Ristikiven kirkko

Maailman korkein kirkko ja Partaharjun sydän

Partaharjun sydän,  Ristikiven kirkko,  täytti vuonna 2001 30 vuotta. Kymmenet tuhannet Partaharjun kävijät ovat kokeneet ikimuistoisen hetken maailman korkeimmassa kirkossa, jossa on suora yhteys taivaaseen. Kattoa ei kirkossa nimittäin ole, eikä ikkunoita.Partaharjun sydän. Tutustuminen "maailman korkeimman kirkon" historiaan ja symboliikkaan pistää hiljentymään pienten väristysten kera.

Kävellessäsi kivikkoisessa ja juurakkoisessa mäkirinteessä kohti  Ristikiven kirkkoa mäntyjen keskellä kohoaa  ensin paanukattoinen kellotapuli. Sen takana seisovat  tummanruskeat hirsiseinät ja taaimmaisena nousee vaalea korkea, kolmiomainen seinä, jossa on suuri puinen risti.  Astuessasi ehkä vähän arkaillenkin luonnon keskellä sijaitsevaan kirkkoon pysähtyy hetkeksi jo ovella. Aluksi kirkko tuntuu karulta.  Jaloissasi tunnet maanpinnan. Molemminpuolin keskikäytävää on pyöreistä tukeista tehdyt penkkirivit. Myös kirkon seunustoilla kiertää penkkirivit. Kirkon sisällä kasvaa seitsemän elävää puuta pyhän luvun mukaisesti. Kuusi vanhempaa mäntyä seisovat suorina ja viime kesänä istutettu pihlaja juurtuu hyvää vauhtia arvokkaaseen ympäristöönsä.

Kun katse kohtaa viimein edessä olevan alttarin, näet sementistä valetun puolikaaren, alttaritauluna puisen noin 5 metriä korkean ristin. Ristin juurella tunnustelee kasvuvoimaansa villiviini ensimmäistä kesäänsä.

Silmät hakeutuvat  alttaripöydän suureen kiveen, kiveen jossa on kohokuvioinen suuri risti. Lähihistoria paljastaa, että tämän kiven löysivät leiripojat Partaharjulla vuonna 1967.  Silloisessa leirikirkossa menossa olleen jumalanpalveluksen  aikana pojat olivat "ajankuluksi" raaputelleet sammalta kivestä. Kunnes yhtäkkiä  kivessä tuntui kummallinen kohouma, joka paljastui lopulta suureksi luonnonmuovaamaksi ristiksi kiven pinnalla. Ristikiven  pidempi historia kertoo sen syntymisestä olevan noin 1800 miljoonaa vuotta

.- Uskomatonta, tulee huokaisseeksi nähdessään ristikiven. Se on Suuren Taiteilijan käsialaa puhuttelemassa meitä luonnossa.

Tuulen soitellessa "urkuja" lähipuissa katsahdat vielä ylöspäin. Millainen katto on tällaisessa rakennuksessa? Se on tällä kertaa maalatttu taivaansiniseksi, ei pilven hattaraakaan näkyvissä. Täältä on suora yhteys taivaaseen.

Ristikiven kirkko on saanut nimensä  erikoisesta alttarikivestään.

- Täällä Partaharjulla oli juhlaleiri Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuoden merkeissä v. 1967. Silloisssa leirikirkossa, joka sijaitsi nykyisen Ristikiven kirkon lähellä, jumalanpalveluksen aikana pojat "joutessaan" kaapivat  kiven pinnasta sammalta ja löysivät kiven pinnasta suuren ristin muotoisen  kuvion. Pojat tulivat kertomaan löydöstään  minulle.

Se oli hämmästyttävää, että noin suuri lohkare löytyi, kuvailee Poikien Keskuksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja, opetusneuvos Pentti Tapio silloisia tunnelmia.

- Otin yhteyttä arkkitehti Jussi Lappi-Seppälään, Partaharjun suunnittelijaan, ja ehdotin, että voisiko kiveä käyttää kirkossa.

- Kivi pidettiin "jemmassa" sammalten alla muutama vuosi, eikä se kasvanut yhtään siellä, jatkoi Pentti Tapio pilke silmäkulmassa.

- Kirkon rakentajana toimi erityiseti Eino Pasanen. Enpä ole ennen nähnyt tällaista taitoa, oli arkkitehti  Lappi-Seppälä tuumannut kirvesmies Eino Pasasen työstä kirkon valmistuttua, muistaa Pentti Tapio.

Kun 1971 Ristikiven kirkko vihittiin käyttöön, kivi oli keskeisellä paikalla alttarilla.

- Luoja on alusta alkaen päättänyt Ristikiven kirkon paikan, totesi Pentti Tapio.

Ristikiven syntyhistoria on geologisen arvion mukaan ulottuu aina noin 1800 miljoonaa vuotta taaksepäin. Arvion mukaan se on ollut löytöpaikassaan noin  10 000 vuotta.

- Ristinmerkki on merkki Jumalan läsnäolosta. Tarvitsemme erityisiä paikkoja tietääksemme, että Jumala on läsnä. Sen takia tämä paikka valmistui 30 vuotta sitten, totesi Mikkelin hiippakunnan piispa Voitto Huotari juhlajumalanpalveluksen saarnassaan.

- Täällä on hyvä olla ja tänne ollut hyvä tulla, jatkoi piispa. Itsekin olin leirillä täällä 49 vuotta sitten. Teemme vaelluksia ja retkiä elämässämme. Tee elämäsi löytöretki. Ota oppaaksesi Jeesus Kristus, lopetti piispa saarnansa.

Kirkko oli täyttynyt ääriään myöten kutsuvieraista, joista tärkeimmät olivat Lennä leijani -leiriläiset. Mukana  oli myös seutukunnan asukkaita ja kesävieraita.Juhlajumalanpalveluksessa saarnasi piispa Voitto Huotari ja liturgeina toimivat pastorit Timo Sainio ja Heikki Holopainen

- Kirkkoon mahtuu noin 400 lasta, aikuisia ei ihan yhtä monta. Kirkossa on olennaista myös tyhjä tila, jossa kaikuu ihmisen laulu ja pyyntö Jumalalle. Muistamme, että Partaharjussa on aina suora lähetys ja kirkossa on paljon tyhjää tilaa. Siellä kaikuu Jumalan vapauttava sana, sanoi Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskuksen toiminnanjohtaja Timo Sainio kirkkokahveilla kutsuvieraille.

Partaharjun leirikylän vihkiäisistä 50 vuotta

Ristikiven kirkon 30-vuotisjuhlan yhteydessä muistettiin myös Partaharjun leirikylän vihkiäisiä, jotka pidettiin juhlaleirin yhteydessä 29.7.1951.  Vihkisen suoritti piispa Eino Sormunen kahdeksan papin avustamana.

- Leirikylää rakennettiin rakkaudella ja rahapulassa. Seudun maanviljelijät lahjoittivat tukkeja ja  rahaa saatiin keräyksillä ja lahjoituksilla, kertoili opetusneuvos Pentti Tapio.

- Toiminta oli jo alkanut leirikylässä viisi vuotta aiemmin, mutta vuonna 1951 katsottiin, että leirikylä ja rakennukset ovat siinä kunnossa, että vihkiminen voidaan suorittaa. Sää vihkiäispäivänä oli kovin sateinen.  Tilaisuuden jälkeen  leiripojat totesivat vesilammikoista noustessaan, että eipä olleet kuivat juhlat, naurahti Pentti Tapio.

Paluu Partaharjun sivulle