Uutta | Ristikot | Artikkelit | Julkaisut | Linkit
|
|
Etusivu
| Esite
| Yhteystiedot
| Säännöt
| Kalenteri
Uutta | Ristikot | Artikkelit | Julkaisut | Linkit |
|
Sanasepot on sinunkin seurasi, jos
Sanasepot | Edut | Ristikon tie | Tutkimus | Kisat
Tutustu tähän esitteeseen, lue ristikoita käsitteleviä artikkeleita ja ratko ristikoita. Jos kiinnostut seurasta, ota yhteyttä ja tule mukaan sanaseppojen kasvavaan porukkaan.
Voimme myös lähettää painetun esitteemme joko sinulle tai jollekin ristikoita harrastavalle tuttavallesi, jolla ei ole web-yhteyttä.
Sanaseppoterveisin
Antti Skyttä
Sanaristikkoseura Sanasepot ry:n
puheenjohtaja
Sanaristikkoseura Sanasepot mikä se on?
Seura perustettiin 21.11.1981. Operaation toteutti pieni, mutta innostunut ristikkoharrastajien ryhmä. Mukaan saatiin heti alusta asti sekä ratkojia että laatijoita.
Jäsenmäärä kasvoi tasaisesti ja ylitti maagisena pidetyn 1000 jäsenen rajan vuonna 1993. Tänään jäseniä on kaikkialla Suomessa jo niin paljon, että myös aktiivisia paikalliskerhoja on usealla paikkakunnalla.
Sanaristikkoseura Sanasepot pitää ristikoita merkittävänä osana sanallista kulttuuria. Se on puolueeton ja riippumaton yhdistys, joka aina toimii ristikoiden puolesta.
Jokaisella yhdistyksellä on tarkoituksensa. Sanaseppojen peruspäämäärät on kiteytetty viiteen. Seuran tarkoituksena on:
Seuran vuosijäsenmaksu (1998) on 85 mk. Alle 18-vuotiailta ja 65 vuotta täyttäneiltä jäsenmaksu on 60 mk vuodessa.
Mitä saat jäsenmaksusi vastineeksi?
Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Sanaseppo on seuran toiminnan kärki ja tärkein 'konkreettinen' anti jäsenille. Lehdestä antavat kuvaa seuraavat, vuotta 1996 kuvaavat luvut: sivuja yhteensä 180, erilaisia tehtäviä kaikkiaan 115 kpl. Valtaosa lehden sisällöstä ja tehtävistä on erityyppisiä sanaristikoita. Sen sivuilla esitellään myös uusia tehtävätyyppejä. Vakioaineistoa ovat myös erilaiset ristikoita käsittelevät kirjoitukset.
Sanaseppoa et voi ostaa mistään lehtipisteestä, mutta jäsenenä sinun on mahdollista hankkia myös vanhoja numeroita edullisesti.
Seuralla on tätä kirjoitettaessa seitsemän toimivaa paikalliskerhoa: Helsinki, Mikkeli, Tampere, Turku, Lahti, Pori ja Lappeenranta. Uusien perustamista kannustetaan, tarvitaan vain kourallinen aktiivisia ristikkoihmisiä ja kerho saadaan liikkeelle.
Paikalliskerhoissa kokoonnutaan ristikoihin liittyvien asioiden ympärillä, ratkotaan ja keskustellaan. Vaikka ristikoiden ratkonta sujuu mainiosti yksinkin, eivät kerhoiltaan tulleet ole yleensä katuneet tulemistaan.
Jos haluat käydä jonkin kerhon tilaisuudessa, katso kokousaika ja -paikka.
Seuralla on kaksi vakiokokoontumista: vapaamuotoiset kesäpäivät ja sääntömääräinen vuosikokous.
Kesäpäivien ajaksi on vakiintunut elokuun ensimmäinen viikonloppu. Eri vuosina kokoonnutaan eri paikoissa, jotta mahdollisimman moni jäsen voisi ainakin silloin tällöin osallistua. Osallistujamäärä on ollut jo pitkään 60:n ja 70:n välillä. Missään muussa tilaisuudessa et pysty nokikkain tapaamaan niin monta alan harrastajaa ja ammattilaista ja puhumaan ristikoista niin kauan kuin kunto kestää.
Vuosikokous pidetään Helsingissä tammi- tai helmikuussa. Se hyväksyy toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman, jäsenmaksut ja talousarvion sekä tekee seuran henkilövalinnat. Luonnollisesti myös vuosikokoukseen liittyy vapaamuotoinen osuus: kilpailuja ja tehtäviä, jälkipelistä puhumattakaan.
Tuo kysymys on eräs eniten kuulluista ratkonnan yhteydessä. Aikaisemmin se sisälsi ehkä jonkinlaisen kritiikin siemenen siitä, että ihminen tuhlaisi aikaansa joutavalle. Tekemiseltä ja myös harrastamiselta haettiin yleviä tarkoituksia.
Ristikoiden ratkominen on ennen muuta hauskaa puuhaa. Sanasepot uskoo, että ihmiselle hyvin keskeisiä piirteitä ovat itsensä ilmaiseminen sanoilla sekä leikkiminen. Nämä kaksi yhdistyvät erinomaisesti juuri ristikoissa.
Hyviä ristikoita ratkoessaan ihminen saa parhaimmillaan loistavia ahaa-elämyksiä. Sanasepot pyrkii vaikuttamaan laatijoihin siten, että tämä näkökulma olisi yhä enemmän esillä, kun ristikoita laaditaan ja kun niihin keksitään vihjeitä.
Ratkominen kehittää sanavarastoa ja yleistietoja, mutta vain mikäli laatija tekee oman osuutensa riittävän vastuullisesti ja kehittää itseään kaiken aikaa. Myös tähän Sanasepot pyrkii kaiken aikaa aktiivisesti vaikuttamaan.
