Heikki Poroila
  Yhtenäistetty Erik Satie

 Päivitetty 13.7.2008
 Yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo
  Aloitussivu Esipuhe Hakemisto
 
© Heikki Poroila 2008
Pääluettelo
A B C D E F G HI J K L M N O P QR S T UV Muita
 
[Un Acte]
1914. Luonnoksia yksinäytöksiseksi oopperaksi tai baletiksi.
 
[Aim-Chéri]
1905-1906. Keskeneräinen valssi pianolle.
 
[Airit, piano]
1897-1919? Piano. Pieni katkelma Satien luonnosvihkosta, jonka Robert Caby toimitti ja julkaisi nimellä Carnet d'esquisses et de croquis. Kaikki vihkon kappaleiden nimet ovat Cabyn antamia. Aiemmassa luettelossa pelkkä "Air".
 
[Air fantôme]
1899. Kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle. Laulu on levytetty osana neljän laulun ryhmää Petit Recueil des fêtes (Anne-Sophie Schmidt, Mandala MAN 4867, p1996). Orledgellä nimi Petit Recueil on vain tämän laulun vaihtoehtoinen nimeke.
V: Voici Messire Printemps
 
[Alice au Pays de Merveilles]
1921. Todennäköisesti toteutumaton balettisuunnitelma Lewis Carrollin kirjan Liisa Ihmemaassa pohjalta.
 
Pacory, Henry
[Aline-Polka; sov., piano / Satie]
1899.
 
[Allegro, piano]
1884. Teos on julkaistu vain faksimilena.
 
[Allons-y Chochotte]
1905. Kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle.
V: Lorsque je vis Chochotte
 
[Les Anges]
1886. Lauluääni ja piano. Alfred Satie julkaisi laulun vuonna 1887 opuksena 20. Laulujen Les Anges, Les Fleurs ja Sylvie yhdistäminen kokonaisuudeksi Trois Mélodies oli myös Satien tarkoituksena. Tässä ohjeluettelossa laulut on edelleen käsitelty erikseen.
V: Vétus de blanc. Trois Mélodies. Trois mélodies de 1886, nro 1
 
[The Angora Ox]
1901? Orkesteri. Contamine de Latourin sadun säestykseksi tarkoitettu teos, jonka käsikirjoitus on hieman keskeneräinen.
V: Le Boeuf Angora
 
[Aperçus désagréables]
1908/1912. Kolme kappaletta pianolle nelikätisesti. Osat: 1. Pastorale (1912), 2. Choral (1908) ja Fugue (1908). Osan Fugue Satie sävelsi esitettäväksi yhdessä Claude Debussyn kanssa. Osasta Choral tunnetaan Robert Montfortin Satien ohjeiden mukaan tekemä sovitus jousikvartetille.
V: Ikäviä arvioita
 
[Arrière-propos]
1912. Piano. Samassa käsikirjoitusvihkossa teoksen Véritables Préludes flasques kanssa oleva pianokappale, joka julkaistiin 1968 kokoelmassa Carnet d'esquisses et de croquis.
 
[Avant-dernières pensées]
1915. Kolme kappaletta pianolle. Osat: 1. Idylle, 2. Aubade ja 3. Méditation. Teokset on omistettu Claude Debussylle, Paul Dukas'lle ja Albert Roussellille. Osan Aubade nimenä on eräässä käsikirjoituksessa Etrange rumeurs.
V: Toiseksi viimeisiä ajatuksia
 
[Le Bâtard de Tristan]
1892? Tällainen kolminäytöksinen oopperahanke julkistettiin heinäkuussa 1892, mutta todennäköisesti Satie ei koskaan edes aloittanut sävellystyötä.
 
[La Belle Excentrique]
1920. Kolme tanssia ja yksi interludi kamariorkesterille (fantaisie sérieuse). Teos on sävelletty Caryathis-nimiselle tanssijattarelle. Osat: 1. Marche Franco-Lunaire, 2. Valse du Mystérieux baiser dans l'oeil, 3. Cancan Grand-Mondain ja Grande Ritournelle. Viimeisessä osassa Satie on käyttänyt laulun Légende Californienne musiikkia.
V: Kaunis eksentrikko
 
[Bonjour Biqui, Bonjour!]
1893. Lauluääni ja piano. Teksti on Satien käsialaa. Laulu on omistettu Satien tuolloiselle rakastetulle, Suzanne Valadonille, jonka lempinimi oli Biqui. Laulu on julkaistu vain faksimilena.
 
[Bribes]
1897-1919? Piano. Pieni katkelma Satien luonnosvihkosta, jonka Robert Caby toimitti ja julkaisi nimellä Carnet d'esquisses et de croquis. Kaikki vihkon kappaleiden nimet ovat Cabyn antamia.
 
[Caresse]
1897. Piano. Satien otsikoton käsikirjoitus, jolle toimittaja Robert Caby on antanut nimen vuoden 1968 julkaisun (Salabert) yhteydessä.
 
[Chanson]
1887. Lauluääni ja piano. Alfred Satie julkaisi laulun vuonna 1888 opuksena 52. Kustantaja Salabert julkaisi laulun 1968 kokonaisuudessa Trois Autres Mélodies.
V: Bien courte hélas est l'espérance
 
[Chanson barbare]
1901? Piano. Käsikirjoitus on keskeneräinen ja julkaisematon.
 
[Chanson Hongroise]
1889? Piano. Neljän tahdin pituinen katkelma, jonka innoittajana on ollut romanialaisen kansanmusiikin kuuleminen Pariisin maailmannäyttelyssä 1889. Teos on julkaistu vuonna 1974 Grete Wehmeyerin teoksessa Erik Satie.
 
[Chanson médiévale]
1906. Lauluääni ja piano. Kustantaja Salabert julkaisi laulun vuonna 1968 kokonaisuudessa Trois Autres Mélodies.
V: Comme je m'en retournais de la fontaine
 
[Chapitres tournés en tous sens]
1913. Kolme kappaletta pianolle. Osat: 1. Celle qui parle trop, 2. Le Porteur de grosses pierres ja 3. Regret des Enfermés (Jonas et Latude).
V: Kaikkiin suuntiin käännettyjä lukuja
 
[La Chemise]
1909. Luonnoksia kabareelauluiksi Jules Dépaquit'n kadonneeseen tekstiin. Käsikirjoituksissa on sekä orkestroituja osia että luonnosmaisempia osia. Eräässä luonnoksessa on laulu nimeltä Rose est permise chemise. Musiikki on todennäköisesti esitetty lokakuussa 1909.
 
[Le Cheval est un animal hippique, équestre et domestique]
1914. Toteutumaton sävellyssuunnitelma, josta tunnetaan vain kansilehti. Osat: 1. Equestre (Un général sur le dos), 2. Domestique (Une charrue derrière lui) ja 3. Hippique (Un rival à vaincre).
 
[Chez le docteur]
1905. Humoristinen kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle.
V: Le petit père Combes s'en va chez le docteur
 
[La Chimère désolée]
1914. Toteutumaton sävellyssuunnitelma, josta tunnetaan vain kansilehti. Osat: 1. Kiosque, 2. Moisissures, 3. Estafilade.
 
[Choeur d'adolescents]
1908-1909. Keskeneräinen teos lauluäänille ja pianolle.
 
[Choses vues à droite et à gauche (sans lunettes)]
1914. Kolme kappaletta viululle ja pianolle. Osat: 1. Choral hypocrite, 2. Fugue à tâtons ja 3. Fantaisie musculaire. Käsikirjoitukseen liittyy neljäs nimetön ja julkaisematon osa, joka on kuitenkin esitetty julkisesti vuonna 1987.
 
