<< <

Eestinkalliontie ja sadevesiviemäri

Lokakuussa 1997 kaupunki otti haltuun katualueen ja piti alkukatselmuksen. Suuri kaivuri ja pari raskasta maansiirtoautoa alkoi työn ja repi pari vuotta vanhan toimivan päällysteen auki. Kaivurin tieltä kaadettiin tienvarren koivuja, kuusia ja mäntyjä reippain ottein.

Työllä oli olevinaan aikataulu, mutta teknisen keskuksen isommat projektit painoivat nähtävästi päälle ja homma eteni hyvin verkkaisesti.

Tien aukirepiminen kuuluu sarjaan kunnallistekniset työt: sadevesiviemäri, viemäri ja kadun rakentaminen. Ongelmana on maaston kaltevuus eli hyväksytyn asemakaavan mukaista standardikatua ei Eestinkalliolle voida rakentaa.

Mutta työ suoritetaan kirjoituspöydällä piirrettyjen paperien mukaan ja raskailla koneilla. Ympäristön siistiminen ja maisemointi tuskin kuuluu urakkaan. Olemme iloisia, jos olemme väärässä.

Sadevesiviemärin tarkoituksena lienee ohjata luonnolliset valumavedet pois ihmisten tonteilta Suomenlahteen. Standardin mukaiset paksut betoniputket kaivetaan parin metrin syvyyteen routarajan alapuolelle ja tähän tarvitaan kaivinkone ja räjähdysainetta. Nk kustannustehokkuuden vuoksi koneiden on oltava kuulemma riittävän suuria. Kustannuslaskenta käsittelee nähtävästi markkoja per kuutio. Siistimis- ja maisemointikustannukset eivät kuulune laskukaavaan?

Espoon kaupungilla on vielä ainakin kaksi lapiota. Toinen on yksivartinen ja viisiteräinen ja toisessa teriä on seitsemän. Nämä lapiot soveltuvat mainiosti edustustehtäviin. Toisella aloitettiin Kehä II:n rakentaminen ja toisella uuden jäähallin. Lapiomiehinä toimivat Espoon ylimmät virkamiehet yhteistyökumppaneineen.

Mikäli teknisellä keskuksella olisi ollut lapioita ja lapiomiehiä, paljolta ympäristön pilaantumiselta olisi säästytty. Perkaamalla vanhat laskuojat ja uusimalla pari tierumpua osa sadevesistä olisi pystytty johtamaan tonttien välistä. Kustannukset olisivat pienentyneet ja puut saaneet kasvaa rauhassa. Mutta lapioita ei ole.

<< <