EUROPARLAMENTAARIKKO OUTI OJALAN UUTISKIRJE

2 / 1997 ELOKUU

SISÄLLYS

Pääkirjoitus:

Puheet pikaisesta EU:n liittovaltiosta voi nyt haudata

Euro-Outisista

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

Puheet pikaisesta EU:n liittovaltiosta voi nyt haudata

Euroopan unioni muutti jälleen hieman muotoaan hallitusten välisessä konferenssissa Amsterdamissa 16.-17. kesäkuuta. Amsterdamin kokouksen lopputulos osoitti, että puheet EU:n nopeasta kehityksestä kohti liittovaltiota ovat vailla todellisuuspohjaa. On todennäköistä, että myöhempikin kehitys merkitsee toki yhteistyön tiivistymistä, mutta Yhdysvaltain tyyppistä liittovaltiota EU:sta ei tule - ainakaan lähitulevaisuudessa.

Amsterdamissa tehdyt EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat päätökset ovat oikeansuuntaisia. Humanitaarisen avun, kriisien ennaltaehkäisyn ja kriisinhallinnan kehittäminen on nykyaikaista turvallisuuspolitiikkaa. Euroopan turvallisuuskehitys ei riipu niinkään valtioiden välisistä sotilaallisista jännitteistä vaan kyvystä torjua taloudellista ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta, vähemmistöjen sortoa ja terrorismia.

WEU on lähinnä paperijärjestö, josta on vähän käytännön kokemusta. On parempi, että ensin katsotaan miten se voi toimia kriisinhallinnan alueella, ennen kuin aletaan vakavasti miettimään sen muuttamista EU:n puolustusjärjestöksi.

Erittäin merkittävää Amsterdamin tuloksissa on se, että sosiaalipöytäkirja otettiin vihdoin mukaan perussopimuksiin. Myönteistä on myös se, että kuluttajansuojan, ympäristökysymysten, tasa-arvon ja päätöksenteon julkisuuden alueilla tapahtui varovaista eteenpäinmenoa.

Erityisen tärkeää on työllisyyden tulo näkyvämmin unionin tavoitteeksi. On väärin tulkita työllisyyskeskustelua vain Ranskan vaaleista käsin. Myös Euroopan sydänmaita koskee nyt samantapainen teollisten työpaikkojen häviäminen, joka Suomessa koettiin 1990-luvun alussa. Saksan kristillisdemokraattinen hallituskaan ei voi pahenevien maan työttömyyslukujen edessä vain jarruttaa unionin tarttumista työllisyyskysymyksiin.

Vaikka työllisyysmuotoilut niin perussopimuksissa kuin Emun vakaussopimuksenkin yhteydessä ovat varovaisia, on tärkeintä, että vaunut on saatu sysättyä liikkeelle. Päätökset helpottavat toimintaa työllisyyden puolesta unionin sisällä. Nyt riippuu paljon meistä päättäjistä, miten onnistumme viemään käytäntöön periaatetason sopimuksia.

Huippukokouksen ongelmallisimmat päätökset liittyvät Emun vakaussopimukseen. On vaarana, että tiukka rahapolitiikka, julkisen sektorin kurinpito ja rangaistussakkojen uhka pahentavat työttömyyttä lähivuosina. Se ei paranna rahaliiton liikkeellelähtöä ja uskottavuutta kansalaisten silmissä.

Amsterdamissa tehdyt päätökset mahdollistavat jäsenyysneuvottelujen alkamisen jäsenyyttä hakeneiden maiden kanssa. Suomen kannalta on nyt tärkeää, että Puolan, Unkarin, Tsekin ja Slovenian lisäksi Baltian maista ainakin Viro on tulossa mukaan unioniin seuraavassa aallossa. Unionin kannalta on kuitenkin järkevää aloittaa neuvottelut kaikkien hakijoiden kanssa samalta viivalta eikä sulkea tässä vaiheessa ovia kenenkään edestä.

Outi Ojala

Euro-Outisista

Tämä uutiskirje on toimitettu yhteistyössä Euroopan parlamentin Euroopan yhtyneen vasemmiston / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston (GUE/NGL) kanssa. Uutiskirjeen laativat Outi Ojalan avustajat Sanna Kangasharju, Rauno Merisaari ja Pirjo Rosengren (yhteystiedot etukannessa) sekä GUE-ryhmän työntekijä Pauliina Murto-Lehtinen.

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

Euroopan yhteisön viides puiteohjelma

Euroopan yhteisö on parikymmentä vuotta harjoittanut yhteistä tutkimustoimintaa, joka on organisoitu monivuotisina puiteohjelmina. Maastrichtin sopimuksen mukaan yhteisön tutkimustoiminnan tavoitteena on vahvistaa Euroopan unionin teollisuuden tieteellistä ja teknologista pohjaa sekä tukea unionin muiden poliittisten tavoitteiden toteutumista.