[Cinéma]
1924. Kamariorkesteri. Baletin Relâche näytösten välissä esitetyn René Clairin elokuvan taustamusiikki. Osat: 1. Cheminées, ballons qui explosent, 2. Gants de boxe et allumettes, 3. Prises d'air; jeux d'échecs et bateaux sur les toits, 4. La Danseuse; et figures dans l'eau, 5. Chasseur; et début de l'enterrement, 6. Marche funèbre, 7. Cortége au ralenti, 8. La Poursuite, 9. Chûte du cercueil et sortie de Borlin ja 10. Final (écran crevé et fin).
V: Entr'acte symphonique de Relâche
 
[Cinq Grimaces pour Le Songe d'une nuit d'été]
1915. Orkesterimusiikkia Jean Cocteaun toteutumattomaan Shakespearen Kesäyön unelman näyttämösuunnitelmaan. Osat: 1. Préambule, 2. Coquecigrue, 3. Chasse, 4. Fanfaronnade ja 5. Poir sortir (Retraite). Darius Milhaud avusti Satieta musiikin orkestroinnissa. Eräässä käsikirjoituksessa hanke kulkee myös nimellä Grimaces, Pataques & Interstices pour le Songe d'une Nuit d'Eté.
 
[Concurrence]
1923. Todennäköisesti toteutumaton balettisuunnitelma.
 
[Conte pour un ballet]
1917. Toteutumaton tai kadoksissa oleva balettisuunnitelma.
 
[Le Conteur magique]
1909. Keskeneräinen menuetti pianolle.
 
[Corcleru]
1893. Musiikkia balettiin, jota mainostettiin etukäteen esitteessä huhtikuussa 1893. Todennäköisesti Satie ei koskaan edes aloittanut musiikin tekemistä.
 
[Couleurs]
1923. Todennäköisesti toteutumaton balettisuunnitelma.
 
[Croquis et agaceries d'un gros bonhomme en bois]
1913. Kolme kappaletta pianolle. Osat: 1. Tyrolienne Turque, 2. Danse maigre (à la manière de ces messieurs) ja 3. Españaña.
V: Lihavan puu-ukon luonnoksia ja houkutteluja
 
[Danse]
1890. Kamariorkesteri (kaksi huilua, oboe, kaksi klarinettia, fagotti, patarummut ja harppu). Satie käytti musiikkia myöhemmin pianoduoteoksen Trois Morceaux en forme de poire kuudentena osana. Teosta ei ole julkaistu.
 
[Danse de travers]
1897. Piano. Kyseessä on Robert Cabyn toimittama teoksen Pieces froides osan Danses de travers 2 pidempi versio, jota Orledge ei ole kirjannut itsenäisenä teoksena, koska Satie itse näyttää hylänneen sen. Tämä versio on kuitenkin julkaistu 1970 (Salabert) ja levytetty (Aldo Ciccolini, EMI CDC 7 49713 2, p1987), joten se on mukana myös tässä ohjeluettelossa.
 
[Danses Byzantines]
1892. Orkesteri. Teos tunnetaan vain välillisesti Satien omakätisestä ansioluettelosta 1892. Todennäköisesti hanke ei koskaan toteutunut tai kaikki siihen liittyvä käsikirjoitusaineisto on kadonnut.
 
[Danses Gothiques]
1893. Piano. Osat: 1. A l'occasion d'une grande peine, 2. Dans laquelle les Pères de la Très Véritable et Très Sainte Église sont invoqués, 3. En faveur d'un malheureux, 4. A propos de Saint Bernard et de Sainte Lucie, 5. Pour les pauvres trépassés, 6. Où il est question du pardon des injures reçues, 7. Par pitié pour les ivrognes, honteux, débauchés, imparfaits, désagréables, et faussaires en tous genres, 8. En le haut honneur du vénéré Saint Michel, le gracieux Archange ja 9. Après avoir obtenu la remise de ses fautes.Teoksen alanimekkeenä on Cultifiements et Coadunations Choristiques. Neuvaine pour le plus grand calme et la forte tranquillité de mon âme.
V: Goottilaisia tansseja
 
[Danses Romaines]
1892. Orkesteri. Teos tunnetaan vain välillisesti Satien omakätisestä ansioluettelosta toukokuussa 1892. Todennäköisesti hanke ei koskaan toteutunut.
 
[Descriptions automatiques]
1913. Kolme kappaletta pianolle. Osat: 1. Sur un vaisseau, 2. Sur une lanterne ja 3. Sur un casque. Kokonaisuuden nimenä ovat esiintyneet myös Vocations électriques ja Descriptions hypocrites. Ensimmäisen osan työnimiä ovat olleet Sur un loup ja Sur un thon.
V: Automaattisia kuvauksia
 
[Désespoir agréable]
1908. Kolmiääninen harjoituskappale, jonka Salabert julkaisi 1968 kokoelmassa Six pièces de la période 1906-1913. Käytännössä kappaletta esitetään pianolla.
 
[Deux Préludes pour un chien]
1912. Kaksi nimetöntä pianokappaletta. Jälkimmäisen julkaisi Salabert 1968 kokoelmassa Six pièces de la période 1906-13 nimellä Prélude canin. Edellisessä ohjeluettelossa oli käytössä vain tämä nimi. Osat suositellaan merkittäväksi seuraavasti:
[Deux Préludes pour un chien. Nro 1]
[Deux Préludes pour un chien. Nro 2, Prélude canin]
 
[Deux Rèveries nocturnes]
1912. Piano. Osat: 1. Pas vite ja 2. Très modérément. Molemmat teokset ovat Satien käsikirjoituksessa (samassa vihkossa kuin Préludes flasques pour un chien) nimettömiä. Nimi Deux Rêveries nocturnes esiintyy vasta Salabertin julkaisussa 1968.
 
[Dieu Credo rouge]
1908-1909. Keskeneräinen teos lauluäänille ja pianolle. Teos on ehkä sävelletty radikaalin sosialistipuolueen käyttöön Arcueilissa.
 
[Un Dîner à l'Élysée]
1899. Kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle. Käsikirjoituksessa nimenä on Peintres français.
V: Le Président, d'une façon fort civile
 
[Le Dîner de Pierrot]
1909. Kyseessä on todennäköisesti kokoelma kabareelauluja, jotka esitettiin syyskuussa 1909. Musiikki on kadoksissa.
 
[La Diva de l'Empire]
1904. Kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle. Satien pianoversio tunnetaan nimillä Stand-Walk Marche ja Little Girl March. Myös versio pienelle kabareeorkesterille on olemassa.
V: Sous le grand chapeau Greenaway. Intermezzo Américaine. American Intermezzo. Marche chantée
 
[Divertissement (La Statue retrouvée)]
1922-1923. 53 tahdin pituinen katkelma uruille ja trumpetille. Osat: 1. Entrée (Mouvement de Marche), 2. 1ère Recherche, 3. 2ème Recherche, 4. A deux (vers la statue) ja 5. Retraite. Kyseessä on Jean Cocteaun näyttämöteokseen tarkoitettu musiikki, jota ei ole julkaistu.
 
[Douze petits chorals]
1906-1909? Piano. Satien nimettömiä käsikirjoituksia Schola Cantorumin ajalta. Yhteisen nimen on antanut toimittaja Robert Caby vuoden 1968 julkaisun (Salabert) yhteydessä. Koraali nro 12 on johdanto teokseen Petite Sonate.
 
[The Dreamy Fish]
1901. Piano. Sävelletty säestämään Contamine de Latourin sadun luentaa. Musiikissa on lainauksia teoksista Geneviève de Brabant ja Jack-in-the-Box.
V: Le Poisson Rêveur. Rêverie burlesque
 
[Effronterie]
1909. Piano. Käsikirjoituksessa esiintyy myös nimi Elégie commerciale. Orledge on yhdistänyt teokset Effronterie ja Poésie yhteisen otsikon Deux Choses alle. Tässä ohjeluettelossa teokset on kuitenkin pidetty erillään. Effronterie julkaistiin 1968 kokoelmassa Six pièces de la période 1906-13.
 
