EUROPARLAMENTAARIKKO OUTI OJALAN UUTISKIRJE 2 / 1998 HUHTIKUU

AIKAISEMMAT EURO-OUTISET

Elämää Emun kanssa

Euro- Outisista

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

Toinen täystyöllisyyskonventio Brysselissä marraskuussa

Raja-alueiden työntekijöiden tilanne EU:ssa

Keskustelua kansalaiskeskustelusta

Outi Ojala tekee mietinnön työsuojelusta

Kolmannen sektorin yrityksiä tuettava

Aluepolitiikka

Agenda 2000

Uusiutuvat energialähteet

Ajankohtaista

Vasemmistoryhmä keskusteli MAI-sopimuksesta

Kansainvälistä naistenpäivää!

GUE/NGL-ryhmä - eurooppalainen vasemmistococktail

Palautelomake

Pääkirjoitus

Takaisin sisällysluetteloon

Elämää Emun kanssa

Vappuviikonloppuna Brysselissä lyödään lukkoon suuret EU:n talous- ja rahaliittoa koskevat päätökset. Suuria yllätyksiä ei tule. Ensi vuoden alussa käynnistyvään Emun kolmanteen vaiheeseen, johon sisältyy mm. yhteisen valuutan eli euron synty sekä Euroopan keskuspankin (EKP) muodostaminen, lähtee mukaan valtaosa eli 11 EU:n jäsenmaata - niiden joukossa Suomi. Valuuttakurssitkin pysyvät nykyisellä tasolla. Kovin vääntö käydäänkin EKP:n johtokunnan jäsenten nimityksistä.

Euroopan parlamentti antaa lausunnon valtiovarainministerien Ecofin-neuvoston esitykseen Emuun osallistuvista maista sekä siitä tasosta, jolla Emuun mukaan lähtevien maiden valuutat "lukitaan" suhteessa euroon. Jo tätä ennen, huhtikuun lopulla parlamentti on käsitellyt komission ja Euroopan rahapoliittisen instituutin lähestymisraportit eli kunkin jäsenmaan edellytykset täyttää Emun ehdot. Vielä toukokuussa, ennen valintaa, parlamentti kuulee Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenehdokkaita.

Parlamentin rooli on siis juridisesti aika muodollinen, mutta poliittisesti sitä ei kuitenkaan kannata väheksyä. Parlamentin kannalla on merkitystä osana kansalaismielipiteen muotoutumista sekä sitä uskoa ja poliittista tukea, jota rahaliiton onnistuneeseen käynnistymiseen tarvitaan. On ainakin kolme asiaa, joissa Euroopan parlamentti voi toimia tehokkaasti.

Ensinnäkin Emu-hankkeen on edistettävä kansalaisten hyvinvointia ja työllisyyttä. Sisämarkkinoiden kehitystä ei saa jättää markkinoiden armoille tai sen uskomuksen varaan, että lisääntyvä kilpailu kasvattaa taloutta ja hyvinvointia, joka jakaantuu oikeudenmukaisesti kansalaisten kesken.

Siksi parlamentin tulee toimia niin, että eurooppalaisen sosiaaliturvan vähimmäistaso turvataan. EU:n sisämarkkinoiden avautuessa entistä enemmän kilpailulle pitää verotuksen, sosiaaliturvan ja ympäristön polkumyynti torjua EU:ssa tehtävin päätöksin. Esimerkiksi yritys- ja pääomaverojen osalta tarvitaan päätökset EU-maiden vähimmäistasoista. Työvaltaisille palvelualoille pitää säätää alhaisempi arvonlisävero. Paineet tuloverotuksen yhdenmukaistamista kohtaan eivät ole yhtä suuret, sillä työvoiman liikkuvuus EU-maasta toiseen on lopultakin aika vähäistä.

Toiseksi on tärkeää, että Euroopan parlamentti valvoo tarkoin EKP:n tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Keskuspankille ei saa antaa Saksan Bundesbankin kaltaista itsevaltaista asemaa, jossa rahapolitiikan päätöksiä ei tarvitse perustella julkisuudessa. Ja jälleen on tärkeää, että EKP:n päätösten työllisyysvaikutukset selvitetään parlamentissa kunnolla. Myös työmarkkinajärjestöjen roolin lisääminen talouskysymyksissä on välttämätöntä.