Komissio antoi esityksen 5. puiteohjelmasta 9.4.1997 (KOM 97/142). Komission esitykseen ei vielä sisälly täsmällistä rahoitusesitystä. Komissio täydentää esitystä tältä osin heinäkuussa 1997.

Viidennen puiteohjelman perusteluissa komissio painottaa, että ohjelman on toimittava osana muutosta, jonka keskeisiä tekijöitä ovat uusien jäsenvaltioiden liittyminen unioniin sekä talous- ja rahaliiton toteutuminen. Kansalaisten odotusten täyttämiseksi unionin toiminnassa on myös puiteohjelmassa kyettävä ottamaan huomioon seuraavat neljä kehitystekijää:

• työttömyys, joka on unionin kansalaisten suurin huolenaihe
• elämänlaatua ja terveyttä koskevien yhteiskunnan vaatimusten kasvu
• taloudellisen toiminnan, kaupan, markkinoiden ja tiedon globalisoituminen, tieteen ja teknologian kehitysvauhdin kiihtyminen ja tutkimuskustannusten jatkuva kasvu
• uusien talousmahtien syntyminen Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa nykyisten taloudellisten ja teollisten keskusten rinnalle.

Viides puiteohjelma jakautuu temaattisiin ohjelmiin ja horisontaalisiin ohjelmiin. Kolme te-

maattista ohjelmaa ovat: 1. elävä luonto ja ekosysteemi, 2. käyttäjäystävällinen informaatioyhteiskunta, 3. kilpailu ja kestävä kehitys. Horisontaaliset ohjelmat ovat: 1. Euroopan tutkimuksen kansainväliset tehtävät, 2. innovaatiot ja pk-yritysten osallistuminen, 3. inhimilliset voimavarat. Temaattiset ohjelmat jakautuvat vielä 16 avaintoimintakokonaisuuteen, mitä komissio itse pitää merkittävänä uudistuksena.

Euroopan parlamentissa viidennen puiteohjelman vastuuvaliokuntana on tutkimusta, teknologista kehittämistä ja energia-asioita käsittelevä valiokunta. Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta nimesi omaksi lausunnon antajakseen Outi Ojalan. Lausunnossaan Ojala arvostelee puiteohjelman valmisteluun liittynyttä varakreivi Davignonin johtaman asiantuntijaryhmän arviointia 4. puiteohjelmasta. Arviointi on sinänsä tarpeellista, mutta nyt suoritetun arvioinnin, erityisesti Davignonin työryhmän työn, uskottavuutta heikensivät Ojalan mielestä seuraavat tekijät:

• arviointipaneelit asetti komissio, joka oli itse arvioinnin kohteena
• naiset olivat arviointipaneeleissa aliedustettuja (Davignonin ryhmässä ei yhtään) ja kansalaisjärjestöjen edustus puuttui.

Edellistä eli 4. puiteohjelmaa on arvosteltu liiasta teknologiapainotteisuudesta ja pirstaleisuudesta. Outi Ojalan lausuntoluonnoksessa todetaan, että ohjelman yleistavoitteet ovat nyt kehittyneet ja niissä on aikaisempaa paremmin otettu huomioon akuutit yhteiskunnalliset ongelmat. Euroopan haasteita ajatellen ne on kuitenkin määritelty liian kapeasta näkökulmasta. Kyse ei ole vain työttömyydestä, vaan syrjäytymisestä laajemmassa merkityksessä, korostaa Ojala.

Lausuntoluonnoksessa kannatetaan periaatetta, jonka mukaan puiteohjelman tulee entistä paremmin vastata unionin kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin. Komission ehdotus puiteohjelmaksi ei kuitenkaan kaikilta osin täytä tätä tavoitetta. Yhteiskunnalliset päämäärät jäävät erityisohjelmien tasolla irrallisiksi.

Yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ilmiöiden tarkastelu puiteohjelmassa on kytketty vain teknologian kehittämiseen, mikä on liian kapea näkökulma. Outi Ojala korostaa lausunnossaan, että puiteohjelmassa tulee tarkastella työelämän muutoksia, työolojen ja työyhteisöjen toiminnan kehittämistä, siirtolaisuutta ja monikulttuuristen yhteisöjen ongelmia. Puiteohjelmassa pitää painottaa myös naisten ja perheen aseman muutosten tarkastelua sekä talous- ja rahaliiton työllisyysvaikutuksia.

Hyvät työolosuhteet ja kehittävä työyhteisö mukaan luettuina työntekijöiden korkea motivaatio ja ammattitaito vaikuttavat merkittävästi yritysten tuottavuuden lisääntymiseen sekä tuotteiden ja laadun parantumiseen. Näillä on välitöntä vaikutusta kansantalouden ja työllisyyden positiiviseen kehittymiseen, minkä johdosta tutkimuksen suuntaaminen myös työsuojelu- ja työterveysasioiden kehittämiseen olisi Ojalan mielestä hyvin perusteltua.

