Ajatukset ovat tärkeitä, kun tulevaisuudesta on kysymys. Avoimesti verkossa toimivat henkilöt ja tahot ovat antaneet paljon arvokasta ajateltavaa.
Vapaan Internetin merkitys alkaa kirkastua ja tulevaisuus näyttää hyvinkin mielenkiintoiselta. Monet auttavaisesti toimivat henkilöt ja tahot ovat osoittaneet, ettei Internet ole pelkästään vanhanaikaisen kilpailun tai yksisuuntaisen vallankäytön areena. Nimenomaan ideat ja innovatiivisuus elävät avoimessa ilmapiirissä, elävät vapauden digitaalisessa tilassa. Uusi elähdyttää niin taloutta kuin kulttuuriakin, kaikkia elämänalueita.
Vapaaehtoisen free ja open software -liikehdinnän periaatteena on solidaarisuus tietotekniikan kehittäjien kesken ja myös käyttäjien keskuudessa. Autetaan ja tuetaan, tehdään yhdessä ja saadaan aikaan laadukasta jälkeä, joka muuttaa maailmaa ja erityisesti informaatioteknologiaa. Tällaiset periaatteet ja asenteet ovat kultaakin
arvokkaampia ja ne ovat siirtymässä myös bisnespuolelle.
Tärkeä periaate on, että jokaisella on oikeus ohjelmistojen käyttöön,
kopiointiin, jakamiseen, tutkimiseen, muuttamiseen ja paranteluun. Näitä
ajatuksia on dokumentoitu mm. GNU:n sivuille, ks. http://www.gnu.org/ .
Samaa sukua on periaate, että kaikilla tulee olla oikeus julkaista. Tekijän oikeuksista tulee huolehtia, aina juridiikan ja talouden kysymyksiin mennen. Demokraattisten ja moniarvoisten Udanax-ihanteiden mukaan ollaan pyrkimässä kaikkien saavutettavissa ja luotavissa olevaan kirjallisuuteen, uudenlaiseen hypertekstiin. Tällaisessa hypertekstissä kuka tahansa voisi julkaista merkintöjä ja kommentteja olemasa oleviin teoksiin. Kuka tahansa voisi myöskin lainata ja käyttää uudelleen kaikkea aineistoa järjestelmän sisällä. Tekijän oikeuksista ja palkkioista huolehtiminen kuuluu osana järjestelmään. Udanax on suunniteltu pluralistiseksi "miljoonat näkökohdat" sallivaksi ja niiden välisistä linkeistä huolehtivaksi järjestelmäksi. Ks.
http://www.udanax.com/
Suhteiden kautta tapahtuu muutos
Hakkereiden teot muuttavat maailmaa. Linux-järjestelmän luominen ja sille rakentuva liiketoiminta esim. IBM:ssä on yksi hyvä esimerkki. Linus Torvalds puhuu siitä, että "avoimessa mallissa ei ole hierarkkista päällikköjärjestelmää, vaan siinä toimitaan verkottumalla.
Verkossa on solmukohtia, jotka voivat olla yksityishenkilöitä tai yrityksiä. Niiden välillä on 'epämääräisiä suhteita'
ilman virallisia sopimuksia. Ja kuten henkilöt, myös yritykset pärjäävät näillä suhteilla" (Helsingin Puhelimen DigIt Up -lehti 4/99).
"Suhteiden kautta tapahtuu muutos. Sitä mukaa mitä mieltä nämä verkostossa olevat naapurit ja tuttavat ovat, sitä mukaa koko systeemi eläytyy ja muotoutuu ja tapahtuu tekninen edistys. Se ei tapahdu pyrkimällä kohti viiden vuoden päähän asetettua tavoitetta, vaan siten, että koko systeemi elää. (...) Yritysten pitäisi miettiä tarvitseeko kilpailijan kanssa kilpailla, vai olisiko mahdollista saada kilpailija tekemään yhteistä projektia niin, että molemmat hyötyvät." (em. lähde)
Tähän aihepiiriin sopii hyvin referoida esitelmää viestintätutkimuksen päiviltä, jotka olivat 4.-5. helmikuuta Helsingissä. Noshir Contractor (University of Illinois) puhui aiheesta "Emergence of Communication Networks: A Self-organizing Systems Perspective".
-----
Itseorganisoituvia yksiköitä ja entiteettejä ovat esimerkiksi
Linux-kehittäjät tai monet sellaiset työryhmät, jotka syntyvät tekemään jotain ja sitten purkautuvat kun asia on hoidettu. Luonteenomaista näille entiteeteille on, että hierarkioita ei tarvita, vaan itsesäätely vallitsee, kun tekijät hedelmöittävät toistensa tekemisiä.
Uutta informaatioteknologiaa on käytetty jo 10-20 vuotta ja vasta nyt alamme nähdä muutoksen. Nyt on tapahtumassa läpimurto uudessa tavassa käyttää teknologiaa. Informaatioteknologiaa valjastetaan itseorganisoitumisen tarkoituksiin.
