![]() |
Euro-Outiset
EUROPARLAMENTAARIKKO OUTI OJALAN UUTISKIRJE 4 /1998
MARRASKUU
|
SISÄLLYS | Pääkirjoitus
Euro-
Outisista
|
Pääkirjoitus | Brysselistä
Helsinkiin
Useat yksityishenkilöt ja helsinkiläiset paikallisyhdistykset pyysivät minua asettumaan ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin. Pitkän harkinnan jälkeen tein ratkaisuni. Suostuin Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaaksi Helsinkiin. Kerroin samalla, että en ole ehdolla ensi kesänä Euroopan parlamenttiin, mikäli minut valitaan eduskuntaan. Ratkaisu ei ollut helppo. Suoraan sanoen: pidän työstäni europarlamentissa. Minulla on ilo työskennellä erityisesti työllisyys- ja sosiaaliasioissa eli alueella, jonka koen itselleni läheiseksi ja muillekin hyvin tärkeäksi. En ole turhautunut vaan olen päässyt vaikuttamaan ratkaisuihin valiokunnan varapuheenjohtajana. Parin viime vuoden aikana työllisyysasiat ovat tulleet näkyvästi ja pysyvästi EU:n asialistalle. Seuraava europarlamentin vaalikauden suuri vääntö on se, että työllisyysvaikutukset saadaan vahvasti, Emun kriteerien rinnalle, eurooppalaisen talouspolitiikkaan vaikuttaviksi tekijöiksi. Toivon, että valiokuntaamme löytyy eurovaalien jälkeen kansalaisten vähimmäisturvan ja heikompien väestöryhmien oikeuksien puolesta toimivia edustajia - myös Suomesta. Mutta myös uudelle eduskunnalle ja uudelle Suomen hallitukselle riittää haastetta. Ensi vaalikaudella ratkaistaan, mihin suuntaan suomalaista hyvinvointijärjestelmää kehitetään. On todennäköistä, että jo hallitusneuvotteluissa väännetään kättä ns. rakenteellisista ratkaisuista, tukijärjestelmien ja palvelujen vähimmäistasoista ja kattavuudesta. Hallituspöytään päästessään keskustapuolue haluaa muuttaa työelämän säännöksiä. Eurooppalaisen työllisyyspolitiikan vahvistuessa, niin EU-maiden uusien vasemmistohallitusten toimesta kuin uuden perussopimuksen myötä koko unionissakin, pitää myös Suomen työllisyyspolitiikkaa kehittää. Valinkauhassa ovat ainakin julkisten työllisyysinvestointien laajentaminen, verotuksen muuttaminen työllisyyttä suosivaksi sekä uusien työpaikkojen luominen työaikaa eri tavoin lyhentämällä. Eduskunta on se paikka, joka näihin asioihin voi ja jonka pitää vaikuttaa. Vaikka vanha suola janottaa, en aio siis luopua toiminnasta EU-asioiden tai työllisyys- ja sosiaalipolitiikan parissa. Päinvastoin: uudessa eduskunnassa tarvitaan entistä enemmän Eurooppa-asioiden tuntemusta. Muutoin eduskunta jää päätöksentekijänä yhä enemmän sivuraiteelle, mikä olisi demokratian kannalta huono asia. Nyt - ainakin näin ulkopuolelta katsoen - eduskunnan ja osin hallituksen ministerienkin EU- politiikasta on jäänyt aika hampaaton kuva. Linjanvetojen tekeminen on näyttänyt melkoisen virkamiesvaltaiselta. Ettei synny väärää kuvaa niin sanon, etten ole vielä pakkaamassa Brysselin tavaroitani. Aion toimia kykyjeni ja taitojeni mukaan europarlamentissa sekä valiokunnissani kauteni loppuun - ja toivottavasti yhteystyössä myös Sinun ja edustamasi tahon kanssa. Hommia riittää eikä vielä ei siis ole lopullisten kiitosten aika. Sen sijaan on aika kiittää vuoden viimeisten Euro-Outisten
välityksellä kaikkia yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana
ja toivottaa itse kullekin Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Outi Ojala |
Euro-Outisista | Tämä uutiskirje on toimitettu yhteistyössä
Euroopan parlamentin Euroopan yhtyneen vasemmiston / Pohjoismaiden vihreän
vasemmiston (GUE/NGL) kanssa. Uutiskirjeen laativat Outi Ojalan avustajat
Sanna Kangasharju ja Rauno Merisaari, harjoittelijat Nora Malin, Anna Mikkonen
ja Karoliina Öystilä sekä GUE-ryhmän työntekijät
Pauliina Murto-Lehtinen ja Helena Mikkonen.