Ohjelmien ns. avaintoimintojen (key actions) suunnittelua ja toteuttamista varten komissio esittää asetettavaksi erityiset työryhmät, joissa olisi myös käyttäjien edustajia. Outi Ojala pitää tällaista lähestymistapaa kannatettavana. "Käyttäjiä" ei kuitenkaan saa rajata vain ao. alojen teollisuuteen ja viranomaistahoihin, vaan mukaan pitää saada aito kansalaisnäkökulma. Esimerkiksi terveystutkimuksessa käyttäjiä eivät ole vain terveydenhuoltojärjestelmä ja lääketeollisuus vaan ennen kaikkea potilaat ja heitä edustavat järjestöt.

Outi Ojalan lausuntoon liittyviä muutosesityksiä otettiin vastaan heinäkuun loppuun asti. Lausuntoa käsitellään seuraavan kerran työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan syyskuun kokouksissa.

Sosiaalisen suojelun nykyaikaistaminen EU:ssa

EU:n komissio on antanut tiedonannon sosiaalisen suojelun nykyaikaistamisesta ja kohentamisesta Euroopan unionissa (KOM 97/102). Komission mielestä eri maiden sosiaalisen suojelun järjestelmät, jotka luotiin vuosikymmeniä sitten, toimivat nyt monin tavoin muuttuneissa taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa olosuhteissa eikä niiden toimintaa voida pitää enää tehokkaana.

Komissio katsoo, että sosiaalisen suojelun järjestelmiä on uudistettava erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

• työn luonteen muuttuminen, minkä myötä joustavuutta lisäävän ja turvaa tarjoavan politiikan vuorovaikutusta on uudistettava
• sukupuolten tasapainon muuttuminen työelämässä, mikä edellyttää sekä työ- että perhe-elämän yhteensovittamisen uusia järjestelyjä että uusia aloitteita yksilöllisten oikeuksien lujittamiseksi
• väestön ikääntyminen luo uusia tarpeita eläkejärjestelmien uudistamiseen
• EU:n alueella liikkuviin kansalaisiin sovellettavien kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen.

Tiedonannon tavoitteena on tuoda esiin mahdollisia modernisointiväyliä sekä esittää joitain täsmällisiä ehdotuksia Euroopan tason tuesta. Lähtökohtana komissio kuitenkin pitää sitä, että jokainen jäsenvaltio vastaa oman sosiaalisen suojelun järjestelmänsä organisoinnista ja rahoituksesta. EU:n tehtävä on toimia foorumina, joka edistää yhteisymmärrystä tulevaisuuden näkymistä sekä auttaa määrittämään jäsenvaltioiden yhteisiä haasteita.

Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta on nimennyt mietinnön tekijäksi saksalaisen Barbara Weilerin (sos.dem.). Hän on laatinut asiasta alustavan työasiakirjan, varsinainen raportti tulee käsittelyyn syyskuussa. Weilerin mielestä olisi hyödyllistä, jos poliittiset päätöksentekijät lopultakin alkaisivat huomata sosiaalisen suojelun tärkeyden. Hän toteaa Amsterdamin sopimuksen merkitsevän tältä osin parannusta. Weiler kritisoi komissiota siitä, että se ei tiedonannossaan lainkaan käsittele niitä haasteita, joita Emu asettaa sosiaaliturvajärjestelmille.

Weilerin mielestä komissio yliarvioi ns. työttömyysloukkua. "Komissio lähtee siitä väärästä olettamuksesta, että kyse olisi työvoimapulasta, vaikka Euroopan työmarkkinoilla on suuri pula työpaikoista". OECD:n tutkimus osoittaa, että työttömyysavustuksen ja työntekijän palkan välisen tulomarginaalin ja työttömyysavustuksen keston sekä toisaalta työttömyysasteen välillä ei juuri ole korrelaatiota. Yritykset "optimoida" näitä järjestelmiä eivät toistaiseksi ole vaikuttaneet odotetulla tavalla työllisyyteen.

Jotta voidaan vähentää työhön tuotannontekijänä kohdistuvia paineita, on Weilerin mielestä kiinnitettävä huomio pääomatulojen verotukseen. Samoin ympäristönäkökohtien huomioiminen verotuksessa on asia, josta hänen mukaansa olisi jo pitänyt huolehtia, kuten Euroopan parlamentti on vaatinut.

