Suomeen verrattuna Viro on todellinen monikulttuurimaa. Puolentoista miljoonan asukkaan Virossa on lukuisa määrä kielellisiä, etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä: venäläiset, ukrainalaiset, valkovenäläiset, inkeriläiset, juutalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset, latvialaiset, liettualaiset, tataarit ja armenialaiset.
Viron hallituksen edustaja on joutunut selittämään maansa harjoittamaa kansalaisuuspolitiikkaan ja etnisten ryhmien asemaa niin ulkomailla kuin kotimaassaankin. Haastattelupäivää edeltävänä päivänä Eurooppa-ministeri Andra Veidemann oli keskustellut pyöreän pöydän tapaamisessa vähemmistökansojen edustajien kanssa. Paikalla oli ollut myös asiantuntijoita Euroopan neuvostosta ja YK:sta.
"Mielestäni pitäisi erottaa kolme erillistä kysymystä", tähdentää Andra Veidemann. "Ensimmäinen asia on yksittäisen ihmisen oikeudet, toinen kansojen oikeudet omaan uskontoon, kieleen ja kulttuuriin ja kolmas Virossa asuvan henkilön oikeus Viron kansalaisuuteen. Keskustelussa nämä kolme erillistä asiaa sekoitetaan helposti keskenään."
"Kaikille ihmisille on kansalaisuudesta riippumatta turvattava ihmisoikeudet. Jokaisella Virossa asuvalla on myös oltava mahdollisuus hakea kansalaisuutta ja saada se, jos hän täyttää lain edellyttämät ehdot. Se, ettei henkilö ole Viron kansalainen, ei merkitse, etteikö hänellä olisi ihmisoikeuksia." Ministeri Veidemann myöntää, että Viron lainsäädännössä on puutteita. "Entisten neuvostokansalaisten historiallinen tausta täytyy muistaa. Viron itsenäistyttyä tilanne on muuttanut ja muutokset ovat aiheuttaneet paljon väärinkäsityksiä."
Viron vähemmistöryhmät ovat perustaneet omia järjestöjä. Myös virolaiset kansalaisjärjestöt ovat tehneet aloitteita väestöryhmien välisten suhteiden parantamiseksi. Viron luterilainen kirkko on ollut erittäin toimelias. Kirkko on järjestänyt venäläisille ja virolaisille koululaisille yhteisiä kesäleirejä. Yhteiset pelit, leikit ja tanssit lisäävät yhteishenkeä ja leireillä opetetaan myös viron kieltä. Tämä on tärkeää, koska etenkin Itä-Viron venäläislapsilla on hyvin vähän virolaisyhteyksiä.
Yhden nuorisoprojektin tavoitteena on antaa koulutusohjelmaan kuuluville venäläisille yläasteella opiskeleville nuorille kahden vuoden aikana niin hyvä vironkielen taito, että he läpäisisivät kansalaisuuskokeen. Kirkko on tässäkin projektissa aloitteen tekijä ja toteuttaja. Tarkoituksena ei ole käännyttää venäläisnuoria luterilaisiksi vaan saada heidät osaksi Viron yhteiskuntaa.
"Pidän kansalaisjärjestöjen toimintaa ratkaisevana, koska kaikki on kiinni kansalaisten omasta halusta rakentaa yhteistoiminnassa Viroa", tähdentää ministeri Veidemann.
Mart Siimannin hallituksen ohjelmassa on kohta valtion palkkaamista vironkielen opettajista.
"Tarvitsemme hyviä opettajia, jotka hallitsevat sekä viron että venäjän kielen. Opettajien pitäisi saada niin hyvää palkkaa, että he menisivät töihin Itä-Viroon. Nuoret ovat innokkaita oppimaan, mutta vanhempien on vaikea löytää motivaatiota kielen opiskeluun. Uskon, että motivaatio löytyy, kun vanhemmat näkevät, että heidän lapsensa ovat osa Viron ja Euroopan yhteiskuntaa."
Andra Veidemannin mielestä on vaikea luonnehtia sitä, minkälaiset ovat virolaisten ja venäläisten välit. "Sanoisin, että on olemassa kaksi eri suuntausta. Etenkin nuoremmat ovat hyvissä väleissä keskenään. Esimerkiksi tyttäreni ikäiset 15-16 vuotiaat nuoret virolaiset opiskelevat venäjän kieltä ja venäläiset nuoret viron kieltä. Se on tulevaisuuden kannalta hyvä asia."
"Toisaalta monet varsinkin vanhemmat venäläiset tuntevat jääneensä itsenäisessä Virossa syrjään. Mikäli he eivät osaa viron kieltä, heidän on aikaisempaa vaikeampaa saada työtä. Monet ei-virolaiset luulevat, että sosiaaliset ongelmat koskevat vain heitä. Virossa sosiaaliset ongelmat ovat suuria ja ne koskettavat kaikkia etnisestä taustasta riippumatta."
Viron yhdentyminen Eurooppaan edistää vähemmistökansojen yhdentymistä Viroon. Andra Veidemann toivookin, että Euroopan unionin jäsenyydestä tulee Viron eri väestöryhmiä yhdistävä hanke. "Olemme venäläisten kanssa tässä kysymyksessä samalla puolella. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen EU:n kanssa selkeyttää vähemmistöryhmien asemaa. Euroyhdentyminen on yksi kysymys, jossa ei-virolaisten tulisi olla vahvasti mukana. Viron hallituksen pitäisi kannustaa venäläisväestöä yhteiskunnalliseen keskusteluun."
Veidemannin mielestä varsinaisesta rasismista ei Virossa voi puhua. "Ulkonäön perustella ei ihmisiä voi luokitella, koska kaikki viron kansat ovat saman värisiä. Virolainen kansanluonne on myös hyvin maltillinen. Meillä ei ole esimerkiksi vihamielisyyttä juutalaisia kohtaan. Olemme ylpeitä Virossa vaikuttaneista juutalaisista tiedemiehistä ja taiteilijoista. He ovat osa meitä."
Esimerkkinä ndra Veidemann kertoo maailmankuulusta semiootikko Juri Lotmanista. Juri Lotman oli Venäjän juutalainen, joka pakotettiin 50-luvulla lähtemään Leningradin yliopistosta. Tämän jälkeen Lotman toimi Tarton yliopistossa venäjän kielen professorina. Hänet haudattiin vuonna 1993 tahtonsa mukaisesti Viroon. Juri Lotmanin juutalaisuus ja venäläisyys eivät virolaisia häirinneet. Viro on erittäin ylpeä tästä suuresta humanistista.
Ministeri Veidemann ei usko vanhojen vääryyksien vaikuttavan väestöryhmien väleihin. Hän on optimistinen tulevaisuuden suhteen. "Suomalaisilla saattaa vääriä mielikuvia virolaisten ja venäläisten väleistä. Suomella on ollut omat sotansa ja omat ennakkoluulonsa. Virossa katsotaan kuitenkin tulevaisuuteen eikä menneisyyteen. Olemme valmiit rakentamaan Viron tulevaisuutta yhdessä kaikkien niiden kanssa, jotka ovat siihen halukkaita."