[Elégie]
1886. Lauluääni ja piano. Alfred Satie julkaisi teoksen 1887 opuksena 19.
V: J'ai vu décliner comme un songe. Trois mélodies de 1886
 
[L'Embarquement pour Cythère]
1917. Keskeneräinen kappale viululle ja pianolle, innoittajana Watteaun maalaus. Teosta ei ole julkaistu.
 
[Embryons desséchés]
1913. Kolme pianokappaletta. Osat: 1. D'Holothurie, 2. D'Edriophtalma ja 3. De Podolphthalma.
V: Kuivattuja alkioita
 
[En Habit de cheval]
1911-1912. Neljä kappaletta pianolle nelikätisesti. Osat: 1. Choral, 2. Fugue litanique, 3. Autre choral ja 4. Fugue de papier. Teoksesta tunnetaan myös myöhäisempi orkesteriversio, joka suositellaan luetteloitavaksi sovituksena. Kokonaisuuden nimenä on ollut alunperin Divertissement.
V: Hevosen asussa
 
[Enfant martyre]
1899. Kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle. Laulussa ei ole tekstiä. Laulu on levytetty osana neljän laulun ryhmää Petit Recueil des fêtes (Anne-Sophie Schmidt, Mandala MAN 4867, p1996).
 
[Enfantines]
1913. Kolme sarjaa helppoja pianokappaleita.
[Enfantines. Menus propos enfantins]
[Enfantines. Menus propos enfantins. Nro 1, Le Chant guerrier du Roi des Haricots]
[Enfantines. Menus propos enfantins. Nro 2, Ce qui dit la petite Princesse des Tulipes]
[Enfantines. Menus propos enfantins. Nro 3, Valse du Chocolat aux Amandes]
V: Enfantines I. Lasten jutustelua
[Enfantines. Enfantillages pittoresques]
[Enfantines. Enfantillages pittoresques. Nro 1, Petit Prélude à la journée]
[Enfantines. Enfantillages pittoresques. Nro 2, Berceuse]
[Enfantines. Enfantillages pittoresques. Nro 3, Marche de Grand Escalier]
V: Enfantines II. Pittoreskeja lapsellisuuksia
[Enfantines. Peccadilles importunes]
[Enfantines. Peccadilles importunes. Nro 1, Être jaloux de son camarade qui a une grosse tête]
[Enfantines. Peccadilles importunes. Nro 2, Lui manger sa tartine]
[Enfantines. Peccadilles importunes. Nro 3, Profiter de ce qu'il a des cors aux pieds lui prendre son cerceau]
V: Enfantines III. Kiusallisia hairahduksia
 
[Essais (arrière-propos)]
1897-1919? Piano. Pieni katkelma Satien luonnosvihkosta, jonka Robert Caby toimitti ja julkaisi nimellä Carnet d'esquisses et de croquis. Kaikki vihkon kappaleiden nimet ovat Cabyn antamia.
 
[Les Etapes monotones]
1914. Toteutumaton sävellyssuunnitelma, josta tunnetaan vain kansilehti. Osat:1. Curiosité visqueuse, 2. Frisson impoli ja 3. Tentacules chevalines.
 
[Exercices]
1897-1919? Piano. Viisi pientä katkelmaa Satien luonnosvihkosta, jonka Robert Caby toimitti ja julkaisi nimellä Carnet d'esquisses et de croquis. Kaikki vihkon kappaleiden nimet ovat Cabyn antamia.
 
[Fables de La Fontaine]
1916. Musiikkia René Chalupinin suunnittelemaan balettiin. Musiikki ei liene koskaan valmistunut.
 
[Fâcheux exemple]
1908. Keskeneräinen kontrapunktiharjoitus, jonka Robert Caby on viiden viimeisen tahdin osalta täydentänyt Salabertin vuoden 1968 julkaisuun Musiques intimes et secrètes. Käytännössä teosta esitetään lähinnä pianolla.
 
[Fantaisie-valse]
1885. Piano.
V: Deux oeuvres de jeunesse
 
[Fête donnée par des Chevaliers Normands en l'Honneur d'une jeune Demoiselle]
1892? Piano. Rouart-Lerolle julkaisi teoksen 1929 neljän preludin kokonaisuudessa Quatre Préludes.
[Le Fils des étoiles]
1891. Musiikkia huiluille ja harpuille Péladanin näytelmään Le Fils des étoiles (Pastorale Kaldéenne). Partituurin käsikirjoitus on olemassa, mutta musiikista on julkaistu vain kolmen näytöksen alkusoitot La Vocation (La nuit de Kaldée), L'Initiation (La salle basse du Grand Temple) ja L'Incantation (La terrasse du palais du patesi Goudea). Äänitejulkaisuissa teos esiintyy yleensä pianosovituksena. Rouart-Lerollen painoksessa 1920 (Salabert 1972) esiintyy virheellinen alanimeke Wagnérie Kaldéenne. Satie käytti ensimmäisen näytöksen Gnossienne -nimistä tanssia myöhemmin teoksen Trois Morceaux en forme de poire osassa Manière de commencement.
 
[Les Fleurs]
1886. Lauluääni ja piano. Salabert julkaisi laulun 1968 kokonaisuudessa Trois Autres Mélodies.
V: Que j'aime à vous voir, belles fleurs. Trois Mélodies
 
[Froide songerie]
1906-1908. Piano. Satien nimetön käsikirjoitus, jonka Robert Caby on nimennyt. Teos on julkaistu kokonaisuudessa Musiques intimes et secrètes yhdessä kappaleen Nostalgie kanssa.
 
[Fugue-Valse]
1906. Piano. Satie käytti musiikkia myöhemmin teoksen Mercure osassa Danse de tendresse.
 
[Gambades]
1897-1919? Piano. Pieni katkelma Satien luonnosvihkosta, jonka Robert Caby toimitti ja julkaisi nimellä Carnet d'esquisses et de croquis.
 
[Geneviève de Brabant]
1899-1900. Näyttämömusiikkia (marionettiteatteri tai varjokuvateatteri) solisteille, kuorolle ja pianolle. Roger Désormière orkestroi teoksen vuonna 1926. Osat: 1. Prélude, 2. Choeur: Nous sommes la foule compacte, 3. Entrée des soldats, 4. Entr'acte, 5. Air de Geneviève: Innocente d'un crime que je n'ai pas commis, 6. Sonnerie de cor, 7. Entrée des soldats, 8. Entr'acte, 9. Choeur [sama kuin nro 2], 10. Air de Golo: Non, Sifroy n'est pas mort, 11. Entrée des soldats, 12. Cortège/Marche, 13. Entrée des soldats, 14. Petit air de Geneviève: Ah! Le ciel récompense ma vertu, ma constance, 15. Choeur final: L'affaire c'est bien passée. Osien 1, 3, 4, 7, 8, 11 ja 13 musiikki on suurin piirtein sama.
 
[Les Globules ennuyeux]
1914. Toteutumaton sävellyssuunnitelma, josta tunnetaan vain kansilehti. Osat: 1. Regard, 2. Superficie ja 3. Canalisation.
 