Työasiakirjassa painotetaan, että eläkejärjestelmien rahoitusongelmien ainoa todellinen ratkaisu on taloudellisen kasvun, tuottavuuden ja työllisyyden lisääminen. Pelkästä eläkeiän nostamisesta ei ole apua. Weiler huomauttaa, että jäsenvaltioissa tehdyillä uudistuksilla eläkevakuutusjärjestelmien yksityistämiseksi yrityseläkkeiksi ja yksityisiksi eläkevakuutuksiksi on ollut ei-toivottuja vaikutuksia yhteiskunnallisen jaon oikeudenmukaisuuteen. Terveydenhuollon uudistuksissa on tavoitteena oltava sellaisten keskenään kilpailevien asioiden yhteensovittaminen kuin laatu, sosiaalisen jaon oikeudenmukaisuus ja kustannustehokkuus.

Weiler on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sosiaalisia oikeuksia on yksilöllistettävä. Yksilöllisiä oikeuksia on laajennettava ja leskeneläkkeet uudistettava. Nämä muutokset on otettava huomioon sosiaaliturvajärjestelmissä myöntämällä avoliitossa eläville ja samaa sukupuolta oleville yhdessä asuville henkilöille samat oikeudet kuin aviopareille, vaatii Weiler.

Komissio esittää leikkauksia EU:n sosiaalibudjettiin

Esitys EU:n ensi vuoden budjetiksi on ollut Euroopan parlamentin käsittelyssä alkukesällä. Parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunta on antanut lausuntonsa komission laatiman alustavan talousarvioesityksen sosiaaliosasta.

Lausunnossaan valiokunta toteaa, että komission esityksessä on sosiaalihankkeiden määrärahoja leikattu rajusti. Lausunnon esittelijän, Bartho Pronkin (krist.dem.) laskelmien mukaan valiokunnan vastuualueeseen kuuluvien budjettikohtien kokonaissumma vuonna 1998 on 84 270 miljoonaa ecua verrattuna vuoden 1997 lopullisen talousarvion 115 765 miljoonaan ecuun.

Erityisesti valiokunta paheksui sitä, että komission esityksessä oli kokonaan poistettu varat työllisyyttä kolmannella sektorilla koskevalta budjettikohdalta, joka lisättiin budjettiin viime vuonna parlamentin esityksestä. Valiokunta esittikin kolmatta sektoria ja työllisyyttä käsittelevälle budjettikohdalle myönnettyjen varojen palauttamista sekä varoja hankkeille, joiden avulla on tarkoitus auttaa ikääntyneitä työntekijöitä joko pysymään edelleen työmarkkinoilla tai pääsemään markkinoille uudestaan. Myös ammattikoulutusta koskevaan LEONARDO-ohjelmaan valiokunta haluaa lisää varoja.

Valiokunta esitti huomattavaa lisäystä komission esitykseen nähden yleiseen työllisyyskohtaan. Perusteluina todettiin, että mikäli EU aikoo toteuttaa sitä työllisyyspolitiikkaa, johon se viimeksi Amsterdamissa sitoutui, on siihen myös osoitettava riittävästi varoja.

Erityisen ongelman budjetin sosiaaliluvussa muodostavat toistaiseksi vailla oikeudellista perustaa olevat sosiaaliohjelmat. Iso-Britannia haastoi viime vuonna komission EY:n tuomioistuimeen siitä, että ohjelmilla köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja vanhusten hyväksi ei ole oikeudellista perustaa EU:n peruskirjassa eikä komissiolla siten ole ollut oikeutta käyttää varoja niiden puitteissa. Tuomioistuin ei vieläkään ole antanut päätöstä asiassa.

Komissio on tulkinnut tilanteen niin, että näihin vailla oikeudellista perustaa oleviin budjettikohtiin ei voi osoittaa yli 5 miljoonaa ecua. Parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunta kieltäytyi pitämästä 5 miljoonan ecun summaa kattona näille kohdille etenkin, kun Amsterdamin sopimus tulee merkitsemään oikeudellisen perustan syntymistä EU:n toimille sosiaalista syrjäytymistä vastaan.

Esittelijä Pronk oli valmis esittämään varojen vähentämistä SAFE-työsuojeluohjelmalta mutta mm. Outi Ojala ja sosialidemokraattisen ryhmän Peter Skinner vaativat voimakkaasti niiden säilyttämistä ennallaan. Tämä vasemmiston kanta voitti valiokunnan äänestyksessä.

Sosiaalinen vuoropuhelu
laajenee myös hakijamaihin

Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuun täysistunnossaan Helwin Peterin (sos.dem.) laatiman mietinnön komission tiedonannosta sosiaalisen vuoropuhelun kehityksestä yhteisön tasolla (KOM 96/0448). Euroopan tason sosiaalinen vuoropuhelu kattaa Euroopan työmarkkinaosapuolten väliset keskustelut, yhteistoiminnan ja mahdolliset neuvottelut sekä työmarkkinaosapuolten ja Euroopan unionin toimielinten väliset keskustelut.