Ratkominen antaa aivoille haasteita ja pitää ne vireinä. Aivot on sellainen elin, joka voi parhaiten silloin, kun sitä rasitetaan jatkuvasti sopivasti. Tämä tarve on sama kaikilla ihmisillä iästä riippumatta.
Syntymäpäiväksi on kirjattu 21.12.1913. Silloin New York World julkaisi sunnuntaina sanaristikon, jonka oli laatinut Arthur Wynne. Tehtävä oli perinteinen (mitä muutakaan se olisi voinut olla) höyryristikko, joka sai heti erittäin innostuneen vastaanoton. Ristikoiden voittokulku oli alkanut.
Tuo ensimmäinen ristikko löytyy englanninkielisestä artikkelista Short History of Crosswords.
Kesti kuitenkin yli yksitoista vuotta, ennen kuin Suomessa julkaistiin ensimmäinen ristikko. Suomen Kuvalehti sen lopulta toteutti 7.2.1925. Tuon historiallisen tehtävän laatija on vieläkin hämärän peitossa, tiedetään, että hän oli nainen, joka käytti nimimerkkiä Suometar ja lähetti ko. tehtävän Lontoosta.
Aikaa kului 30 vuotta, ennen kuin Suomessa julkaistiin ensimmäinen kuvaristikko. Sen teki Helsingin Sanomat 20.3.1955. Laatijana oli shakkimestari Osmo Kaila, joka sittemmin teki pitkän laatijanuran.
Varsinainen nousu alkoi ristikkolehtien myötä. Ensimmäiset pelkästään ristikoita julkaisevat lehdet näkivät päivänvalon 1950-luvun lopulla. Siitä lähtien niitä on julkaistu jatkuvasti ollen tämänhetkinen julkaisujen määrä lähes 30.
Eräs tärkeä päivämäärä pitää vielä mainita. Suomen ensimmäinen piilosana julkaistiin (sekin) Suomen Kuvalehdessä 28.2.1975, laatijanaan Risto Pitkänen.
Yksi seuran säännöissä mainittu toimintamuoto on tutkimustoiminnan harjoittaminen. Viime vuosina on tämä toiminta saatu varsinaisesti liikkeelle. Eräitä keskeisimpiä tutkimuksiamme ovat:
Olemme selvittäneet kuvaristikoissa yleisimmin esiintyvät sanat. Otoksessa oli noin 80 000 sanaa lähes 750 kuvaristikosta. Monien muiden tulosten ohella voimme nyt kertoa, että yleisimmät ristikoissa esiintyvät 10 sanaa ovat (yleisyysjärjestyksessä):
TAAS, ALAS, ASAT, ANIS, ALUS, ASUT, OSAT, AITA, ARAL, ISOT.
Taajuustutkimuksen yhteydessä Sanasepot on startannut yhteistyön Helsingin Yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen kanssa.
Ylläolevalla otsikolla tutkittiin Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden laitoksella Sanaseppojen tilaamana opinnäytetyönä sekä laatijoiden että ratkojien mieltymyksiä ja asenteita ristikoiden eri osa-alueisiin. Tutkimuksella valotettiin erityisesti pitkään harrastuksensa parissa toimineiden ihmisten ajatuskulkuja.
Sanasepot aikoo jatkaa tämänkaltaisten tutkimusten tekemistä, jotta voimme vähitellen luoda entistä kirkkaamman mielikuvan ristikkoharrastuksesta ja päästä myös vaikuttamaan entistä parempien ja nautittavampien ristikoiden syntymiseen.
Lajissaan uraauurtava on ollut sanaristikkotermistön työstäminen. Tämän työn myötä on saatu tarkat sisältömääritelmät noin 170:lle ristikoihin liittyvälle termille; ristikoiden "sukupuu" on myös nyt konstruoitu.
Ratkonnan mestaruuskisoja
Sanasepot järjestää yhdessä Ilta-Sanomien kanssa joka toinen vuosi laajan ja perinpohjaisen ristikonratkonnan Suomenmestaruuskisan. Alkukilpailuristikot julkaistaan Ilta-Sanomissa ja niistä parhaimmiksi selvinneet pääsevät kisaamaan loppukilpailuun, jossa ratkaistaan Suomen mestari.
Sanasepot ovat mukana myös vuosittaisessa katuratkonnan Suomenmestaruuskisassa Oulun Rotuaarilla, jossa päävastuun järjestelyistä kantaa Kolmioristikot.
Sanaseppojen kansainväliset yhteydet
Varsin monissa maissa toimii kansallinen sanaristikkoyhdistys. Sanasepot on pitänyt moniin tällaisiin maihin yhteyksiä jo vuosien ajan. Näin voimme saada välittömästi käyttöömme uudet tehtävätyypit ja sellaiset ajatukset, jotka vievät ristikoiden asiaa eteenpäin.
Vuosina 1989 ja 1990 osallistuimme mm. kahteen ristikoiden laadintakilpailuun, ns. ristikkomaratoniin, jotka pidettin Brnossa ja Belovarissa.
Vuodesta 1992 lähtien on järjestetty kansainvälisiä pulmatehtävien ratkontakilpailuja. Sanaseppoja on ollut mukana kilpailemassa neljä kertaa: New Yorkissa 1992, Kölnissä 1994, Utrechtissa 1996 ja Koprivnicassa 1997. Olemme julkaisseet koko joukon kilpailuissa olleita tehtäviä myös jäsenistömme pähkäiltäväksi.
Saksalaisen Bastei-kustantamon sivuilta löytyy jonkin verran lisätietoja pulmatehtävien MM-kisoista joko englanniksi tai saksaksi.