Aikaisemmissa vaiheisssa organisoitiin hierarkioiksi, sittemmin
matriisimallin mukaan. Nyt olemme tekemisissä verkkojen uudelleenjärjestelyn (reconfiguration of networks) kanssa. Koordinaatiotehtävien määrä uuden elektronisesti hoidetun talouden parissa kasvaa ja samanaikaisesti on käytössä soveltuvaa informaatioteknolologiaa.
Nyt on mahdollista nostaa koordinaation tasoa nostamatta
koordinaatiomekanismeista aiheutuvia kustannuksia. Esimerkkeinä ovat
huutokaupat Internetissä tai halvimpien lentolippujen kauppaaminen
sähköisesti juuri ennen lähtöä juuri niille ihmisille, jotka niitä haluavat. Toinen esimerkkialue on työmarkkinat - "freelancereista e-lancereita", toisin sanoen työtehtävien tarjonnan ja kysynnän järjestäminen Internetissä niin, että myös hinnat asettuvat näillä markkinoilla teknologiaa hyväksikäyttäen.
Uudelleenjärjestely koskee myös kontaktiverkkoja ja tiedon välittämistä. Esimerkiksi henkilösuhteita ja intressejä voidaan kartoittaa ja kuvata uudella tavalla, kuten IKNOW:ssa ("a tool to assist the study, creation and growth of knowledge networks", ks. selostus osoitteessa http://iknow.spcomm.uiuc.edu ja ks. esimerkkisovellus Prairie-KNOW http://iknow.spcomm.uiuc.edu/prairieknow/iknow.cgi (anna käyttäjätunnukseksi guest ja salasanaksi guest) ; Noshir
Contractor löytyy sivulta http://www.spcomm.uiuc.edu:1000/contractor/ ).
Yhteenveto: Teknologiat mahdollistavat uudelleenjärjestyvät verkot. Uudelleenjärjestyvät verkot johtavat itseorganisoituviin järjestelmiin.
-----
Mielestäni tuo esimerkkisovellus Prairie-KNOW on tutustumisen arvoinen. Samantapaisia ohjelmistoja on syntynyt moneen tarkoitukseen, muun muassa kuvaamaan (kartoittamaan) Web-saitteja ja niiden välisiä linkkejä ja asiayhteyksiä (esim. Internet Cartographer, ks. http://www.inventix.com ).
Hypertekstiin!
Internetissä tärkein ymmärrettävä eli avainasia on linkit ja hyperteksti. Digitaalinen tila muuntuu koko ajan ja mm. taloudelliset ja sivistykselliset toimitukset (transaktiot) saavat uusia muotoja, yhdistyneenä aina uusiin teknologisiin innovaatioihin. Kaikessa tässä muutoksessa on linkkien ja hypertekstin ymmärtäminen, sen mahdollisuuksien oivaltaminen aivan perustava asia.
Tänä päivänä teemme vielä voittopuolisesti irrallisia Web-sivuja ja kirjoittelemme irrallisia viestejä, joissa toki on mukana yksisuuntainen linkitys "kohdedokumentteihin". Tulevaisuuden digitaalinen tila rakentuu monelta monelle -viestinnän ja vastavuoroisuuden varaan. Toimitukset pohjautuvat kaksisuuntaisiin tai monenkeskisiin täsmälinkkeihin, polkuihin ja niistä muodostuviin polkuverkostoihin.
Polun päässä tai risteyskohdassa ei enää olekaan ulkopuolinen tai erillinen "kohde" tai kilpailija. Siellä on "tuttu" taho tai asia, johon on muodostettu suhde
, Internetin hypertekstissä.
Ehkä tulevaisuus on jo käsillä, emme vain huomaa sitä? Ehkä teknologiset valmiudet jo ovat olemassa, mutta meidän toimintamme on edelleen kiinnittynyt sellaisiin asioihin kuin paperidokumentti ja sen vastinpari digitaalimaailmassa, irrallinen sähköinen dokumentti. Ehkä emme näe hyperlinkkien ja -tekstin täyttä merkitystä, koska nykyiset Web-sivustot ovat voittopuolisesti sitä mitä ovat, paperimaailman ja lokeroituneen toimintatavan irrallisuuden siirtämistä sähköiseen muotoon?
Sovellukset, kuten Prairie-KNOW tai Internet Cartographer, voivat kuvata uuden talouden, asiainhoidon, opiskelun ja kulttuurin olennaisia puolia. Samaan pystyvät virtuaalimaailmoiksi kutsutut, kuitenkin vielä rajatut tilat, kuten ActiveWorlds, ks. http://www.activeworlds.com . Niissähän voidaan muokata itselle verkkoilmentymä, avatar ja alkaa tutkia ko. maailmaa ja siellä liikkuvia muita avatareja. Voidaan aloittaa keskustelut avatarien kanssa ja ryhtyä rakentamaan omaa paikkaa, "taloa" tms. tuon maailman sisällä.
Sitäpaitsi virtuaalimaailmoissa on kysymys jo kybertekstistä, joka antaa käyttäjälle paljon enemmän mahdollisuuksia kuin hyperteksti. Mutta tämä on aivan toisen jutun aihe...
Sami Määttä
http://www.kaapeli.fi/~smaatta/