Mietinnössä todetaan, että sosiaalisen vuoropuhelun avulla voidaan edistää yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työmarkkinajärjestöjen osallistumisessa sosiaaliseen vuoropuheluun on noudatettava sekä edustavuuden että järjestöjen itsemääräämisoikeuden periaatetta. Mietinnössä ollaan valmiita laajentamaan vuoropuheluun nykyisin osallistuvien järjestöjen joukkoa pk-yritysten suuntaan. Outi Ojalan esityksestä mietintöön tuli mukaan maininta julkisen sektorin alakohtaisen vuoropuhelun tukemisesta.

Outi Ojala kiinnitti erityistä huomiota kysymykseen, joka koskee sosiaalisen vuoropuhelun laajentamista Keski- ja Itä-Euroopan tuleviin jäsenmaihin. Hän on pettynyt Peterin raportissa esitettyyn kantaan, jonka mukaan tarkkailijoita otettaisiin mukaan vain niistä jäsenmaista, joiden liittyminen EU:hun on odotettavissa lähitulevaisuudessa. Komissio on ollut omassa kannassaan vapaamielisempi: sen mielestä vuoropuheluun tulisi ottaa mukaan jäsenyyttä hakevat maat.

Ojalan mielestä erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sosiaalisen vuoropuhelun ja ylipäänsä työmarkkinarakenteiden kehittämiseen niissä hakijamaissa, jotka eivät vielä täytä jäsenyysehtoja. Näitä maita on tuettava kaikin tavoin niiden ponnistellessa kohti ehtojen täyttämistä. Sosiaalisen vuoropuhelun kehittämisen on oltava tässä olennainen osa, jotta myös sosiaalinen edistys turvattaisiin.

Ojala korostaa, että sosiaalinen vuoropuhelu on yksi kansalaisten vaikutuskanavista yhteisön päätöksentekoon ja siksi on tärkeää, että siihen osallistuvat järjestöt myös aidosti edustavat maansa tai alansa työntekijöitä tai työnantajia. Tästäkin syystä on hakijamaiden järjestöjen kehittämiseen suunnattava tukea, sillä niissä järjestöt ovat vaikeista oloista johtuen usein pieniä ja niiden edustavuus on heikko.

Puheenjohtaja:

Stephen Hughes (sos.dem., Iso-Britannia)

Varapuheenjohtajat:

Bernie Malone (sos.dem., Irlanti)

Winfried Menrad (krist.dem., Saksa)

Outi Ojala (vasemmistoryhmä, Suomi)

Valiokunnassa ovat edustettuina Europarlamentin kaikki kahdeksan poliittista ryhmää sekä sitoutumattomat edustajat. Valiokunnassa on yhteensä 45 jäsentä. Suurimmat ryhmät ovat sos.dem (18 edustajaa) ja krist.dem (11).

Aluepolitiikka

Aluepolitiikan täytäntöönpano uusissa jäsenmaissa

Euroopan parlamentti käsitteli toukokuun täysistunnossaan Strasbourgissa itävaltalaisen Reinhard Rackin mietintöä aluepolitiikan täytäntöönpanosta Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa (A4-0114/97). Mietinnössään Rack korosti rakennepolitiikan tärkeyttä Euroopan unionin uusissa jäsenmaissa ja rakennerahastojen merkitystä maiden kansalaisille.

Mietinnössä todetaan, että Euroopan unionin aluepolitiikan käynnistäminen uusissa jäsenmaissa on sujunut tyydyttävästi, mutta alkuhankaluuksilta ei ole kuitenkaan vältytty. Etenkin yhteisöaloitteiden hyväksyminen on vienyt liikaa aikaa, ja hallinto on ollut kohtuuttoman raskasta. Hallintorutiinien luominen on vienyt kallista aikaa itse ohjelmien käynnistämiseltä.

Ongelmia on aiheuttanut myös komission yksiköiden sisäisen koordinaation puute, mikä on johtanut sääntöjen soveltamiseen eri tavalla eri tapauksissa. Huolimatta siitä, että aluepolitiikan täytäntöönpanossa on korostettu paikallisten toimijoiden merkitystä, ei päätösvaltaa ole siirretty riittävästi paikallisille viranomaisille.

Strasbourgissa pitämässään puheessa Outi Ojala vaati komissiota siirtämään rakennerahastoja koskevaa päätösvaltaa suoraan alue- ja paikallisviranomaisille. Komission tulisi tulevaisuudessa varmistaa, että alue- ja paikallisviranomaiset saavat täyden päätösvallan ohjelmien hyväksymisessä ja täytäntöönpanossa.

Ojala kritisoi puheessaan rahastoja koskevien hallintorutiinien luomisen hitautta sekä komission asianosaisten pääosastojen sisäisen koordinaation takeltelua, mikä vaikeuttaa aluepolitiikkaa koskevaa yhteistyötä. Hän muistutti sii-

tä, että komission pääosastojen tulee tulkita ja soveltaa rakennerahastoja koskevia sääntöjä yhtenäisesti.