|
Työllisyys- ja sosiaaliasiat | Ojalan työsuojeluraportti käsittelyyn
joulukuussa
Outi Ojala on laatinut Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunnalle mietintöluonnoksen EU:n lähivuosien työsuojeluohjelmasta. Ojala esitti valiokunnalle valmistelevan työasiakirjan marraskuussa ja varsinainen mietintö tulee valiokunnassa käsittelyyn 1.12. Se hyväksyttäneen parlamentin täysistunnossa helmikuussa. Mietinnön pohjana ovat sekä neuvoa-antavan työsuojelukomitean että kaivosalan vastaavan neuvottelukunnan vuosikertomukset että ennen muuta komission väliraportti EU:n työsuojeluohjelmasta vuosille 1996 - 2000. Väliraportissaan komissio asettaa kaudelle 1998 - 2000 neljä
prioriteettia:
Ojala yhtyy komission näkemykseen prioriteeteista. Hän korostaa mietinnössään, että lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista on tehostettava. Mietinnössä vaaditaan komissiota yhdessä neuvoa-antavan komitean kanssa laatimaan direktiivikohtaiset soveltamisohjeet, jotta voidaan turvata lainsäädännön yhtenäinen soveltaminen jäsenmaissa. Samoin kehotetaan komissiota tiukentamaan valvontaansa työsuojelulainsäädännön täytäntöönpanon osalta ja kuulemaan tässä yhteydessä myös työmarkkinajärjestöjä. Ojala toteaa, että eurooppalaisten tutkimustulosten mukaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä psykososiaaliset tekijät muodostavat nykyisessä työelämässä suurimmat uhkat työntekijöiden terveydelle ja kehottaa komissiota selvittämään niitä ongelma-alueita, joita nykyinen lainsäädäntö ei kata: mm. stressi, väkivalta ja sen uhka sekä työuupumus. Hän muistuttaa myös siitä, että työn uusista organisointimuodoista johtuvat epätyypilliset työsuhteet ja aliurakoinnin lisääntyminen ovat tilastojen mukaan johtaneet työtapaturmien lisääntymiseen. Mietinnössä puututaan myös naisille tyypillisten töiden työsuojeluongelmiin, jotka johtuvat mm. autonomian puutteesta työssä, yksitoikkoisista liikesarjoista ja kapea-alaisista työnsisällöistä. Ojala kehottaa ottamaan Suomessa kehitetyt menetelmät työkykyä ylläpitävässä toiminnassa niiden "hyvien käytäntöjen" joukkoon, joita tehdään tunnetuksi jäsenmaissa. Mietinnössä korostetaan, että työympäristöjen riskien hallinta sekä työntekijöiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen tulee nähdä osana työpaikkojen normaalia toimintaa ja sitä tulee tehdä yritysten johdon ja henkilöstön kiinteänä ja jatkuvana yhteistyönä. Englantilainen Sue Waddington sai työllisyys- ja sosiaalivaliokunnassa valmisteltavakseen lausunnon komission rasismin vastaisesta toimintasuunnitelmasta. Parlamentti käsittelee aihetta täysistunnossa ensi vuoden puolella. Komission toimintasuunnitelma valmistui maaliskuussa 1998 jatkona edellisen vuoden rasismin vastaiselle teemalle. Suunnitelmassa keskitytään neljään aiheeseen: rasismin vastaisen lainsäädäntötyön valmisteluun, hyvien esimerkkien välittämiseen, tiedotukseen ja rasismin vastaisen ajattelutavan levittämiseen kaikkeen EU:n toimintaan (mainstreaming). Euroopan sosiaalirahasto innoitti mepit keskusteluun Komission Agenda 2000 -asiakirjan Euroopan sosiaalirahastoa koskevaa osaa on käsitelty työllisyys- ja sosiaalivaliokunnassa koko syksyn ajan. Saksalainen sosiaalidemokraatti Karin Jöns sai jo keväällä vaativan tehtävän laatia sosiaalirahastosta valiokuntaa varten mietinnön komission asetusluonnoksen pohjalta. Mietintö herätti paljon mielenkiintoa muissakin parlamentin valiokunnissa - yhteensä siihen esitettiin huimat 150 muutosehdotusta! Paljon keskustelua Jönsin mietinnön yhteydessä käytiin syrjinnän kohteeksi joutuvista ryhmistä ja heidän kohtalostaan. Komission alkuperäisessä asiakirjassa ei mainittu mitään tiettyä vähemmistöä tai syrjittyä ryhmää. Tätä lähestymistapaa perusteltiin muun muassa eri ryhmien välisellä tasa-arvoisuuden periaatteella: minkälaisen kohtalon saisivat ne ryhmät, joita ei mainita ESR:a koskevassa asetuksessa? Tulevatko kaikki syrjinnän kohteeksi mahdollisesti joutuvat varmasti huomioiduiksi? Monet vähemmistöjä puolustavat lobbausjärjestöt olivat komission linjasta kovin tuohtuneita. Heidän mielestään mainitsematta jättäminen johtaisi vähemmistöjen erityistarpeiden unohtamiseen. Valiokunnan lopullista käsittelyä varten Jöns olikin
lisännyt mietintöön kompromissiesityksiä, jotka tyydyttivät
niin valiokuntalaisia kuin eri sosiaalisten ryhmien lobbausjärjestöjä.
Valiokunta hyväksyi mietinnön, jonka alussa mainitaan sosiaalirahaston
tavoitteeksi estää sukupuoleen, rotuun, uskontoon, vammaisuuteen,
ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä
työmarkkinoilla.