Ja kolmanneksi on huolehdittava siitä, ettei Emu hajota vaan yhdistää Eurooppaa. Voi olla, että esimerkiksi EU:n jäseniksi tulevien Itä-Euroopan maiden mukaantuloon kuluu aikaa, mutta kynnystä ei saa rakentaa liian korkeaksi. Eurooppalainen rauha, yhteistyö ja vakaus on toki tärkeämpää ja inhimillisempää kuin tiukan rahapolitiikan oppien kahleissa eläminen.

Outi Ojala

Takaisin sisällysluetteloon

Takaisin sisällysluetteloon

Vuosi sitten keväällä järjestetty eurooppalainen täystyöllisyyskonventio on saamassa jatkoa. Marraskuun 12.-13. päivinä järjestetään Brysselissä toisen kerran vastaava tapahtuma. Ensimmäinen konventio keräsi Brysseliin tuhatkunta työttömien, ammattiyhdistysliikkeen, kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen edustajaa.

Täystyöllisyyskonventio on lähtöisin englantilaisen euroedustajan Ken Coatesin (GUE) aloitteesta. Coatesin laatiman vetoomuksen täystyöllisyyden puolesta allekirjoitti tuhatmäärin Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien edustajia, ay-johtajia, kirkkojen edustajia, kulttuurihenkilöitä jne. Vetoomuksen pohjalta järjestettiin Brysselissä viime toukokuussa näiden tahojen tapaaminen.

Tällä kerralla konvention pohjaa on pyritty laajentamaan entisestään. Ammattiyhdistysliike on mukana aiempaa voimakkaammin. Jo viime kerralla Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY) antoi tapahtumalle tukensa, mutta monet kansalliset ammattijärjestöt suhtautuivat varsin varauksellisesti. Myös poliittista pohjaa halutaan laajentaa. Euroopan parlamentissa ovat hankkeessa mukana olleet vasemmistoryhmä GUE, vihreä ryhmä sekä osa sosialidemokraattista ryhmää. Nyt on osallistumiskutsu esitetty myös kristillisdemokraateille ja liberaaleille, jotka harkitsevat mukaan tuloaan.

Suomesta viime kevään täystyöllisyyskonventioon osallistui mittava valtuuskunta Työttömien yhteisjärjestöstä sekä muutaman ammattiliiton edustajat. Ensi syksyn konventioon odotetaan entistä laajapohjaisempaa osanottoa. Outi Ojala toimii konvention Suomen koordinaattorina.

Raja-alueiden työntekijöiden tilanne EU:ssa

Parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunta on käsitellyt vuoden alusta belgialaisen sosialistin Anne Van Lanckerin mietintöä raja-alueiden työntekijöiden tilanteesta (PE 225.852). Mietintö puoltaa "työskentelymaan periaatteen" yleistä soveltamista sekä sosiaaliturvamaksujen että tuloverotuksen suhteen. Tarkoitus on estää sekä tulojen että pääoman kaksoisverotus laatimalla eurooppalainen yleissopimus nykyisten kahdenvälisten sopimusten sijaan.

Verotuksessa on nykyisin käytössä kolme erilaista mallia: (1) työtuloja verotetaan asuinmaassa, jos sekä asuin- että työskentelypaikka ovat raja-alueella, (2) työtuloja verotetaan työskentelymaassa tai (3) työtuloja verotetaan joko asuin- tai työskentelymaassa, soveltaen tasausjärjestelmää. Suomalaiseen ajatteluun työskentelymaan periaate sopii huonosti. Esimerkki: torniolainen kävisi Haaparannalla töissä ja maksaisi veronsa sinne, mutta hänen lapsensa olisi Tornion puolella päivähoidossa...

Verotuksen ohella suuri ongelma on sosiaaliturva ja erot maiden sosiaaliturvajärjestelmissä. Terveydenhuolto työskentelymaassa rajoittuu vain itse työssäkäyvään henkilöön eikä koske perhettä tai eläkkeellä olevaa työntekijää. Varhais- ja lisäeläkejärjestelmät sekä työttömyyskorvauksien saamisoikeuden vahvistaminen ovat myös ongelmallisia kysymyksiä.