[Gnossiennes]
1890-1893? Piano. Tämä kolmen pianokappaleen kokonaisuus esiintyy Satien käsikirjoituksessa otsikolla Trois Gnossiennes. Osat 1 ja 3 julkaistiin 1893 numeroina 1 ja 2, nykyinen nro 2 numerona 6. Numeroina 4-6 nykyisin tunnetut teokset ovat vuosilta 1889, 1891, 1897 ja ne on tulkittu tässä ohjeluettelossa erillisiksi ja itsenäisiksi teoksiksi, vaikka monissa levytyksissä teokset esiintyvätkin kuuden ryhmänä yhteisellä otsikolla Gnossiennes tai Les Gnossiennes.
V: Trois Gnossiennes. Gnossienne, nro 1. Gnossienne, nro 2. Gnossienne, nro 3
 
[Gnossienne, nro 4]
1891. Piano. Kuuden Gnossienne-nimisen teoksen paljon käytetty numerointi on peräisin kustantaja Salabertin vuoden 1968 laitoksesta. Numeroinnin yleisyyden takia se on valittu myös nimekkeeseen, jossa aiemmin oli lisätietona vuosiluku.
 
[Gnossienne, nro 5]
1889. Piano. Kuuden Gnossienne-nimisen teoksen paljon käytetty numerointi on peräisin kustantaja Salabertin vuoden 1968 laitoksesta. Numeroinnin yleisyyden takia se on valittu myös nimekkeeseen, jossa aiemmin oli lisätietona vuosiluku.

[Gnossienne, nro 6]
1897. Piano. Kuuden Gnossienne-nimisen teoksen numerointi on peräisin kustantaja Salabertin vuoden 1968 laitoksesta. Numeroinnin yleisyyden takia se on valittu myös nimekkeeseen, jossa aiemmin oli lisätietona vuosiluku.
 
[Le Grand Singe]
1909. Menuetti pianolle. Teos julkaistiin 1968 kokoelmassa Carnet d'esquisses et de croquis.
 
[Gymnopédies]
1888. Piano. Osista 1 ja 3 tunnetaan Claude Debussyn paljon levytetyt orkesterisovitukset. Mikään lukuisista sovituksista erilaisille kokoonpanoille ei ole Satien omaa käsialaa.
V: Trois Gymnopédies. 3 Gymnopédies
[Gymnopédies. Nro 1, Lent et douloureux]
[Gymnopédies. Nro 2, Lent et triste]
[Gymnopédies. Nro 3, Lent et grave]
 
[Harmonies]
1897-1919? Piano. Kolme pientä katkelmaa Satien luonnosvihkosta, jonka Robert Caby toimitti ja julkaisi nimellä Carnet d'esquisses et de croquis. Kaikki vihkon kappaleiden nimet ovat Cabyn antamia. Kappale on julkaistu myös kokonaisuudessa Pages Mystiques (Eschig 1969).
 
[Heures séculaires et instantanées]
1914. Kolme kappaletta pianolle. Musiikkiin liittyy surrealistisia tarinoita, joita Satie esitysohjeissa kieltää lukemasta ääneen esitysten aikana. Osat: 1. Obstacles venimeux, 2. Crépuscule matinal (de midi) ja 3. Affolements granitiques. Eräässä käsikirjoituksessa esiintyy nimi Suite Indo-Montmartroise.
V: Vuosisataiset ja välittömät hetket
 
[Idylle]
1901? Valssi orkesterille, B-duuri. Teos julkaistiin vasta vuonna 1979 (Salabert). Satie teki teoksesta myös lauluversion nimellä Tendrement. Se on tässä ohjeluettelossa itsenäisenä kirjauksena.
 
[Imperial-Oxford]
1905. Kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle. Contamine de Latourin teksti on kadoksissa.
V: Impérial Oxford
 
[Impressions Parisiennes]
1908. Toteutumaton sävellyssuunnitelma pianolle nelikätisesti. Osat: 1. Le Réveil de Paris, 2. L'Autobus, 3. L'Avenue du Bois ja 4. Les Courses.
 
[Irnebizolle]
1893. Musiikkia balettiin, jota mainostettiin etukäteen esitteessä huhtikuussa 1893. Todennäköisesti Satie ei koskaan edes aloittanut musiikin tekemistä.
 
[Jack-in-the-Box]
1899. Musiikkia näyttämöpantomiimiin. Satie itse käytti musiikista myös nimeä Suite anglaise. Todennäköisesti laajemmasta kokonaisuudesta on säilynyt vain kolmiosainen partituurin tiivistelmä, jonka pohjalta Darius Milhaud orkestroi 1926 osat Prélude, Entr'acte ja Final. Käsikirjoituksessa on osalla Entr'acte nimi Marche sourde des Repasseurs de couteaux, des Tireurs de chenilles, et des Casseurs de briques.
V: Jack in the Box
 
[J'avais un ami]
1904? Lauluääni ja piano. Laulua ei ole Orledgen tai Gillmourin luetteloissa, mutta se on levytetty (Anne-Sophie Schmidt, Mandala MAN 4867, p1996). Kyseessä lienee jokin toistaiseksi luetteloimaton käsikirjoitus Erik Satie -säätiön arkistossa.
V: Dieu l'avait voulu
 
[Je te veux]
1897? Lauluääni ja piano. Laulusta tunnetaan myös Satien sovitukset isolle orkesterille (tähän versioon Satie lisäsi uuden Trio-osan), pienemmälle "kapakkaorkesterille" ja pianolle. Eräästä käsikirjoituksesta löytyvä Henry Pacoryn alkuperäinen teksti on julkaistua versiota uskalletumpi.
V: J'ai compris ta détresse cher amoureux. Haluan sinut
[Je te veux; sov., ork.]
[Je te veux; sov., piano]
[Je te veux; sov., soitinyhtye]
 
[Kharaseos]
1892. Yksinäytöksinen ooppera. Teos tunnetaan vain välillisesti Satien ansioluettelosta 1892, todennäköisesti Satie ei koskaan edes aloittanut musiikin tekemistä.
 
[Kvartetot, jouset, nro 1]
1886? Teoksesta tunnetaan vain luonnoksia.
 
[Kvartetot, jouset, nro 2]
1886? Teoksesta tunnetaan vain luonnoksia.
 
[Légende Californienne]
1905. Kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle. Contamine de Latourin teksti on kadoksissa. Satie käytti musiikin orkestroituna teoksen La Belle excentrique osassa Grande Ritournelle.
 
[Leit-Motiv du Panthée]
1891. Monodinen sävellys, jonka esityskokoonpanoa ei ole merkitty. Sävellys on julkaistu Joséphin Péladanin lehdessä Le Panthée (nro 10, 1892).
V: Leit-Motif du Panthée
 
[Lent, piano]
1908-1909? Käsikirjoituksessa (Houghton Library Ho 4) ei ole otsikkoa, ainoastaan tempomerkintä, mistä syystä Orledge ei ole ottanut sitä mukaan luetteloonsa, vaan tyytyy mainitsemaan sen teoksen Petite Sonate yhteydessä. Tämä osa on kuitenkin levytetty ainakin kerran (Werner Bärtschi, Accord 220522, p1985), joten se on mukana tässä ohjeluettelossa.
 
[Ludions]
1923. Viisi pienimuotoista laulua lauluäänelle ja pianolle tai uruille.
[Ludions. Nro 1, Air du Rat]
V: Abi Abirounère
[Ludions. Nro 2, Spleen]
V: Dans un vieux square où l'océan
[Ludions. Nro 3, La Grenouille Américaine]
V: La gouénoillu améoucaine
[Ludions. Nro 4, Air du Poète]
V: Au pays de papouasie. Papouasia
[Ludions. Nro 5, Chanson du chat]
V: Il est une bébête
 
[Marche de Cocagne]
1919. Marssi kahdelle trumpetille. Satie käytti musiikin uudestaan teoksessa Trois Petites Pièces montées nro 2.
 
[Marienbad]
1905. Sanaton laulu pianolle, jonka Salabert julkaisi yhdessä kahden muun sanattoman laulun (Rambouillet ja Les Oiseaux) kanssa nimellä Trois Mélodies sans paroles vuonna 1978.
 