Täystyöllisyyskonventio siirtyy helmikuulle Marraskuuksi suunniteltu toinen eurooppalainen täystyöllisyyskonventio on jouduttu siirtämään ensi helmikuuhun tilaongelmien takia. Konventio järjestetään Brysselissä 4. - 5. 2. 1999. Ensimmäinen täystyöllisyyskonventio keräsi Brysseliin tuhatkunta työttömien, ammattiyhdistysliikkeen, kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen edustajaa. Tällä kerralla konvention pohjaa on pyritty laajentamaan entisestään. Ammattiyhdistysliike on mukana entistä voimakkaammin ja poliittinen pohja on laajentunut käsittämään aikaisemmin mukana olleiden vasemmistoryhmän, vihreiden ja sosialidemokraattien lisäksi myös kristillisdemokraatit ja liberaalit. Helmikuun konventio jakaantuu neljään työryhmään: 1. talous ja työllisyys, 2. työajan lyhentäminen, työn laatu ja tasa-arvokysymykset, 3. sosiaalisten oikeuksien tulevaisuus ja 4. uusia työpaikkoja Eurooppaan. Konvention Suomen koordinaattorina toimii Outi Ojala. Ilmoittautuminen
konventioon on jo alkanut, ja ilmoittautumiskaavakkeita voi kysyä
mm. Outin Helsingin avustajalta Rauno Merisaarelta, puh (09) 7747 4209.
Kaavakkeita saa myös esimerkiksi Työttömien valtakunnallisesta
yhteisjärjestöstä.
Seniorikonferenssi kokosi eläkeläisjärjestöt Brysseliin Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunta järjesti Brysselissä 1. - 2. lokakuuta kansainvälisen seniorikonferenssin teemalla "21. vuosisadan eläkeläiset - edessä uusi elämä". Konferenssiin oli kutsuttu edustajia yli 80 eläkeläisjärjestöstä kaikkialta Euroopasta. Lisäksi paikalla oli useita europarlamentaarikkoja, EU:n virkamiehiä ja toimittajia. Konferenssin avaustilaisuudessa puhunut komissaari Padraig Flynn muistutti lähestyvästä YK:n ikäihmisten vuodesta 1999 ja hän vakuutti myös Euroopan komission ottavan ikäkysymykset tosissaan huomioon. Komissiolta on tulossa Sosiaalialan toimintaohjelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti tiedonanto iäkkäisiin ihmisiin vaikuttavista asioista. Konferenssissa Flynn korosti puheessaan joustavaa siirtymää työelämästä eläkkeelle ja erityisesti aktiivista eläkeaikaa. Samoilla linjoilla jatkoi Itävallan työllisyys-, terveys- ja sosiaaliministeri Hostasch. Hänen mielestään jokainen ihminen iästä huolimatta on nähtävä yksilönä. Jokaisella eläkeläisellä on siis oikeus itse päättää, millaisen elämän hän haluaa. Yhteiskunnan on tarjottava korkeatasoiset terveyspalvelut ja tasa-arvoisuus palveluiden saamisessa, mutta ihminen itse päättää, mitä palveluita hän tarvitsee. Eläkeläisten tämänhetkisiä vaikutusmahdollisuuksia Hostasch ei pitänyt vielä riittävinä. Hän nosti esille esimerkin Itävallasta, jossa on perustettu erityisiä seniorineuvostoja tehostamaan päätöksentekoa eläkeläisasioissa. Tällaisia virallisia toimielimiä tarvittaisiin lisää eri puolille Eurooppaa. Konferenssin aikana kokoontuneet työryhmät keskittyivät neljään teemaan: vanhempien työntekijöiden pitämiseen työelämässä, iäkkäiden ihmisten aseman turvaamiseen yhteiskunnassa, arvokkuuden takaamiseen ja toimenpiteisiin ikääntyneiden ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Keskeiseksi kysymykseksi työryhmissä nousi syrjintä: miten ikääntyvien ihmisten syrjintää työelämässä voisi estää tai miten voitaisiin taata tasa-arvoiset hoitopalvelut ja huolenpito kaikille vanhuksille? Hyviä vastauksia kysymykseen tarjosi muun muassa professori Alan Walker Iso-Britanniasta. Hänen johtamassaan tutkimuksessa oli etsitty esimerkkejä hyvistä käytännöistä ikäsyrjinnän poistamiseksi. Näitä esimerkkejä oli löytynyt yli 150, ja ne on koottu kirjaksi, jota jaetaan kaikkiin EU-maihin. Lehtipuupölyt lisättiin syöpädirektiiviin Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuun lopussa espanjalaisen Quinidio Correian mietinnön syöpädirektiivin muuttamisesta. Komissio on tehnyt esityksen direktiivin (jonka täydellinen nimi on direktiivi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta, 90/394/ETY) muuttamisesta siten, että syöpää aiheuttavana aineena mainittaisiin myös tammen ja pyökin pöly. Parlamentti hyväksyi komission esityksen siten laajennettuna, että direktiivi tammen ja pyökin lisäksi koskisi kaikkia lehtipuupölyjä. Outi Ojala muistutti puheenvuorossaan parlamentin täysistunnossa, että tammen ja pyökin osalta on selvää tieteellistä näyttöä niiden syöpävaarallisuudesta. Muiden lehtipuiden karsinogeenisuus on todennäköistä, mutta ei epidemiologisesti ratkaisevasti osoitettu. Havupuista ei sen sijaan ole vastaavaa näyttöä. Havupuut ovat merkittävästi kovia lehtipuita pehmeämpiä, mikä tekee niiden pölyn vähemmän vaaralliseksi. Esimerkiksi Suomen teollisesti merkittävimpien puulajien: männyn, kuusen ja koivun syöpävaarallisuudesta ei ole tieteellistä näyttöä. Ojala totesi, että direktiiviä