Mietinnössä vaaditaan myös nk. Eurooppa-testin käyttöönottoa eli jäsenvaltioiden tulisi testata etukäteen niiden sosiaaliturva- ja verolakeihin tekemien muutosten vaikutus maahanmuuttajiin ja raja-alueiden työntekijöihin. Ja tietenkin vaaditaan rajat ylittävää yhteistyötä, joka tässä kimuraisessa asiassa onkin tarpeen.

Keskustelua kansalaiskeskustelusta

Maaliskuun alussa Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunta järjesti julkisen kuulemisen koskien kansalaiskeskustelua. Kansalaiskeskustelun (civil dialogue) tarkoitus on tuoda työmarkkinajärjestöjen ohella muutkin kansalaisjärjestöt virallisen päätöksenteon piiriin. Kansalaisjärjestöt edustavat suurta yleisöä, ja niiden kautta keskustelu siirtyy kansallisille ja paikallisille tasoille, mikä on ensiarvoisen tärkeää demokratiavajeen poistamiseksi. Ja kuten komission pääosasto V:n edustaja H. C. Jones totesi, kansalaisjärjestöjen mukanaolo mahdollistaa sellaisen politiikan tekemisen, jonka seurauksena on kaikille parempi yhteiskunta.

Komission yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa alkoi pari vuotta sitten, ja nyt yhteistyötä halutaan laajentaa ja säännönmukaistaa. Yhteistyössä järjestöjä on edustanut sosiaalialan kansalaisjärjestöjen foorumi (Platform of European Social NGOs), jossa on edustettuina 23 kansalaisjärjestöverkostoa. Foorumin suurin sisäinen haaste tulevaisuutta ajatellen on kasvu. Yhteistyötä on tehostettava, mutta liiallista byrokratisoitumista on vältettävä. Ulkoisia haasteita ovat mm. EU:n laajentuminen ja yhteistyön nostaminen uudelle tasolle EU:n instituutioiden kanssa - siis myös Euroopan parlamentin kanssa.

Jäsennetty kansalaiskeskustelu on välttämätöntä, ja nyt on aika laittaa päälle suurempi vaihde. Seuraavaan EU:n hallitusten väliseen kokoukseen mennessä jäsenvaltiot on voitettava kansalaisjärjestöjen mukaan vetämisen taakse, jottei neuvosto Amsterdamin tapaan pyri lamauttamaan kehitystä. Keskustelu kansalaiskeskustelusta jatkuu Brysselissä ainakin 24.-26.6.1998, jolloin pidetään EU:n sosiaalipolitiikan foorumi. Sen keskeisin teema on juuri kansalaiskeskustelu.

Outi Ojala tekee mietinnön työsuojelusta

Outi Ojala on nimetty Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunnan mietinnön laatijaksi vuoden 1996 työsuojelutoimintakertomuksesta. Vaikka kyseessä muodollisesti on katsaus menneeseen, on valiokunnassa todettu, että tässä mietinnössä on hyvä tilaisuus myös linjata työsuojelupolitiikkaa tulevaisuuteen.

Viime vuodet työsuojeluhankkeet ovat olleet jota kuinkin jumissa neuvostossa Britannian vastustuksen vuoksi. Nyt kuitenkin uusi Labour-hallitus on erityisesti sitoutunut edistämään työsuojeludirektiivejä. Odotettavissa on, että lähiaikoina saadaan aikaan uudistetut direktiivit mm. mekaanisista haitoista työpaikoilla (esim. melu), toistuvista rasitusvammoista jne.

Ojala pyrkii mietinnössään tuomaan esiin myös ennalta ehkäisevän, työkykyä ylläpitävän toiminnan tärkeyttä. EU:n työsuojelutoiminta on tähän mennessä keskittynyt suomalaisittain hyvin perinteiseen työsuojelunäkemykseen eli fyysisiltä haitoilta suojeluun. Henkinen työsuojelu ja erityisesti työkykyä ylläpitävä toiminta ovat vielä varsin tuntemattomia.

Kolmannen sektorin yrityksiä tuettava

Outi Ojala piti maaliskuun täysistunnossa puheen, joka koski hollantilaisen konservatiivin Bartho Pronkin mietintöä pk-yritysten rahoitustukitoimenpiteistä (PE 226.110). Ojala kannatti rahoitusohjelmien suuntaamista erityisesti kolmannen sektorin pk-yrityksille ja näistä etenkin niille, jotka keskittyvät kansanterveyteen, koulutukseen ja kulttuuriin. Ojala muistutti, että kolmannen sektorin palveluyritykset ovat usein naisten yrityksiä. Siksi Euroopan komission tulisi ottaa huomioon erityisesti naisyrittäjille suunnattu tiedotus.

