BitcoinBitcoin on hajautettu rahajärjestelmä ja talous, jonka ohjelmistoja kehitetään hakkerietiikan mukaisesti avoimessa yhteistyössä. Enää ei tarvitse luottaa kolmansiin osapuoliin säilyttääkseen ja siirtääkseen rahaa. Pankit, maksunvälittäjät ja rahan poliittinen hallinta on sivuutettu. Aivan kuten Internet, Bitcoinkin on protokolla. Tiedonsiirron sijaan se käsittelee rahansiirtoja. Bitcoin on käytännössä avoimen lähdekoodin ohjelma, jota saa käyttää täysin vapaasti. Bitcoinin loi Satoshi Nakamoto -nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai taho. Bitcoinien liikkeellelasku aloitettiin 9. tammikuuta 2009. Ensimmäistä kertaa tavallisen ihmisen on mahdollista ottaa rahansa omaan hallintaan ja siirtää arvoa joko lähelle tai toiselle puolelle maailmaa silmänräpäyksessä, edullisesti, luotettavasti ja yksityisesti. Maksamisesta tulee yhtä helppoa kuin sähköpostin lähettämisestä. Bitcoinia käytetään yleisimmin niin, että käyttäjä lataa tietokoneelleen tai mobiililaitteeseensa lompakon, esimerkiksi Electrumin. Bitcoineja voi hankkia ostamalla tai louhimalla (mining). Bitcoinit luodaan käyttäjien tietokoneiden laskentatehon avulla, jota käytetään Bitcoin-verkon turvaamiseen. Tästä hyvästä käyttäjät saavat vastineeksi bitcoineja. Tätä kutsutaan louhimiseksi. Louhinnan avulla luodaan lohkoketju (blockchain), joka on julkinen kirjanpitotietokanta. Se sisältää kaikki Bitcoin-siirrot kautta aikojen. Lohkoketjun rakentaminen on tehty louhintatehoa vaativaksi, koska näin voidaan turvata tietojen säilyminen. Myös lohkoketjun julkisuus tekee transaktioiden väärentämisen mahdottomaksi. Tähän mennessä bitcoineja on luotu noin 10 miljoonaa. Uusia bitcoineja syntyy vuosi vuodelta vähemmän ja bitcoinien maksimimäärä on 21 miljoonaa. Siitä on luotu 99,9% vuonna 2040. Nykyään louhijoita on niin paljon ja louhinnan vaikeustaso niin korkea, että käytännössä kukaan ei louhi yksin. Louhijat ovat liittyneet yhteen palvelujen avulla, joita kutsutaan “mining pooleiksi”. Poolien idea on se, että käyttäjät yrittävät yhdessä löytää seuraavaa lohkoa ja löydettyään sen he jakavat siitä tulevat bitcoinit kaikkien osallistujien kesken. Bitcoin on myös raha, jota voi säästää, sillä bitcoinien arvoa ei voi heikentää luomalla niitä tyhjästä. Bitcoineja on olemassa vain rajattu määrä, mikä tekee siitä hyvän arvonsäilyttäjän. Jos bitcoinien arvo nousee, siitä hyötyvät kaikki Bitcoinin käyttäjät. He saavat konkreettisesti enemmän ostovoimaa bitcoineilleen. Mutta tämä positiivinen kehitys ei ole millään tapaa taattua. Sekin on hyvä muistaa, että Bitcoin toimii vaihdon välineenä riippumatta vaihtokurssista. Eli on yksi bitcoin sitten 1 euron tai 10 000 euron arvoinen, toimii Bitcoin digitaalisena vaihdon välineenä yhtä hyvin. Bitcoinia järjestelmänä ei omista kukaan. Toisaalta voisi myös sanoa, että sen omistavat kaikki, jotka Bitcoinia käyttävät. Elizabeth Ploshay kirjoittaa, että Bitcoin ei ole ainostaan valuutta, vaan liike, joka tähtää keskittämisen purkamiseen yhteiskunnassa, hallinnossa, rahoitusjärjestelmissä ja ajatuksissa. Bitcoin on toiminut katalyyttinä vallan saamisessa yksilöille, jotka etsivät irtipääsyä tukahduttavista hallintoelimistä ja luhistuvista keskuspankeista.
Lähteet:
|