on luonnollisesti näidenkin puulajien kohdalta tarkistettava uudelleen, mikäli uutta tietoa saadaan. On kuitenkin turhaa ryhtyä tässä vaiheessa laajentamaan direktiivin alaa koskemaan kaikkia puulajeja, koska tällaista näyttöä ei ole olemassa. Ojalan mukaan komission esittämä raja-arvo lehtipuupölylle - 5 mg/m3 on hyvin korkea. Monissa maissa se ei aiheuttaisi mitään muutosta vallitsevaan tilanteeseen. Komissio on kuitenkin vakuuttanut, että raja-arvoa tullaan tarkistamaan alaspäin kahden vuoden kuluessa, mistä syystä parlamentti hyväksyi tässä vaiheessa komission esityksen. EU:ssakin tarvitaan naisyrittäjälainoja Europarlamentaarikko Outi Ojalan mielestä myös Euroopan unionissa tarvittaisiin erityisesti naisyrittäjille suunnattuja lainoja. Ojalan mielestä Suomen ja Ruotsin kokemukset näistä lainoista ovat olleet erittäin myönteisiä. Lainoilla on ollut kovaa kysyntää ja ne ovat menneet todelliseen tarpeeseen. Naisyrittäjät kohtaavat edelleen luutuneista asenteista ja ennakkoluuloista johtuvia esteitä erityisesti yrittäessään saada alkupääomaa. Naisilta puuttuvat myös hyvä veli -verkostot, joissa lainoja voitaisiin mukavasti järjestellä. "Muualla Euroopassa tällaisia lainoja tarvittaisiin vielä kipeämmin kuin meillä Pohjolassa, koska asenneilmasto naisyrittäjiä kohtaan on siellä usein vielä tylympi", Ojala totesi. Ojala on useaan otteeseen ottanut kysymyksen naisille suunnatuista lainoista esiin parlamentin työllisyysvaliokunnassa, mutta reaktiot ovat olleet kielteisiä. Kun parlamentin aloitteesta osoitettiin tänä vuonna lähes 500 miljoonaa ecua pienyrittäjille suunnattuihin lainoihin, ei näistäkään varattu erikseen osuutta naisille. Ojala on kysynyt syytä tähän lainoja jakavalta Euroopan Investointipankilta, mutta pankin edustajat eivät nähneet tällaista kiintiötä tarpeelliseksi. Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ojala puhui naisyrittäjälainoista Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestämässä Devote-konferenssissa, jossa käsiteltiin naisten osallistumista alueiden kehittämiseen. Työllisyys aiheena parlamenttien välisessä videokonferenssissa Historian ensimmäinen videokonferenssi Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välillä järjestettiin syyskuun alussa. Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunnan edustajat keskustelivat kollegoidensa kanssa Kreikassa, Suomessa, Saksassa ja Itävallassa EU:n työllisyyspolitiikasta ja sen kansallisesta toteuttamisesta. Kaikki osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että yhteistyötä kansallisten parlamenttien ja EU-parlamentin välillä tulee tiivistää ja videokokoukset olisivat siihen yksi mainio muoto. Puhetta kokouksessa johti Outi Ojala ja Suomen eduskunnasta kokoukseen osallistui Marjatta Vehkaoja (sd). Työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunnan kokouskalenteri Europarlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunta ehtii kokoontua ennen vaaleja ainakin vielä seuraavina päivinä: 30.11. - 1.12. 1998 Kevät 1999: 25. - 26.1.
|
Aluepolitiikka |
RakennerahastokuulumisetYksi tärkeä vaihe rakennerahastouudistuksessa on ohitettu: parlamentin valiokuntien mietinnöt komission esitykseen ovat valmistuneet. Parlamentin täysistunnossa mietintöjä käsitellään 19.11. Parlamentti esittää silloin kantansa rakennerahastouudistuksen yleisasetukseen ja rahastokohtaisiin asetuksiin (rakenne-, sosiaali-, koheesio- sekä maatalouden ohjaus- ja tukirahasto) sekä EU:n laajentumista valmistelevaan tukeen hakijamaille.Parlamentin kannanotot komission esityksiin eivät vielä tarkoita sitä, että asetukset hyväksytään kannanottojen mukaisina. Uudistuksen sisällöstä väännetään kättä ministerineuvoston työryhmissä ja välillä yleisten asiain neuvostossa (ulkoministereiden kokous). Neuvoston ensimmäisen kannanoton, joka sisältää jo poliittisiakin linjauksia, pitäisi olla käsittelyssä joulukuun puolivälissä Wienin huippukokouksessa. Keväällä neuvoston puheenjohtajamaana on Saksa. Suunnitelmien mukaan Saksa tulee järjestämään helmikuussa rakennerahastouudistusta koordinoivan kokouksen ja lisäksi ylimääräisen huippukokouksen Brysselissä maaliskuun loppupuolella. Tässä kokouksessa tulisi uudistuksen poliittiset linjat lyödä lukkoon jo yksityiskohtia myöten. Asiaa käsitellään uudelleen myös parlamentissa,
kun se ottaa kantaa neuvoston linjauksiin kevättalvella. Rahastokohtaiset
asetukset ovat yhteispäätösmenettelyn piirissä, mutta
myös yleisasetusta käsitellään tiiviisti yhteistyössä
neuvostossa ja parlamentissa, joten työskentely etenee myös neuvoston
ja parlamentin taustaneuvotteluissa. Nykyinen parlamentti lopettaa työskentelynsä
toukokuun alun täysistuntoon, joten rakennerahastouudistuksen pitäisi
olla kokonaisuudessaan selvillä maaliskuussa.