Takaisin sisällysluetteloon

Agenda 2000

EU:n komissio julkisti 18.3. asetusehdotuksensa Agenda 2000:ssa viime kesänä linjatuista EU:n lähivuosien haasteista. Asialistalla on EU:n laajentuminen, yhteinen maatalouspolitiikka, alue- ja rakennepolitiikka sekä rahoituskehys seuraavalle rahoituskaudelle eli vuosille 2000-2006.

Laajentumisesta pidettiin jo maaliskuun alkupuolella Eurooppa-konferenssi, jossa vahvistettiin neuvottelujen aloittaminen ensivaiheessa Kyproksen, Puolan, Unkarin, Tsekin, Slovenian ja Viron kanssa, joten laajentuminen etenee omaa reittiään.

Tulevasta maatalouspolitiikasta annettiin 18.3. asetusluonnos. Suomessa on erityinen huoli maidon ja viljan sekä naudanlihan tuottajahintojen lisäleikkauksista. Asetusluonnoksissa ei esitetä mitään ratkaisuja Suomen erityisongelmiin, joten asia jää kokonaan avoimeksi. Neuvottelut jatkuvat ja ratkaisut tehdään maatalouden osalta mahdollisesti vasta 1999.

EU:n toiminnan rahoituskehykseksi esitetään nykyistä 1,27 prosenttia laskettuna jäsenmaiden yhteenlasketusta BKT:sta. Rahoituskehys sisältää myös EU:n jäsenyyttä hakeneiden maiden tuen. Maiden maksuosuuksista päätetään vasta syksyllä.

Komissio antoi esityksensä myös rakennerahastouudistuksen yleisasetukseksi sekä sitä täydentäviksi asetuksiksi: aluekehitysrahastosta, sosiaalirahastosta, maaseudusta, kalastusrahastosta, koheesiorahastosta sekä ISPA:sta (hakijamaiden jäsenyyttä edeltävät toimet).

Uudistuksen periaatteita ovat selkeyttäminen, keskittäminen, kumppanuus ja väärinkäytösten ehkäisy. Selkeyttämisellä tarkoitetaan jäsenmaiden ja komission välistä työnjakoa. Yksinkertaistettuna uudistus tarkoittaa, että komissio antaa toiminnalle suuntaviivat sekä vastaa ohjauksesta ja valvonnasta. Ohjelmien tekeminen, täytäntöönpano ja hallinnointi jäävät jäsenmaiden vastuulle. Keskittäminen tapahtuu vähentämällä tavoitteiden määrää seitsemästä kolmeen ja supistamalla tukialueiden väestöpeittoa nykyisestä 51 prosentista noin 35-40 prosenttiin.

Kumppanuus on periaatteena jo nykyisessä toiminnassa, mutta uudistuksessa alue- ja paikallistason roolia halutaan vahvistaa. Mukaan toteutukseen halutaan mm. työmarkkinaosapuolet sekä ympäristö- ja tasa-arvoviranomaiset ja kansalaisjärjestöt. Väärinkäytöksistä rakennerahasto-ohjelmien täytäntöönpanossa halutaan päästä eroon, joten uudistuksessa haetaan komissiolle vahvempia keinoja valvoa ja tehdä tarkistuksia. Nykyisistä periaatteista ohjelmaperusteisuus, oman rahoitusosuuden tarve ja läheisyysperiaate säilyvät kutakuinkin ennallaan.

Uudessa mallissa on kolme tavoitealuetta: 1) kehityksestä jälkeen jääneet alueet, 2) teollisten, maaseutu-, kaupunki- ja kalastuksesta riippuvaisten alueiden rakenneongelmat ja 3) inhimillisten voimavarojen kehittäminen. Lisäksi tulee kolme yhteisöaloitetta. Nykyisille jäsenmaille esitetään käytettäväksi rakennerahastoista 210 mrd ecua ja 20 mrd ecua koheesiorahastosta vuosina 2000-2006. Uusille jäsenmaille ja liittymistä valmistelevaan tukeen esitetään varattavaksi yhteensä 45 mrd ecua.