[Le Médecin malgré lui]
1923. Resitatiiveja lauluäänille ja orkesterille Charles Gounod'n oopperaan Le Médecin malgré lui. Teosta ei ole julkaistu.
 
[Menuet basque]
1909. Piano. Teos on keskeneräinen ja julkaisematon.
 
[Menuet de la Princesse Maleine]
1891? Piano. Sävellys on ikuistettu Maurice Denisin maalauksessa Marthe au piano (1891). Satie suunnitteli näinä aikoina musiikkia Maurice Maeterlinckin näytelmään La Princesse Maleine.
 
[La Mer est pleine d'eau: c'est à n'y rien comprendre]
1915. Keskeneräinen ja julkaisematon sävellys kamariorkesterille.
 
[Mercure]
1924. Orkesterimusiikkia Pablo Picasson tekstiin Poses plastiques perustuvaan balettiin. Osat: 1. Ouverture: Mouvement de Marche, 2. La Nuit, 3. Danse de tendresse, 4. Signes du Zodiaque, 5. Entrée et danse de Mercure, 6. Danse des Grâces, 7. Bain des Grâces, 8. Fuite de Mercure, 9. Colère de Cerbère, 10. Polka des Lettres, 11. Nouvelle Danse, 12. Le Chaos (Apparition du Chaos) ja 13. Final: Rapt de Proserpine. Baletin nimenä oli alunperin Les Aventures de Mercure (tällä nimellä se on myös levytetty ainakin kerran). Osa Danse de tendresse on uudistettu versio teoksesta Fugue-Valse.
 
[Messe de la foi]
1894. Tällainen messu tunnetaan vain välillisesti Satien omakätisestä ansioluettelosta sekä eräästä piirroksesta (urut, joiden alla on teksti "Messe de la foi de Erik Satie".
 
[Messut (Messe des pauvres)]
1893-1895. Urut, ja lisäksi osassa Kyrie myös pieni lapsikuoro ja miesääniä. Osat: Prélude - Kyrie eleison - Dixit Domine - Prière des Orgues - Gloria - Commune qui mundi nefas - Chant Ecclésiastique - Prière pour les voyageurs et les marins en danger de mort, à la très bonne et très auguste Vierge Marie, mère de Jésus - Prière pour le salut de mon âme. Osa Gloria on kadonnut.
V: Grande Messe de l'Eglise Métropolitaine d'Art
 
[Modéré]
1893. Grove mainitsee tämännimisen pianokappaleen, josta ei ole tietoa missään muissa lähteissä. Kyseessä saattaa olla
jokin otsikoimaton käsikirjoitusluonnos.
 
[Musique d'ameublement]
1917. Kaksi "sisustuskappaletta" huilulle, klarinetille, trumpetille (vain osassa 1) ja jousille. Osat: 1. Tapisserie en fer forgé ja 2. Carrelage phonique.
 
[Musique d'ameublement (sons industriels)]
1920. Kaksi lyhyttä välisoittoa pianolle nelikätisesti, kolmelle klarinetille ja pasuunalle. Osat: 1. Chez un bistrot, 2. Un salon.
 
[La Naissance de Vénus]
1922. Toteutumaton balettisuunnitelma.
 
[Nocturnet, piano]
1919. Satien omissa suunnitelmissa oli seitsemän nocturnen kokonaisuus, josta kuitenkin toteutui vain viisi. Valmistuneiden sävellysten lisäksi käsikirjoituksissa on runsaasti luonnoksia, joista Robert Orledge on täydentänyt kuudennen nocturnen. Se on levytetty ainakin kerran (Jean-Pierre Armengaud, Mandala MAN 4821, p1993). Ensimmäisen nocturnen alkuperäinen nimi on ollut Faux Nocturne.
[Nocturnet, piano. Nro 1, D-duuri]
V: Faux nocturne
[Nocturnet, piano. Nro 2, D-duuri]
[Nocturnet, piano. Nro 3, D-duuri]
[Nocturnet, piano. Nro 4, fis-molli]
[Nocturnet, piano. Nro 5, F-duuri]
[Nocturnet, piano. Nro 6, D-duuri]
V: Nocturnes
 
[Noël]
1892. Musiikkia Vincent Hyspan varjonäytelmään. Musiikki on kadoksissa, mutta se on todennäköisesti esitetty joulukuussa 1892. Musiikki on voinut myös koostua varhaisemmista sävellyksistä.
 
[Nostalgie]
1906-1908. Piano. Satien nimetön käsikirjoitus, jonka Robert Caby on nimennyt. Teos on julkaistu kokonaisuudessa Musiques intimes et secrètes yhdessä kappaleen Froide Songerie kanssa.
 
[Notes]
1897-1919? Piano. Kolme pientä katkelmaa Satien luonnosvihkosta, jonka Robert Caby toimitti ja julkaisi nimellä Carnet d'esquisses et de croquis.
 
[Nouvelles pièces froides]
1907. Piano. Osat: 1. Sur un mur, 2. Sur un arbre ja 3. Sur un pont. Ensimmäinen osan nimenä on käsikirjoituksessa myös Sérénade Sépulcrale - Prelude ja toisen Suite pour un chien.
V: Uusia kylmiä kappaleita
 
[Obstacles ennuyeuses]
1914. Toteutumaton sävellyssuunnitelma, josta tunnetaan vain kansilehti. Osat: 1. Les Catafalques endormis, 2. Les Poussières peureuses ja 3. Vasques chancelantes.
 
[Obstacles venimeux]
1914. Kolme keskeneräistä ja julkaisematonta kappaletta pianolle. Osat: 1. Le Résident Général sommeille doucement, 2. [Nimetön] ja 3. La chaleur est diluvienne.
 
[Ogives]
1886. Neljä kappaletta pianolle, innoittajana Notre Damen kirkon goottilainen arkkitehtuuri. Nimi tarkoittaa suippokaaria.
V: Quatre Ogives. 4 Ogives.
 
[Les Oiseaux]
1905. Sanaton laulu pianolle. Salabert julkaisi teoksen yhdessä kahden muun laulun (Rambouillet ja Marienbad) kanssa nimellä Trois Mélodies sans paroles vuonna 1978.
 
[L'Omnibus automobile]
1905. Humoristinen kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle.
V: C'était pendant l'horreur du Quatorze Juillet
 
[Ontrotance]
1893. Musiikkia balettiin, jota mainostettiin etukäteen esitteessä huhtikuussa 1893. Todennäköisesti Satie ei koskaan edes aloittanut musiikin tekemistä.
 
[Padacale]
1905-1906. Piano. Julkaisemattomia luonnoksia.
 
[Les Pantins dansent]
1913. Musiikkia pianolle tai pienelle orkesterille runonlausunnan ja tanssin säestykseksi (melodraama, poème dansé). Kaksi musiikillisesti hieman poikkeavaa versiota tunnetaan.
 
[Parade]
1916-1917. Balettimusiikkia suurelle orkesterille Jean Cocteaun idean pohjalta. Osat: [Johdanto] Choral - Prélude du Rideau rouge, 1. Le Prestidigitateur Chinois, 2. Petite Fille Américaine, 3. Acrobates, 4. Final - Suite au Prélude du Rideau rouge. Sovitus pianolle nelikätisesti ei sisällä osia Choral ja Final. Usein myös erillisenä esitettävä Rag-Time Parade (tai Ragtime Parade) on jakso osassa Petite Fille Américaine. Se suositellaan merkittäväksi yksinkertaisesti [Parade. Rag-Time Parade]. Tämä osa sisältää myös nimellä Titanic tunnetun jakson.
 
[Passacagliat, piano]
1906.
V: Passacaille
 
Verley, Albert
[Pastels sonores. Nro 2, L'Aurore aux doigts de rose; sov., piano, 4-kät. / Satie]
1916. Satien oppilaan sävellys, jonka Satie orkestroi ja sovitti sen jälkeen pianolle nelikätisesti.
 