Suomen näkökulmasta eniten mielenkiintoa on herättänyt valiokunnan kannanotto yleisasetuksen tavoitteen 1 kriteereihin eli millä ehdoilla jokin alue pääsee tuen piiriin. Mietinnössä todetaan, että tavoite 1 käsittää NUTS-II alueet, joiden BKT-taso on alle 75 % EU:n keskiarvosta sekä komission esityksen mukaisesti kaikkein syrjäisimmät alueet ja nykyiset 6-tavoitteen alueet. Lisäksi asetukseen esitetään liitettäväksi luettelo tukialueista. Aluepoliittisessa valiokunnassa käydyssä keskustelussa arvosteltiin välillä melko jyrkin sanoin kaikkia poikkeuksia 75 %:n BKT-tasoon. Tavoite 1 haluttiin säilyttää selvästi vain kaikkein heikoimmin kehittyneiden alueiden tukijärjestelmänä. Tiukan tulkinnan mukaan Suomesta pääsisi tämänhetkisten tilastotietojen pohjalta 1-tavoitteeseen vain Itä-Suomi. Muiksi ongelmakysymyksiksi ovat nousseet siirtymäkauden tuki, jolla tuetaan nykyisistä ohjelmista putoavia alueita; kannustusjärjestelmä, jossa 10 % varoista jaettaisiin ohjelmakauden puolivälin arvioinnin pohjalta parhaille alueille sekä rakennerahastotuen ja jäsenvaltioiden tukijärjestelmien alueellinen yhtenäistäminen. Myös yhteisöaloitteiden määrästä ja sisällöstä on erilaisia näkemyksiä. Komissiolta odotetaan edelleen esitystä tukitasoiksi sekä rakennepolitiikan yleisiä suuntaviivoja. Aikataulu on hirmuisen tiukka, ja on hyvin mahdollista, että edellä esitetty aikataulu ei toteudukaan. Ikävintä se olisi Itä-Suomen kannalta, koska todennäköisesti seuraavien tilastotietojen pohjalta (myös vuosi 1997 mukana) Itä-Suomen BKT-taso ylittäisi 75 %:n tason. Silloin Kuopion seutu putoaisi 1-tavoitteen ulkopuolelle ja muu Itä-Suomi menisi tavoitteeseen mukaan erityisperustelulla nykyisenä 6-tavoitteen alueena. Ministeri Backman aluepoliittisen valiokunnan tenttauksessaEuroopan parlamentin aluepoliittinen valiokunta sai lokakuussa ensimmäistä kertaa vieraakseen suomalaisen ministerin. Hallintoministeri Jouni Backman oli kutsuttu valiokunnan kokoukseen kertomaan rakennerahastojen tilanteesta Suomessa ja vastaamaan valiokuntalaisten kysymyksiin.Backmanin mukaan EU:n rakennerahastot ovat tuoneet Suomen aluepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta. Rakennerahastojen hallinnointi on pyritty pitämään selkeänä: jokaista toteutettavaa tavoitetta varten on perustettu vain yksi ohjelma, jonka työtä arvioi yksi seurantakomitea. Backman muistutti, että aluepolitiikan ohjelmien järjestelmällinen valvonta ja seuranta, joka on tullut Suomeen rakennerahastojen myötä, on lisännyt aluepolitiikan hallinnointia. Tehottomasta byrokratiasta ei hänen mielestään kuitenkaan ole kysymys. Valiokuntalaisia kiinnostivat suomalaisministerin mielipiteet EU:n yhteistyöstä Venäjän kanssa, erityisesti Tacis-ohjelman hedelmällisyydestä. Backmanilla oli hyvin myönteinen kuva EU:n ulkorajayhteistyöstä ja käynnissä olevista ohjelmista. Hänen mukaansa yhteistyön avulla voidaan kehittää demokratiaa Venäjän alueella ja samalla turvata Euroopan rauhallinen kehitys. Backmanilta tentattiin myös arvioita Agenda 2000:n toteutumisaikataulusta. Hallintoministeri toivoi komission, parlamentin ja neuvoston yhteistoiminnan jatkuvan niin, että Agenda 2000:n sopimukset saataisiin solmittua Saksan puheenjohtajakaudella keväällä 1999. Tällöin Suomelle jäisi ministerin mukaan vain Agendan jälkihoito. Kaiken kaikkiaan Backman selvisi valiokunnan tentistä mainiosti. Ministerin