Uusiutuvat energialähteet

Outi Ojala on valmistellut aluepoliittisen valiokunnan lausunnon (PE 225.871) EU:n komission marraskuussa 1997 julkaisemasta valkeasta kirjasta "Tulevaisuuden energia: uusiutuvat energialähteet". Lausunto keskittyy aluepoliittiseen näkökulmaan, koska lausunnon antajina ovat myös ympäristö- ja maatalousvaliokunta.

Komission valkoinen kirja on tärkeä askel kehitettäessä uusiutuvia energialähteitä koskevaa eurooppalaista strategiaa. Ojalan lausunnon johtopäätöksissä, jotka ovat ohessa kokonaisuudessaan, pyydetään, että EP:n tutkimusta, teknologista kehittämistä ja energia-asioita käsittelevä valiokunta sisällyttäisi mietintöönsä myös seuraavat kohdat:

Euroopan parlamentti
1. Muistuttaa alueellisista eroista uusiutuvien luonnonvarojen saatavuudessa sekä uusiutuvien energiavarojen hyödyntämisessä ja tuottamisessa, esimerkiksi puun biomassan merkitys pohjoisilla ja auringon eteläisillä alueilla sekä tuule laajoista hyödyntämismahdollisuuksista; Katsoo, että uusiutuvien energialähteiden monipuolinen kehittäminen ja käyttö lisää mahdollisuuksia kehittää alalle kilpailukykyistä eurooppalaista teknologiaa ja luoda uusia työpaikkoja;
2. Painottaa, että jäsenvaltioilla on keskeinen rooli uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä niin, että eri alueiden tasapuolinen talous- ja työllisyyskehitys toteutuu; Toteaa, että jäsenvaltiolla tulisi olla mahdollisuus vaatia verkko-operaattoria antamaan etusija niille sähköntuotantolaitoksille, jotka käyttävät uusiutuvia energialähteitä tai kehittää sellaisia rahoitus- ja verotustoimia, joilla tuetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja investointeja;
3. Pitää tärkeänä, että myös rakennerahastovaroja kohdennettaisiin uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen nykyistä enemmän;
3a Katsoo, että kohdealueille suunnattujen rakenteellisten toimenpiteiden pitäisi auttaa alueita sisällyttämään suunnitelmiinsa tai ohjelmiinsa kestävän energiapolitiikan suuntaviivat ja edistämään kestäviä energiamuotoja energiaomavaraisuutensa lisäämiseksi; 3b Katsoo, että uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiataloutta voitaisiin edistää valitsemalla eräitä pilottikuntia, alueita ja maakuntia, joissa energia-alalla pyrittäisiin mahdollisimman kokonaisvaltaiseen logistiikan kehitykseen sekä hyviin työllisyys- ja ympäristövaikutuksiin EU:n osarahoitteisella tuella;
4. Katsoo, että energian saatavuus on osa yleishyödyllisiä palveluita ja että erityisesti syrjäisillä ja saarialueilla, joissa kuljetus- ja infrastruktuurin rakentamiskustannukset ovat suuret, uusiutuvien energiavarojen käyttöä ja hajautettua energian tuotantoa kannattaa tukea EU:n rakennerahastovaroista sekä jäsenvaltioiden toimesta nykyistä merkittävästi enemmän;
5. Painottaa, että alueiden kehittämisen ja koheesion kannalta olisi tärkeää, että myös yhteisön tutkimus- ja kehittämisvaroja ohjattaisiin uusiutuvien luonnonvarojen energiateknologian sekä voiman ja lämmön yhteistuotannon (CHP) tutkimukseen sekä uusiutuviin energiavaroihin perustuvan sähköntuotannon liittämiseen yleiseen verkkoon ja katsoo, että uusiutuvien energialähteiden tutkimus tulisi keskittää samaan yksikköön komissiossa. Uudistuvien energialähteiden tutkimus tulisi keskittää samaan yksikköön komissiossa;
6. Katsoo, että energiatutkimuksessa tulee selvittää myös erilaisten energiavarojen käytön aluetaloudellisia, sosioekonomisia ja ekologisia vaikutuksia;
7. On sitä mieltä, että, Phare-, Tacis- ja Interreg-ohjelmiin olisi luontevaa liittää uusiutuvien energiavarojen käytön kehittäminen ja tietotaidon vaihto, jolla voidaan tukea kestävää kehitystä unionin jäsenyyttä hakeneissa maissa ja Venäjällä sekä vähentää ympäristökuormitusta.