[Paul & Virginie]
1921-1922. Kolminäytöksisen koomisen oopperan luonnoksia. Ensimmäisessä näytöksessä oleva laulu Chanson des Marins (La Belle Cubaine) on julkaistu. Tutkijat pitävät mahdollisena, että Satien käsikirjoituksia on säilynyt enemmänkin kuin nykyisin tunnetaan.
 
[Pensées mécaniques]
1909. Toteutumaton kolmen pianokappaleen suunnitelma.
 
[Petite Danse]
1897-1919? Piano. Pieni katkelma Satien luonnosvihkosta, jonka Robert Caby toimitti ja julkaisi nimellä Carnet d'esquisses et de croquis.
 
[Petite musique de clown triste]
1900. Piano. Satien nimetön käsikirjoitus, jolle toimittaja Robert Caby on antanut nimen vuoden 1980 julkaisun (Eschig) yhteydessä.
 
[Petite ouverture à danser]
1897. Piano. Satien nimetön käsikirjoitus, jolle toimittaja Robert Caby on antanut nimen vuoden 1968 julkaisun (Salabert) yhteydessä.
 
[Petite Sonate]
1908-1909. Piano. Käsikirjoitus on 85-tahtinen pianosonaatin osa. Kymmenen ensimmäistä tahtia on julkaistu numerona 12 Robert Cabyn toimittamassa koosteessa Douze petits chorals. Nimellä Lent kulkeva luonnos saattaa olla tämän sonaatin toinen osa.
[Le Picador est mort]
1899. Kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle. Laulu on levytetty osana neljän laulun ryhmää Petit Recueil des fêtes (Anne-Sophie Schmidt, Mandala MAN 4867, p1996).
V: Le picador est mort, c'est un triste sort
 
[Le Piccadilly]
1904. Marssi pianolle. Teoksen alkuperäinen nimi on ollut La Transatlantique. Myös versio jousiorkesterille tunnetaan.
V: Le Piccadilly Marche
 
[Pièces froides]
1897. Kaksi kolmen pianokappaleen sarjaa. Osasta Passer on julkaistu (Salabert 1970) myös laajempi versio (ks. Danse de travers), jonka Satie itse hylkäsi.
V: Kylmiä kappaleita
[Pièces froides. Airs à faire fuir]
[Pièces froides. Airs à faire fuir. Nro 1, D'une maniére particulière]
[Pièces froides. Airs à faire fuir. Nro 2, Modestement]
[Pièces froides. Airs à faire fuir. Nro 3, S'inviter]
[Pièces froides. Danses de travers]
[Pièces froides. Danses de travers. Nro 1, En y regardant à deux fois]
[Pièces froides. Danses de travers. Nro 2, Passer]
[Pi?èes froides. Danses de travers. Nro 3, Encore]
 
[Le Piège de Méduse]
1913. Yhdeksänkohtauksinen surrealistinen näytelmä välisoittoineen. Musiikki käsittää seitsemän osaa (Quadrille, Valse, Pas vite, Mazurka, Un peu vif, Polka ja Quadrille), jotka on käsikirjoituksessa otsikoitu Toutes petites danses pour le Piège de Méduse. Alunperin pianolle tehty musiikki orkestroitiin vuonna 1921 järjestettyyn julkiseen ensiesitykseen. Kaikki musiikkikohtaukset ovat henkilögalleriaan kuuluvan täytetyn apinan (Jonah) tansseja. Julkisessa esityksessä Satie soitti "preparoitua" pianoa, jonka kielten ja vaimentimien väliin oli sijoitettu paperi erikoisen äänen saavuttamiseksi.
V: Médusen ansa
 
[Poésie]
1909. Piano. Käsikirjoituksessa nimi on muodossa Deux Choses: Poésie. Erässä toisessa käsikirjoituksessa nimenä on Tohu-bohu. Teos julkaistiin vuonna 1968 kokoelmassa Six pièces de la période 1906-13. Orledge on yhdistänyt teokset Effronterie ja Poésie otsikon Deux Choses alle. Tässä ohjeluettelossa teokset on tulkittu itsenäisiksi kappaleiksi, koska teoksen Effronterie käsikirjoituksessa ei ole viitettä nimeen Deux Choses.
 
[Il portait un gilet]
1908-1909. Kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle.
 
[Poudre d'or]
1901? Valssi pianolle tai orkesterille. Eräässä käsikirjoitusluonnoksessa nimenä on Pluie d'or. Teos on julkaistu vain pianoversiona.
V: Kultatomua
 
[Pousse l'amour]
1904-1906. Operetti. Vain katkelmia ja luonnoksia neljästä osasta tunnetaan. Osat: De Féraudy Valse, Valse du Champagne, La Champagne ja Chanson Andalouse. Operetti lienee kuitenkin esitetty vuonna 1907 ja myöhemmin vuonna 1913 nimellä Coco chéri. Teosta ei ole julkaistu.
 
[Prélude de La Mort de Monsieur Mouche]
1900. Piano. Kolminäytöksiseen näytelmään sävelletty preludi. Teos on julkaistu Robert Cabyn toimittamana kokoelmassa Carnets d'esquisses et de croquis (Salabert 1968).
[Prélude d'Eginhard]
1893? Piano. Sävellys on mahdollisesti tarkoitettu Eginhard-nimiseen näytelmään. Orledgellä nimi on muodossa "Eginhard. Prélude". Rouart-Lerolle julkaisi teoksen 1929 neljän preludin kokonaisuudessa Quatre Préludes.
[Prélude de La Porte héroïque du ciel]
1894. Piano? Musiikkia Jules Bois'n esoteeriseen näytelmään ("drame ésoterique") La Porte héroïque. Esityskokoonpano on epävarma, mutta äänitteillä musiikki esitetään normaalisti pianolla.
[Prélude du Prince du Byzance]
1891? Musiikkia Péladanin näytelmään Le Prince du Byzance. Musiikki on joko kadonnut tai Satie ei sitä koskaan edes säveltänyt.
 
[Prélude en tapisserie]
1906. Piano.
 
[Préludes du Nazaréen]
1892. Piano? Musiikkia Henri Mazelin esoteeriseen näytelmään Le Nazaréen (1892). Orledge käsittelee preludit erillisinä teoksina, mutta tässä on pitäydytty julkaisuissa yleiseen yhteiseen otsikkoon. Rouart-Lerolle julkaisi teokset 1929 neljän preludin kokonaisuudessa Quatre Préludes. Teosten tarkkaa esityskokoonpanoa ei ole pystytty päättelemään, mutta teokset esitetään yleensä pianolla.
V: Premier Prélude du Nazaréen. Deuxième Prélude du Nazareen
 
[Préludes flasques (pour un chien)]
1912. Neljä kappaletta pianolle. Osat: 1. Voix d'intérieur, 2. Idylle cynique, 3. Chanson canine ja 4. Avec camaraderie. Viimeisen osan alkuperäinen nimi on ollut Sous la futaille (Viinitynnyrin alla).
V: Velttoja preludeja (eräälle koiralle)
 
[Premier Menuet]
1920. Piano. Nimi oli edellisessä ohjeluettelossa muodossa [Menuetit, piano (1920)]. Tässä se on yleisesti käytetyssä erisnimisessä muodossaan.
 
[Première Pensée Rose + Croix]
1891. Piano. Kyseessä on nimetön käsikirjoitus, jonka toimittaja Robert Caby on nimennyt. Satie esitti ruusuristiläisten tilaisuudessa maaliskuussa 1892 (salanimellä Bihn Grallon) kappaleen nimeltä Marche antique pour la Rose-Croix, ja Alan Gillmor on olettanut, että kyseessä voi olla sama teos.
 