ikä herätti vilkasta keskustelua valiokuntalaisten joukossa: heidän mukaansa oli hienoa kerrankin tavata parlamentissa näin nuori ministeri! Puhtaat vaatteet ja globalisaatioEuroopan parlamenttiin kokoontui 15. - 16. lokakuuta runsas joukko ihmisiä keskustelemaan globalisaatiosta. Kaksipäiväinen konferenssi järjestettiin Marianne Erikssonin (GUE/NGL) ja Michael Hindleyn (Labour) innostamana, ja sen aikana valotettiin niin globalisaatioteorioita kuin globalisaation yhteyksiä kaupankäyntiin.Yhden mielenkiintoisimmista puheenvuoroista konferenssissa piti Carole Crabbe, joka kertoi käynnissä olevasta Clean Clothes -kampanjasta. Kampanjalla halutaan nostaa kuluttajien tietoisuutta työntekijöiden työolosuhteista eri vaateyrityksissä, ja se uskoo kuluttajien vaikutusvaltaan yritysten toimintatapojen muuttamiseksi. Tekstiiliteollisuuttahan on jo pitkään leimannut alan suuri joustavuus, pitkät alihankkijaketjut, naisvaltainen työvoima ja tuotannon siirtyminen halvan työvoiman maihin. Clean Clothes -kampanja tähtää siihen, että yritykset laatisivat yhteistyössä kampanjan kanssa toimintasääntöjä työntekijöidensä perusoikeuksista ja huolehtisivat hyvin työntekijöistään - muussa tapauksessa yritystä uhkaa kuluttajien boikotti kaikkialla maailmassa. Crabbe väläytti myös ajatusta lakialoitteesta, jonka
mukaan yritys voitaisiin tuomita kotimaassaan sellaisista työntekijöiden
oikeuksien loukkauksista, jotka ovat tapahtuneet yrityksen toimipaikoissa
muissa maissa - vaikka teot eivät näissä maissa olisikaan
lain vastaisia.
Aluepoliittisen valiokunnan kokouskalenteriEnnen ensi kesän eurovaaleja aluepoliittinen valiokunta kokoontuu ainakin seuraavasti:25. - 26.11.1998 ja vuonna 1999: 20. - 21.1. 22. - 23.2. 22. - 23.3. 29. - 30.3. 21. - 22.4. |
Ajankohtaista |
EU ja biologinen monimuotoisuusEuroopan parlamentissa käsiteltiin lokakuussa biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja siihen liittyviä ongelmia ja toimenpiteitä. Mietinnön esitteli parlamentin vasemmistoryhmän edustaja Jonas Sjöstedt.Biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä pidetään yhtenä kaikkein pahimmista ympäristöongelmista. Biologinen monimuotoisuus tarkoittaa kaikkien elävien organismien monimuotoisuutta erilaisissa ympäristöissä sekä kaikkia ekologisia prosesseja. Biologinen monimuotoisuus voidaan jakaa kolmeen tasoon: lajien monimuotoisuuteen, lajien ja populaatioiden sisäiseen geneettiseen monimuotoisuuteen sekä ekosysteemien monimuotoisuuteen. Parlamentti hyväksyi mietinnön, jossa komissiota kehotetaan noudattamaan bioturvallisuutta koskevaa pöytäkirjaa, jonka tarkoitus on suojella ihmisten ja eläinten terveyttä, ympäristöä, elävän luonnon monimuotoisuutta sekä sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Komission tulisi myös ottaa käyttöön yksiselitteinen ja laaja järjestelmä geneettisesti muunnetuista organismeista valmistettujen tai niitä sisältävien tuotteiden merkitsemiseksi. Sjöstedt piti mietinnössään komission ehdotusta
monimuotoisuuden säilyttämiseksi liian ympäripyöreänä.
EU:n jäsenmaiden olisi sovittava kokonaisvaltaisesta suunnitelmasta
ja selvistä määrärajoista. Ympäristöliikkeiden
ja kansalaisjärjestöjen olisi myös voitava vaikuttaa toimintasuunnitelman
kehittämiseen. Mietinnön tekijän mukaan EU:n yhteinen maatalouspolitiikka
on ristiriidassa monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen kanssa.