Aluepoliittinen valiokunta hyväksyi lausunnon 22.4., minkä jälkeen se toimitetaan eteenpäin tutkimusta, teknologista kehittämistä ja energia-asioita käsittelevälle valiokunnalle. Mietintö käsitellään parlamentin kesäkuun täysistunnossa Strasbourgissa.

Takaisin sisällysluetteloon

Vasemmistoryhmä keskusteli MAI-sopimuksesta

Italialainen Euroopan parlamentin jäsen Luciana Castellina GUE/NGL-ryhmästä puhui maaliskuussa parlamentissa monikansallisen investointisopimuksen (MAI, Multilateral Agreement on Investment) vaikutuksista. Parlamentti hyväksyi aiheesta päätöslauselman, jonka uskotaan vaikuttavan käynnissä oleviin neuvotteluihin. Euroopan parlamentti on ensimmäinen parlamentti, joka on äänestänyt sopimuksesta. Suomen, Ruotsin ja Portugalin parlamenteissa asiasta on keskusteltu. Vasemmistoryhmässä järjestettiin Stop the MAI -kokous, jossa oli puhumassa kansalaisjärjestöjen ja ammattiyhdistysten edustajia, mm. Nuri Albala ranskalaisesta "globalisaatiotarkkaamosta" (Observatoire de la mondialisation) ja Olli Tammilehto Suomen Maan ystävistä.

MAI-neuvottelut aloitettiin vuonna 1995 taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä OECD:ssä. Sopimus, jonka suunniteltu tämänkeväinen allekirjoittaminen tulee lykkääntymään suunnitellusta mm. Ranskan vastustuksen vuoksi, on avoin myös OECD:hen kuulumattomille maille. Kritiikkiä on nostattanut se, etteivät sopimukseen myöhemmin liittyvät, usein köyhemmät maat ole voineet vaikuttaa neuvotteluihin. Luciana Castellina kritisoi sopimusta siitä, ettei ole selvää, mitä velvoitteita se asettaa yrityksille antamiensa oikeuksien vastapainoksi. Hän korosti sitä, ettei vastusta investointeja sinänsä, vaan niiden ehtoja. Esimerkiksi ekologinen näkökulma on jäänyt huomiotta. Euroopan laajuinen säännöstö investoinneista on ollut aiemmin EU:n tavoitteena, mutta nyt ajatus on pyyhitty pois uuden, kansainvälisen sopimuksen myötä. Tämä voi Castellinan mukaan olla alkua sille, että EU:ta itseään aletaan vähitellen murentaa. EU:n ja Yhdysvaltain välille suunnitellaan vapaakauppa-aluetta.

Erityisesti eurooppalainen kulttuuriväki on lähtenyt liikkeelle sopimusta vastaan. Myös Yhdysvalloissa on ollut kapinaa sopimusta vastaan lähinnä eri kansalaisjärjestöjen taholta. EU:n komissio on pyrkinyt siihen, että audiovisuaalinen sektori ja maatalous pidetään sopimuksen ulkopuolella.

Kansainvälistä naistenpäivää!

Tänä vuonna kansainvälistä naistenpäivää (8.3.) juhlittiin muistaen etenkin afgaaninaisia. Vihreä hollantilainen MEP Nel van Dijk teki suullisen kysymyksen komissiolle Euroopan parlamentin istunnossa 9.3 koskien naisten oikeuksia uhkaavaa fundamentalistitoimintaa. Naisten oikeuksien komitean puolesta puhunut van Dijk oli sonnustautunut kasvot peittävään mustaan huiviin "burkaan" esittäessään vastalauseensa tapaan, jolla Afganistanissa kohdellaan naisia. Hän painotti, että ihmisoikeuksia rikotaan jatkuvasti törkeästi.

Esimerkeiksi fundamentalistimaista van Dijk nosti myös Iranin ja Algerian, joissa uskonnon nimissä kielletään naisilta heidän kansalaisoikeutensa. Nel van Dijk vaati, että komissio vahvistaa YK:n kansainvälisen ihmisoikeusjulistuksen pitävän sisällään myös naisten oikeudet, minkä komissaari Emma Bonino välittömästi tekikin merkiten asian pöytäkirjaan. Bonino totesi kuitenkin, ettei uhka ole uskonto vaan maan väkivaltainen johto. Puhuessaan naistenpäivänä Madridissa Boninokin painotti, ettei ihmisoikeusloukkauksia voi puolustella perinteen kunnioittamisella.