[Prière]
1893. Piano. Satien nimetön käsikirjoitus, jonka Robert Caby on nimennyt. Teos on julkaistu kokoelmassa Pages Mystiques (Eschig 1969).
 
[Le Prisonnier maussade]
1909. Menuetti pianolle. Teos julkaistiin 1968 kokoelmassa Carnet d'esquisses et de croquis.
 
[Profondeur]
1909. Piano. Tämän menuetin käsikirjoituksissa esiintyvät myös nimet Bévue indiscrète ja Le Vizir autrichien. Teos julkaistiin vuonna 1968 kokoelmassa Six pièces de la période 1906-13.
 
[Psaumes]
1895. Vain välillisesti esitteestä (huhtikuu 1895) tunnettu teos, joka ei liene koskaan valmistunut.
 
[Psitt! Psitt!]
1905-1906. Humoristinen kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle. Teoksesta tunnetaan vain luonnoksia.
V: Les homm'se donn'nt vraiment trop d'mal pour appren'un tas d'langues
 
[Quadrille]
1924. Todennäköisesti toteutumaton balettisuunnitelma.
 
[Quatre petites mélodies]
1920. Neljä laulua lauluäänelle ja pianolle.
[Quatre petites mélodies. Nro 1, Elégie]
V: Que me font ces vallons
[Quatre petites mélodies. Nro 2, Danseuse]
V: Le crabe sort sur ses pointes
[Quatre petites mélodies. Nro 3, Chanson]
V: C'est mon trésor, c'est mon bijou. Chanson à boire
[Quatre petites mélodies. Nro 4, Adieu]
V: Amiral, ne crois pas déchoir. Mouchoir
 
[Rambouillet]
1905. Sanaton laulu pianolle. Salabert julkaisi teoksen yhdessä kahden muun laulun (Les Oiseaux ja Marienbad) kanssa nimellä Trois Mélodies sans paroles vuonna 1978.
 
[Relâche]
1924. Orkesterimusiikkia Francis Picabian kaksinäytöksiseen balettiin. Osat: 1. Ouverturette, 2. Projectionette, 3. Rideau, 4. Entrée de la Femme, 5. Musique entre l'entrée de la Femme et sa Danse sans musique, 6. Entrée de l'Homme, 7, Danse de la Porte tournante, 8. Entrée des Hommes, 9. Danse des Hommes, 10. Danse de la Femme, 11. Final, 12. Musique de Rentrée, 13. Rentrée des Hommes, 14. Rentrée de la Femme, 15. Les Hommes se dévêtissent, 16. Danse de Borlin et de la Femme (Danse de l'Homme et de la Femme), 17. Les Hommes regagnent leur place et retrouvent leurs pardessus, 18. Danse de la Brouette, 19. Danse de la Couronne, 20. Le Danseur dépose la Couronne sur la tête d'une spectatrice, 21. La Femme rejoint son fauteuil ja 22. La Queue du Chien (Chanson Mimée eli Petite Danse Finale). Satie on käyttänyt musiikissa tuon ajan populaarilauluja (mm. Cadet Rousselle ja Savez-vous planter des choux). Satie itse arvioi balettia sanoilla "säädytön" tai "pornografinen". Baletin näytösten välillä esitetyn filmin taustamusiikkina on teos Cinéma.
 
[Répliques hivernales]
1912. Toteutumaton pianokappaleen suunnitelma.

[Rêverie du pauvre]
1900. Piano. Satien nimetön käsikirjoitus, jolle toimittaja Robert Caby on antanut nimen vuoden 1968 julkaisun (Salabert) yhteydessä.
 
[Rêverie sur un plat]
1915? Keskeneräinen kappale pianolle.
 
[Le Roi de la grande Ile]
1923. Lauluääni ja piano. Käsikirjoituksen olinpaikkaa ei tunneta, mutta se on todennäköisesti tallessa. Teksti on luultavasti Satien käsialaa.

[Le Roi soleil de plomb]
1903? Keskeneräinen "Café-concert"-laulu lauluäänelle ja pianolle. Satie käytti tätä musiikkia teoksen Trois Morceaux en forme de poire osassa Prolongation de même.
 
[Roxane]
1893. Lauluääni ja orkesteri. Teos on mainittu kirjeessä veli Conrad Satielle 28.6.1893, mutta sekä musiikki että teksti ovat kadoksissa, jos ovat koskaan valmistuneetkaan.
 
[Salut Drapeau!]
1891. Lauluääni (tai lauluääniä unisonona) ja piano tai urut. Hymni Péladanin näytelmään Le Prince du Byzance. Edellisessä ohjeluettelossa nimeke oli muodossa [Hymne pour le Salut Drapeau!], joka on peräisin Robert Cabyn vuoden 1968 laitoksesta. Satie itse mainosti laulun julkaisemista eräässä vuoden 1895 esitteessä nimellä Salut au Drapeau.
V: Hymne pour le Salut Drapeau! Langes de tous les fils
 
[San Bernardo]
1913. Keskeneräinen pianokappale, jonka käsikirjoitus myytiin huutokaupassa 1975. Orledge esittää olettamuksen, että kyseessä on vaihtoehtoinen sävellys osalle Españaña teoksessa Croquis et agaceries d'un gros bonhomme en bois.
 
[Sarabandet, piano]
1887. Toinen tansseista on vuoden 1911 laitoksessa omistettu Maurice Ravelille. Tästä toisesta sarabandesta tunnetaan myös hieman lyhyempi versio, jota Satie itse on dokumentoidusti pitänyt parempana.
V: Trois Sarabandes. 3 Sarabandes
 
[Socrate]
1917-1918. Kolmiosainen "drame symphonique" kahdelle sopraanolle, kahdelle mezzosopraanolle ja kamariorkesterille. Tekstit ovat Platonin dialogeista. Osat: 1. Portrait de Socrate, 2. Bords de l'Ilissus ja 3. Mort de Socrate. Teos tunnettiin myös nimellä Vie de Socrate.

[Sonatine bureaucratique]
1917. Piano. Clementin sonatiinin op. 36, nro 1 pohjalta tehty uusklassinen sonatiini. Osat: Allegro - Andante - Vivace.
 
[Songe creux]
1909. Menuetti pianolle. Teos julkaistiin 1968 kokoelmassa Six pièces de la période 1906-13.
 
[Songerie vers Jack]
1897-1919? Piano. Pieni katkelma Satien luonnosvihkosta, jonka Robert Caby toimitti ja julkaisi nimellä Carnet d'esquisses et de croquis.
 
[Sonnerie pour réveiller le bon gros Roi des Singes]
1921. Fanfaari kahdelle trumpetille. Teoksen alanimekkeenä on Lequel ne dort toujours que d'un oeil. Julkaistu faksimilena vuonna 1921 ja painettuna nuottina vuonna 1981 (Carillon: For Awakening the Good Fat Monkey King (Who Always Sleeps with One Eye Open).
 
[Sonneries de la Rose + Croix]
1892. Kolme fanfaaria trumpeteille ja harpuille (mahdollisesti kokonaiselle orkesterille). Osat: 1. Air de l'Ordre, 2. Air du Grand Maître ja 3. Air du Grand Prieur. Yleensä esitetty pianosovitus ei liene Satien käsialaa.
V: Trois Sonneries de la Rose + Croix
 
[Sorcière]
1899. Kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle. Laulu on levytetty osana neljän laulun ryhmää Petit Recueil des fêtes (Anne-Sophie Schmidt, Mandala MAN 4867, p1996).
V: Incantations, évocations
 
[Soupirs fanés]
1914. Toteutumaton sävellyssuunnitelma, josta tunnetaan vain kansilehti. Osat: 1. Grand Sommeil nocturne ja 2. Familial désespoir.
 