Parlamentissa käydyssä keskustelussa viitattiin myös moniin muihin monimuotoisuuteen vaikuttaviin asioihin. Jatkossa esimerkiksi kalastussopimuksia allekirjoitettaessa on huomioitava biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen. Myös EU:n laajeneminen olisi toteutettava niin, ettei se vaaranna monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuutta uhkaavat pahiten tehomaatalous, vesistöjen ja ilman saasteet sekä liikenteen, matkailun ja kuljetusten lisääntyminen. Parlamentissa ihmeteltiinkin sitä, että komissio on rajannut energia- ja liikennealat biologista monimuotoisuutta koskevan ohjelman ulkopuolelle. Huolissaan oltiin myös Eurooppaan rakennettavien liikenneverkostojen vaikutuksista biologiseen monimuotoisuuteen. Vastauksessaan parlamentille komissio toteaa, etteivät liikenneverkostot ole ympäristövaatimusten vastaisia. Komissio pitää ympäristösopimuksia yhtä tärkeinä kuin kaupallisten etujen turvaamistakin. Molemmat on huomioitava hankkeita toteutettaessa, mutta vastakkainasettelua näiden kahden välillä on vältettävä.u Eurotalo '98 tutustutti EU:n toimintaanOuti Ojalan järjestämä 18 nuoren EU-koulutus sai onnistuneen päätöksensä syyskuussa. Kolmen Suomessa ahkeroidun viikonloppuseminaarin ja oman harjoitustyön tekemisen jälkeen oli vuorossa koulutuksen loppuhuipennus Brysselissä. Kuuden tiiviin päivän aikana ryhmä tutustui niin EU:n virallisiin instituutioihin kuin erilaisiin lobbausjärjestöihin. Muutamalle kurssilaiselle tutustuminen Euroopan parlamentin toimintaan jatkuu vielä tämän ja ensi vuoden puolella: he jatkavat työharjoittelussa Outin Brysselin toimistossa.Palestiinan kysymys esillä parlamentissaEuroopan parlamentin suhteista Palestiinaan vastaava delegaatio järjesti lokakuussa yhdessä parlamentin vasemmistoryhmän kanssa kokouksen Lähi-idän rauhanprosessin tulevaisuudesta. Paikalla oli useita vaikutusvaltaisten israelilaisten ja palestiinalaisten järjestöjen sekä puolueiden edustajia. Näitä olivat mm. Israelin kommunistisen puolueen ja Israelin työväenpuolueen edustajat, Peace Now -liikkeen sekä Palestiinan kansanpuolueen edustajat.Viisi vuotta kestänyt rauhanprosessi ei ole tuottanut toivottuja konkreettisia tuloksia. Monet palestiinalaiset ovat turhautuneita ja rauhanneuvotteluiden kannatus laskee tasaisesti. Monien uskoa rauhaan on horjuttanut varsinkin neuvottelujen keskeytyminen lähes vuodeksi ja se, ettei Oslon sopimuksessa päätetyistä asioista ja aikataulusta ole pystytty pitämään kiinni. Ensi vuoden toukokuussa päättyy viiden vuoden tilapäisvaihe, josta Oslon sopimuksessa päätettiin. Monet puhujat olivat sitä mieltä, että viimeistään silloin palestiinalaisilla pitäisi olla oma, itsenäinen valtio. Suurimpina kiistakysymyksinä ja ongelmina kokouksessa pidettiin Jerusalemin kohtaloa, maan ja poliittisen vallan jakoa, israelilaisten siirtokuntien rakentamista, turvallisuuskysymyksiä, joista nimenomaan Israel on huolissaan, palestiinalaisten pakolaisten paluuoikeutta, Gazan alueen korkeaa työttömyyttä ja köyhyyttä sekä palestiinalaisten vankien vapauttamista. Gazan alueella ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkumista rajoittavista kielloista olisi myös tehtävä loppu. Kaikki paikallaolijat olivat yhtä mieltä siitä, että rauha on ainoa vaihtoehto kaikkien osapuolien kannalta. Varsinkin palestiinalaiset puhujat korostivat sitä, että rauhan olisi oltava sellainen, joka perustuu yhtäläisiin oikeuksiin ja antaa Palestiinalle kansallisvaltion ja itsemääräämisoikeuden. Heidän mukaansa rauha, josta Netanjahu puhuu ei ole sellainen, jota palestiinalaiset haluavat. Netanjahun toimia rauhanprosessissa pidettiin ylipäätään vain jarruttavina ja tuomittavina. Osanottajat olivat yhtä mieltä myös siitä, että Euroopan unionin ja Euroopan maiden osallistuminen rauhanprosessiin on ollut liian vähäistä. USA:lla sen sijaan on ollut suuri rooli rauhanneuvotteluissa. Euroopan unionia kiiteltiin taloudellisesta kehitysavusta, jota se on antanut Palestiinalle runsaasti, mutta toisaalta kaivattiin myös poliittista panostusta ja tukea. EU:n päätös sallia palestiinalaisten tuotteiden vapaakauppa alueellaan sai kiitosta. Jos EU toisi julki, että se tukee palestiinalaisten omaa valtiota, sillä olisi suuri symbolinen merkitys palestiinalaisille. Lisäksi EU:n ja Israelin välisten sopimusten ehtona voisivat olla esimerkiksi ihmisoikeuksien noudattaminen ja rauhanprosessin edistyminen. Parlamentissa onkin yritetty jäädyttää Israelin ja EU:n välisiä sopimuksia, mutta