Mainstreaming

Euroopan parlamentin naisten oikeuksien valiokunta hyväksyi heinäkuussa mietinnön naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien sisällyttämisestä yhteisön politiikkaan ja toimintaan kaikilla aloilla - ns. mainstreaming-periaatteesta. Kreikkalaisen sosialidemokraatin Angela Kokkolan mietintöön liittyivät Marjatta Stenius-Kaukosen jo viime kesänä laatima parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan lausunto sekä Outi Ojalan laatima aluepoliittisen valiokunnan lausunto. Mietinnön pohjana on EU:n komission aiheesta antama tiedonanto (KOM 96/0067).

Stenius-Kaukosen lausunto käsittelee lähinnä naisten asemaa työmarkkinoilla. Siinä vaaditaan mm. sitovampia määräyksiä samapalkkaisuuden toteuttamiseksi sekä toimia työmarkkinoiden kahtiajakautumisen purkamiseksi. Lausunnossa puututaan myös EU:n omiin valintakäytäntöihin ja vaaditaan neuvoston ja komission valmisteleviin työryhmiin ja asiantuntijakomiteoihin tasapuolisesti miehiä ja naisia.

Outi Ojalan laatima aluepoliittisen valiokunnan lausunto keskittyy tasa-arvon huomioon ottamiseen EU:n rakennepolitiikassa. Lausunnossa todetaan, että rakennepoliittisissa toimissa on huomioitava naisten erityiset intressialueet ja toimien seurantaan on liitettävä myös tasa-arvovaikutusten arviointi. Komissiota kehotetaan selvittämään, miksi naiset eivät osallistu riittävästi EU:n rakennepolitiikan hallintoon ja toteuttamiseen sekä toimimaan itse hyvänä esimerkkinä naisten osuuden lisäämisessä.

Sekä Stenius-Kaukosen että Ojalan lausunnoissa korostettiin sitä, että perheen ja työelämän yhteensovittaminen edellyttää yhteiskunnan laatimia palveluita, kuten lasten- ja vanhustenhoidon järjestämistä, kouluruokailua ja joukkoliikennettä, joita kaikkia tulisi EU:n rakennerahastojen toimesta tukea. Molemmissa lausunnoissa korostetaan myös päättäjille suunnatun tasa-arvokoulutuksen merkitystä.

Itämeren alueen yhteistyön kehittäminen

Parlamentti käsitteli kesäkuun täysistunnossaan ruotsalaisen Staffan Burenstam Linderin mietintöä talous- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön kehittämisestä Itämeren alueella (A4-0196/97). Mietinnössä käsiteltiin mm. kolmea Itämeren valtioiden 1996 hyväksymää toimintaohjelmaa, rauhankumppanuutta ja WEU:n liitännäisjäsenyyttä.

Parlamentin hyväksymässä mietinnössä kehotetaan neuvostoa ja komissiota kiirehtimään Viron, Latvian ja Liettuan Eurooppa-sopimusten ratifiointia EU:n jäsenvaltioissa. Burenstam Linder painotti myös suunniteltujen toimintaohjelmien käynnistämisen tärkeyttä. Mietinnössä kannustetaankin komissiota helpottamaan Itämeren valtioiden uudistuksia mm. kasvattamalla sinne suunnattua tukea ja parantamalla alueellista infrastruktuuria, esimerkiksi rajoja ylittäviä liikenneverkkoja.

Parlamentti kannusti päätöslauselmassaan neuvostoa käyttämään vaikutusvaltaansa Venäjään, jotta se allekirjoittaisi Venäjän ja Viron välisen rajasopimuksen. Lisäksi parlamentti katsoi, että Itämeren alueen ydinturvallisuustilanteen kohentaminen on tärkeää ja että on tehtävä perusteellinen selvitys alueella olevista ydinjätteistä ja muista säteilylähteistä.

Outi Ojala totesi asiaa käsitelleessä puheenvuorossaan, että EU:n on otettava nykyistä aktiivisempi rooli Itämeren alueen yhteistyön kehittämisessä. Hyvänä esimerkkinä on Itämeren alueen valtioiden toimesta valmisteltava kestävän kehityksen Agenda 21 -ohjelma. EU:n komissio osallistuu ohjelmien tekoon, mutta hyvin heikolla panoksella.

Ojala vaatikin parlamenttia velvoittamaan komissiota lisäämään mm. virkamiespanostustaan tämän ohjelman tukemiseen. Hänen mukaansa taloutta ja ympäristönsuojelua ei voi erottaa toisistaan Itämeren alueella eikä varsinkaan niin sanotuissa siirtymätalouksien maissa.

Ojalan mukaan perinteinen sotilaallinen turvallisuuskäsitys on menettänyt merkitystään myös Itämeren alueella. Sen sijaan ympäristökysymys, vakaan demokraattisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen kehityksen aikaansaaminen

siirtymätalouksien maissa, vähemmistökysymykset sekä rikollisuuden ja terrorismin torjunta ovat yhä tärkeämpiä.

