esittää dokumentit
- ko. maailman havainnointi paikasta tai noodista tai avainkohdasta, joka
"välittää" eli on hyvissä asemissa suhteessa tarkasteltavaan ongelmakenttään
eli omaa runsaasti relevantteja suhteita
- osittain päällekkäisten ja anarkkisten suhteiden visualisointi (jos monet
kommentit koskevat suurin piirtein samaa kohtaa).
- avoin työskentely
- GNU GPL eli yleinen julkislisenssi sopinee tähän
- DotGNU:n hyödyntäminen?
- serveritoimintojen varassa mahdollisimman pitkälle
- kommenttien (dokumenttien) ja linkki-informaation varastointi
ja käsittely (ei kuitenkaan oikeuksia omien; annettava mahdollisuus myös
tekijälle varastoida oma aineistonsa itselleen tai kolmannelle taholle)
- muut serveritoiminnot
- merkityksellisten suhteiden edistäminen, aineiston "matching"
linkki-informaatiota ja dokumenttien sisältöä hyväksikäyttäen
- käyttäjätuki ja koulutustapahtumat.
- yleiset kirjastot?
- kunnat?
- sisältöä edistävät projektit EU:ssa?
----------
Kuva. Kaksisuuntaisen täsmälinkin kirjoittaminen; kommentoitava on vasemmanpuoleisessa ikkunassa, kommentti oikeanpuoleisessa ja linkkiin liittyvä informaatio (tässä minimaalinen) syntyy keskellä olevaan ikkunaan.
----------