Bonino totesi komission olevan valmis toimintaan naisten oikeuksien puolustamiseksi. Unionin ulkosuhteita koskeviin sopimuksiin on otettu mukaan ihmisoikeusklausuulit ja niiden toteuttamista pyritään myös valvomaan. EU on lisäksi antanut taloudellista apua naisten asioiden kehittämistä koskeviin projekteihin. Bonino painotti, että komissio pyrkii toimimaan Pekingin konferenssin päätöksien mukaisesti tekemällä selviä ja käytännöllisiä ehdotuksia.

Kysymyksestä käydyssä keskustelussa saksalainen sosialisti Lissy Gröner totesi, että naiset kärsivät väkivallasta kaikkialla maailmassa. Euroopassakin joka neljäs nainen on perheväkivallan uhri. Gröner muistuttikin ehdotuksesta, jonka mukaan vuosi 1999 nimettäisiin naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseksi vuodeksi.

GUE/NGL-ryhmä - eurooppalainen vasemmistococktail

Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä eli GUE/NGL koostuu Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmästä (Groupe Conféderál de la Gauche Unitaire Européenne, GUE) ja Pohjoismaisesta vihreästä vasemmistosta (Nordic Green Left, NGL). Ryhmä on Euroopan parlamentin viidenneksi suurin (34 edustajaa) ja se koostuu Etelä-Euroopan vanhoista kommunistipuolueista sekä ns. uuteen vasemmistoon luettavista puolueista. Ryhmän toiminnan perustana on näiden kahden liitto, mutta ryhmä on kuitenkin konfederaatio eli kansalliset valtuuskunnat ovat itsenäisiä eikä ryhmäkuria oleteta noudatettavan. Suurimmat puolueet ovat Espanjan Yhtynyt vasemmisto (IU) ja Ranskan kommunistinen puolue (PCF). NGL:lla on ryhmän sisällä erityisasema ja täysi itsenäisyys. Se perustettiin Suomen ja Ruotsin liittyessä EU:n jäseniksi. Vasemmistoliiton liittyminen GUE:en ei ollut itsestään selvää, mutta ryhmä on tarjonnut täyden toimintavapauden ja paremmat taloudelliset edut kuin mikään toinen ryhmä olisi ollut valmis antamaan. Poliittisesti tilanne voi muodostua hankalaksi, sillä ilmassa on merkkejä toisen valtapuolueen (IU:n) siirtymisestä vanhoillisemmalle linjalle. GUE/NGL-ryhmän sisällä on poliittisia erimielisyyksiä laidasta laitaan koskien mm. federalismia, Emua ja ydinvoimaa, mutta yhdistäviä tekijöitäkin löytyy. Kaikki puolueet näkevät työllisyyspolitiikan erittäin tärkeänä, mutta tässäkin mielipiteet eroavat keinoista työllisyyden parantamiseksi. Myös kiinnostus sosiaalipolitiikkaan on kaikille yhteistä, samoin julkisen sektorin puolustus. Suurimpaan yksimielisyyteen ryhmässä päästään käsiteltäessä Euroopan ulkopuolisia asioita, sillä solidaarisuus kolmatta maailmaa kohtaan on kaikissa puolueissa vahva.

Palaute

Arvoisa lukija,

Euro-Outisia on nyt toimitettu vuoden ajan, joten on hyvä aika kysellä lukijoidemme mielipiteitä uutiskirjeestä, ja samalla kartoittaa mahdollista lisätilaustarvetta. Mikäli sinulla on hetki aikaa, pyydämme sinua ystävällisesti vastaamaan muutamaan alla olevaan kysymykseen. Palautteen avulla haluamme kirjoittaa entistä parempia Outisia.

1. Mikä Euro-Outisissa on mielestäsi hyvää?

2. Entä mitä voisi parantaa?

3. Muut terveisesi, risut ja ruusut Euro-Outisten tekijöille?

Lähetä vastauksesi Euro-Outisten toimitukselle,

c/o Rauno.Merisaari@kaapeli.fi