Itämeren alueen yhteistyön kehittäminen edellyttää yhteyksien rakentamista Venäjään. Ojalan mukaan myös Venäjän turvallisuusajattelussa korostuu alueellinen yhteistyö mm. Mustan meren, Itämeren ja Barentsinmeren alueella. EU:n tulisi rakentaa suhteitaan Venäjään paitsi yleisen puitesopimuksen kautta myös Itämeren alueen yhteistyössä.

Ojala totesi, että Venäjän tulo aidolla tavalla Itämeren yhteistyön osapuoleksi edellyttää Venäjän ja Baltian maiden suhteiden normalisoimista. Parlamentin tulisikin edistää Venäjän ja Viron välistä yhteisymmärrystä rajasopimuksen aikaansaamiseksi.

Puheenjohtaja:

Miguel Arias Caete (krist.dem., Espanja)

Varapuheenjohtajat:

Richard Howitt (sos.dem., Iso-Britannia)

Pasqualina Napoletano (sos.dem., Italia)

Francis Decourrière (krist.dem., Ranska)

Valiokunnassa on yhteensä 44 jäsentä, jotka edustavat parlamentin kaikkia poliittisia ryhmiä. Suurin ryhmä on sos.dem. (14 jäsentä).

Ajankohtaista

Vasemmistoliitto vaatii EU:lta pohjoisen politiikkaa

Vasemmistoliitto haluaa Euroopan unionin kehittävän pohjoista aluettaan varten sen erityisolosuhteisiin perustuvaa toimintapolitiikkaa, pohjoisen politiikkaa. Pohjoinen ulottuvuus tarvitsee poliittista tukea, jonka edellytyksenä on, että pohjoinen ja sen olosuhteet tunnetaan, tunnustetaan ja ymmärretään muualla Euroopassa ja erityisesti unionin koneistossa.

Pohjoinen ulottuvuus tulee ymmärtää laajasti siten, että se pitää sisällään ainakin Suomen ja Ruotsin, Itämeren ympäristön ja Barentsin Euro­arktisen alueen. Olennaisen osan pohjoista ulottuvuutta muodostaa unionin ulkoraja Norjan ja erityisesti Venäjän kanssa. Maantieteellisiä rajoja tärkeämpää on kuitenkin määritellä pohjoinen ulottuvuus elämisen ympäristön, luonnon olosuhteiden ja muiden erityispiirteiden perusteella. Näistä tärkeimmät ovat: kylmä, osittain arktinen ilmasto, ekologisilta ominaisuuksiltaan herkkä luontotyyppi, harva asutus ja pitkät etäisyydet.

Vasemmistoliiton EU-jaosto vaatii kannanotossaan Suomen hallitusta toimimaan eri yhteyksissä sen suuntaisesti, että pohjoinen ulottuvuus otetaan EU:n toiminnan painopisteeksi samaan tapaan kuin esimerkiksi Välimeren alueen yhteistyö.

Rakennerahastojen tuki EU:n pohjoisimmille alueille on avainasemassa vielä vuoden 1999 jälkeenkin, jotta alkaneelle muutokselle taataan jatkuvuus ja kestävyys. Tavoiteohjelman 6 tai samoihin kriteereihin perustuvan ohjelman tulee jatkua.

Puolue korostaa, että julkisen sektorin asema alueellisten erojen tasaajana tulee hyväksyä sellaisissa pohjoisen olosuhteissa, joissa tiukka markkinaperusteinen talous ei toimi. Taloudellisen toiminnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös alueen herkkä ekologia, ja muun muassa yhteistyössä niin sanottujen siirtymätalouksien maiden kanssa on markkinatalouden rakentamisen ehdoksi asetettava riittävän korkea ympäristönsuojelun taso.

Suhde Venäjään on olennainen osa pohjoista ulottuvuutta. Venäjän ja unionin yhteinen raja vaatii erityisen toimintapolitiikan ja erityiset työkalut. Venäjän näkökulmasta yhteistyö EU:n kanssa Itämeren ja Barentsin alueella on osa maan uuden turvallisuusnäkemyksen muodostumista sekä kiinnostava taloudellinen kysymys. EU:n tulee panostaa Venäjän kanssa solmitun puitesopimuksen täytäntöönpanon ohella alueelliseen yhteistyöhön. On tärkeää poistaa eräitä käytännön esteitä Venäjän normaalille mukaantulolle tällaiseen alueellisen yhteistyöhön. Vasemmistoliitto pyrkii omalta osaltaan muun muassa edistämään Venäjän ja Viron välisen rajasopimuksen solmimista.