ehdotukset eivät menneet läpi. Peace Now -liike, joka on puolueeton, Israelin parlamentin ulkopuolinen rauhanliike, toimii yhteistyössä palestiinalaisten kanssa. Liike vastustaa kaikkea uudisrakentamista, maan takavarikointia Palestiinalta ja pitää Israelin Palestiina-politiikkaa moraalittomana. Sen mukaan palestiinalaisten pakolaisten paluuoikeus on saatava rauhansopimukseen. Jerusalemin kysymyksessä Peace Now -liike ehdottaa, että kaupunkia ei jaettaisi, mutta sen sisälle voitaisiin perustaa kaksi pääkaupunkia, yksi alueelle, jolla asuu lähinnä israelilaisia ja toinen kaupungin palestiinalaisalueelle. Lopuksi Peace Now -liikkeen edustaja totesi, että palestiinalaisille etnisesti ja uskonnollisesti monimuotoisen maan perustaminen ei ole ongelma, mutta että Netanjahu ja osa israelilaisista haluaa yhä säilyttää maan puhtaasti juutalaisena ja jatkaa samaa linjaa, jota se on noudattanut viimeiset 50 vuotta. Pelkkä rauhantahto ei riitä, on päästävä yhteisymmärrykseen selkeistä poliittisista tavoitteista. GUE-ryhmä paneutui työttömyyteen ja syrjäytymiseenEuroopan parlamentin vasemmistoryhmä GUE/NGL piti syksyn opintopäivänsä tällä kertaa Pariisissa syys-lokakuun vaihteessa. Päivien teemana oli työttömyys ja syrjäytyminen. Opintopäivillä kuultiin mm. Ranskan kommunistisen puolueen pääsihteerin Robert Huen sekä kommunistisen liikenneministerin Jean-Claude Gayssot'n alustukset. Hue sanoi uskovansa siihen, että vasemmiston - kaikessa moninaisuudessaan - nousu hallituspuolueiksi useimmissa EU-maissa luo uusia mahdollisuuksia sosiaalisen Euroopan kehittämiselle. Tärkeimpinä toimina tähän suuntaan Hue piti työajan lyhentämistä ja sosiaalilainsäädännön harmonisointia parempaan suuntaan. Hän muistutti, että sosiaaliseen Eurooppaan kuuluu myös solidaarisuus sekä yhteisön sisällä että naapureita kohtaan.Opintopäivillä kuultiin myös ranskalaisten kansalaisjärjestöjen: ay-liikkeen, nuorisojärjestöjen ja köyhyyden vastaisen järjestön edustajien puheenvuoroja. Osallistujilla oli myös tilaisuus tutustua Ranskan kansalliskokoukseen sen puhemiehen Laurent Fabiuksen opastuksella. Ylisuurista matkakorvauksista päästävä eroonOuti Ojala on pettynyt siihen, ettei Euroopan parlamentti kyennyt päättämään riittävällä äänten enemmistöllä europarlamentaarikkojen matkakulujen korvaamisesta todellisten kulujen perusteella."Päätös, tai pikemminkin päättämättömyys, vähentää parlamentin uskottavuutta kansalaisten etujen ajajana Euroopan unionissa. On tärkeää, ettei sen paremmin taloudellisella eliitillä kuin poliittisilla päättäjilläkään ole palkansaajien tavanomaisesta käytännöstä poikkeavia palkka- tai verotusjärjestelmiä", hän totesi matkakorvauksia käsiteltäessä. "Europarlamentaarikon työstä tulee maksaa kunnon korvaus, mutta keinotekoisia erityisetuisuuksia ei tule rakentaa. Ylisuurista matkakorvauksista tulee luopua ja huolehtia normaalein keinoin europarlamentaarikkojen tasapuolisesta palkkakohtelusta". Euroopan parlamentti uudisti korvauskäytäntöä, mutta Ojalan mielestä uusi järjestelmä on aika sekava eikä todennäköisesti saa aikaan kustannussäästöä. Hän vaati Strasbourgissa siirtymistä todellisten matkakulujen korvaamiseen. Ojala vetoaakin parlamentin puhemiehistöön, jotta oikeudenmukainen matkakulujen korvausjärjestelmä saadaan toimimaan jo ennen ensi kesäkuussa pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja. "On myös hyvä, että keskeiset puolueet ja ehdokkaat ilmoittavat äänestäjille vaalien alla, miten he aikovat puuttua nykyiseen vääristyneeseen tilanteeseen". Virkamiesvalmistelu on uhka EU:n demokratialleOuti Ojala puhui Turussa loka-marraskuun vaihteessa järjestetyssä vasemmistoliiton kunnallisparlamentissa Euroopan unionin päätöksien valmistelukäytännöstä. "EU-päätösten ja linjanvetojen valmistelu pitää tehdä nykyistä avoimemmaksi ja kansanvaltaisemmaksi", hän vaati. "Monia tärkeitä päätöksiä valmistellaan aivan liian salassa ja vain virkamiesten kesken. Edes ministerit ja kansanedustajat eivät aina tiedä mitä päätöksiä virkamiehet ovat heidän selkänsä takana tekemässä".Vaikka eduskunnan asema EU-päätösten valmistelussa on
vahvempi kuin useimmissa maissa, ei päätösten avoin poliittinen
valmistelu onnistu meilläkään. Ministereiden ja eduskunnan
valiokuntien tulisikin edellyttää, että asioita valmisteltaisiin
laajemmalla pohjalla kuin yhden virkamiehen vastuulla. "Tarvitaan yhä
avoimempaa poliittista valmistelua sekä paikallistason, työmarkkinajärjestöjen
ja kansalaisjärjestöjen tuloa mukaan jo alkuvaiheessa".
|