Perinteisten sotilaallisen turvallisuuden kysymysten rinnalla vakaa, demokraattinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen kehitys ns. siirtymätalouksien maissa, ympäristökysymykset, vähemmistöjen asema sekä kansainvälinen rikollisuus ja terrorismi ovat yhä tärkeämpiä turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja.

Vasemmistoliitto palaa pohjoisen ulottuvuuden kysymyksiin maakuntapäivillään Jyväskylässä 20.-21. syyskuuta 1997.

Outi Ojala: Emuun tarvitaan työllisyysnäkökulma

Työllisyys on otettava näkyvämmin ja täsmällisemmin huomioon EU:n rahaliiton ja sen yhteyteen kaavaillun vakaus- ja kasvusopimuksen tulkinnoissa. Liitin tätä näkemystäni perustelevan äänestysselityksen Euroopan parlamentin täysistunnon pöytäkirjaan, kun parlamentti käsitteli Strasbourgissa kesäkuussa unionin yhteisen raha- ja veropolitiikan kehittämistä Emun oloissa.

Ei voida rehellisin mielin ajatella, että uusia työpaikkoja luotaisiin riittävästi vain luottamalla kasvuun ja rahamarkkinoiden toimintakykyyn. Tarvitaan verotuksen ja tulonsiirtojen nykyistä tehokkaampaa käyttöä tukemaan uusien työpaikkojen syntymistä. Esimerkiksi työvaltaisten palvelualojen arvonlisäverotuksen alentaminen, ainakin väliaikaisesti työllisyyssyistä, olisi tällainen toimi. Liian tiukoilla Emu-kahleilla ei pidä estää järkevää työllistämistä.

Suhdannekehitykseltään monista Keski-Euroopan maista poikkeavan Suomen edun mukaista olisi, että Emu-ehtoja ja vakaussopimusta tulkittaisiin väljemmin. Oma työttömyystilanteemme edellyttäisi puolestaan työllisyysnäkökulman mukaanottoa Emun vakaussopimukseen. Pääministeri Paavo Lipposen penseys Ranskan uuden hallituksen pyrkimyksiin nostaa työllisyysnäkökulma esille Emu-tulkinnoissa ei tunnu sen paremmin Suomen edun mukaiselta kuin järin vasemmistolaiseltakaan.

Parlamentin hyväksymissä mietinnöissä oli myös myönteisiä seikkoja: mm. pyrkimys vahvan aseman omaavan Euroopan keskuspankin

demokraattiseen valvontaan. Järkevä ja toteutuskelpoinen on myös Euroopan parlamentin hyväksymä ja Suomessa mm. europarlamentaarikko Raimo Ilaskiven (kok) esillä pitämä ajatus, että julkisen talouden ali- ja ylijäämiä olisi järkevää tarkastella koko suhdannekierron puitteissa eikä keinotekoisesti vain kunkin kalenterivuoden sisällä.

Euroopan parlamentin syksyn aikatauluja

Outi Ojala on Europarlamentin työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunnan varapuheenjohtaja, varajäsen aluepoliittisessa valiokunnassa, Viro-valtuuskunnan jäsen sekä Latvia-valtuuskunnan varajäsen. Outi kuuluu parlamentin GUE / NGL -vasemmistoryhmään.

.

Elokuu

27.-28.8. Vasemmistoryhmän kokous

Syyskuu

3.-4.9. Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta

10.-11.9. Vasemmistoryhmän kokous

15.-19.9. Täysistunto Strasbourgissa

15.9. Aluepoliittinen valiokunta

16. ja 18.9. Vasemmistoryhmän kokoukset

22.9. Viro-valtuuskunta

22.-23.9. Aluepoliittinen valiokunta

24.-25.9. Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta

Lokakuu

1.10. Vasemmistoryhmän kokous

1.-2.10. Täysistunto Brysselissä

6.-7.10. Työl- ja sos.vk Luxemburgissa

8.-9.10. Aluepoliittinen valiokunta

14.10. Viro-valtuuskunta

Latvia-valtuuskunta

15.-16.10. Vasemmistoryhmän kokous

20.-24.10. Täysistunto Strasbourgissa

21. ja 23.10. Vasemmistoryhmän kokoukset

Marraskuu

3.-4.11. Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta

Aluepoliittinen valiokunta

5.11. Vasemmistoryhmän kokous

5.-6.11. Täysistunto Brysselissä

10.-12.11. Vasemmistoryhmä Portugalissa

17.-21.11. Täysistunto Strasbourgissa

18. ja 20.11. Vasemmistoryhmän kokoukset

25.-26.11. Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta

Joulukuu

1.-2.12. Aluepoliittinen valiokunta

3.12. Vasemmistoryhmän kokous

3.-4.12. Täysistunto Brysselissä

8.-9.12. Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta

10.-11.12. Vasemmistoryhmän kokous

15.-19.12. Täysistunto Strasbourgissa

16. ja 18.12. Vasemmistoryhmän kokoukset