[Sous les catalpas]
1914. Toteutumaton sävellyssuunnitelma, josta tunnetaan vain kansilehti. Osat: 1. Ce qui dit le hibou, 2. Après le bon déjeuner, 3. Le joli bal de coton.
 
[Souvenirs fadasses]
1914. Toteutumaton sävellyssuunnitelma, josta tunnetaan vain kansilehti. Osat: 1. Barbouillage, 2. Poil ja 3. Recrudescence.

[Sports et divertissements]
1914. 21 kappaletta pianolle. Sarja kuvailee Charles Martinin piirrossarjaa vuodelta 1914. Kuhunkin osaan liittyy Satien humoristinen proosaruno. Osat: 1. Choral inappétissant, 2. La Balançoire, 3. La Chasse, 4. La Comédie italienne, 5. Le Réveil de la Mariée (Sérénade matinale à la Mariée), 6. Colin-Maillard, 7. La Pêche, 8. Le Yachting, 9. Le Bain de mer, 10. Le Carnaval, 11. Le Golf, 12. La Pieuvre, 13. Les Courses, 14. Les Quatre-coins, 15. Le Pique-nique (Le pick-nick), 16. Le Water-chute, 17. Le Tango - perpétuel, 18. Le Traîneau, 19. Le Flirt, 20. Feu d'artifice ja 21. Le Tennis. Osien esitysjärjestys vaihtelee. Kustantajan version lisäksi tunnetaan kaksi Satien omaa erilaista järjestystä.
 
[Supercinéma]
1921. Todennäköisesti toteutumaton balettisuunnitelma.
 
[Sylvie]
1886. Lauluääni ja piano. Laulu on julkaistu kokonaisuudessa Trois mélodies de 1886.
V: Elle est si belle. Trois Mélodies
 
[Tendrement]
1901? Lauluääni ja piano. Laulu on sovitus orkesterivalssista Idylle, joka esiintyy tässä ohjeluettelossa erillisenä teoksena.
V: D'un amour tendre et pur
 
[Tenture de Cabinet préfectoral]
1923. 12 tahtia "sisustusmusiikkia" kamariorkesterille.
 
[Trois Mélodies]
1916. Kolme laulua. Laulun nro 3 musiikki perustuu Charles Gounod'n oopperan Mireille osaan Chanson de Magali. Laulu on omistettu Igor Stravinskylle. Nimeke on tässä julkaisuissakin yleisesti esiintyvässä muodossa, vaikka sen yhtenäistäminen yleisnimisessä muodossa olisi myös perusteltua.
V: Laulut, lauluääni, piano (1916)
[Trois Mélodies. Nro 1, La Statue de bronze]
V: La grenouille du jeu de tonneau
[Trois Mélodies. Nro 2, Daphénéo]
V: Dis moi, Daphénéo, quel est donc cet arbre
[Trois Mélodies. Nro 3, Le Chapelier]
V: Le chapelier s'étonne de constater
 
[Trois Morceaux en forme de poire]
1903. Piano nelikätisesti. Osat: 1. Manière de commencement, 2. Prolongation de même, 3. Lentement, 4. Enlevé, 5. Brutal, 6. En plus ja 7. Redite. Sarjan musiikissa on paljon lainauksia vanhemmista sävellyksistä. Osan 1 musiikki on peräisin teoksesta Le Fils des étoiles, osan 2 musiikki on lainaa laulusta Le Roi soleil de plomb, osassa 4 on musiikkia lauluista Impérial-Napoleon ja Le Veuf, osassa 6 on musiikkia teoksesta Danse ja osa 7 perustuu teoksen The Angora Ox tahteihin 66-73.
V: Kolme päärynänmuotoista kappaletta
 
[Trois Nouvelles Enfantines]
1913. Kolme helppoa pianokappaletta. Osat: 1. Le Vilain petit vaurien, 2. Berceuse ja 3. La Gentille toute petite fille. Kokonaisuuden ja toisen osa nimi ovat kustantajan (Eschig) antamia.
V: Nouvelles pièces enfantines
 
[Trois Petites Pièces montées]
1919-1920. Kolme lyhyttä kappaletta pianolle nelikätisesti (1919) tai orkesterille (1920), innoittajana Rabelais'n kertomukset Pantagruelista ja Gargantuasta. Osat: 1. De l'enfance de Pantagruel (Rêverie), 2. Marche de Cocagne (Démarche) ja 3. Jeux de Gargantua (Coin de Polka).
 
[Trois poèmes d'amour]
1914. Lauluääni ja piano Satien omiin teksteihin.
[Trois poèmes d'amour. Nro 1, Ne suis que grain de sable]
[Trois poèmes d'amour. Nro 2, Suis chauve de naissance]
[Trois poèmes d'amour. Nro 3, Ta parure est secrète]
 
[Les Trois Valses distinguées du précieux dégoûté]
1914. Kolme valssia pianolle. Osat: 1. Sa taille, 2. Son binocle ja 3. Ses jambes. Musiikkiin liittyy kaunokirjallisia lainauksia (La Bruyère, Cicero ja Cato).
V: Inhottavan keikarin kolme hienostunutta valssia
 
[Tumisrudebude]
1893. Musiikkia balettiin, jota mainostettiin etukäteen esitteessä huhtikuussa 1893. Todennäköisesti Satie ei koskaan edes aloittanut musiikin tekemistä.
 
[Uspud]
1892. Musiikkia huilulle, harpulle ja jousikvartetille Contamine de Latourin ja Satien "kristilliseen balettiin" ("Ballet chrétien"). On arveltu, että kyseessä voisi olla varjoteatteriesityksen musiikki. Partituuri (Salabert julkaissut 1970) on Orledgen mukaan soitettavissa parhaiten harmonilla.
 
[Valse-ballet]
1885. Piano. Teoksen julkaisi Alfred Satie vuonna 1887 opuksena 62.
[La Veille du combat]
1917. Keskeneräinen laulu lauluäänelle ja pianolle.
 
[Véritables Préludes flasques (pour un chien)]
1912. Kolme preludia pianolle. Osat: 1. Sévère réprimande, 2. Seul à la maison ja 3. On joue.
V: Aitoja velttoja preludeja (eräälle koiralle)
 
[Verset laïque et somptueux]
1900. Piano.
 
[Le Veuf]
1899. Humorestinen kabareelaulu lauluäänelle ja pianolle. Musiikista tunnetaan kaksi hieman poikkeavaa versiota.
V: Elle avait des cils noirs comme toutes les blondes
 
[Vexations]
1893. Piano. Sävellys on hyvin lyhyt, mutta esitysohjeen mukaan se on toistettava 840 kertaa hiljaisen mietiskelyhetken jälkeen. Ensimmäinen täydellinen esitys toteutettiin vuonna 1963 John Cagen johdolla. Esityksen kesto oli 18 tuntia 40 minuuttia 12 soittajan voimin. Teos julkaistiin 1969 (Eschig) kokoelmassa Pages mystiques.
 
[Vieux sequins et vieilles cuirasses]
1913. Kolme kappaletta pianolle. Osat: 1. Chez le Marchand d'Or (Venise XIIIe siècle), 2. Danse cuirassée (Période grecque) ja 3. La Défaite des Cimbres (Cauchemar).
V: Vanhoja kultarahoja ja haarniskoja
 
 
Muita Erik Satien nimeen liitettyjä teoksia
 
Quatuor intime et secret
Robert Cabyn Satien nimettömistä käsikirjoituksista sovittama jousikvartetto, jollaisen puuttumista sävellystuotannostaan Satie tiettävästi pahoitteli. Tämä kokonaisuus on syytä luetteloida sellaisenaan ilman yhtenäistämistä, koska kyseessä ei ole yksittäinen Satien sävellys. Robert Cabyn pitäminen säveltäjänä ei sekään ole perusteltua. Kokonaisuus julkaistiin 1979 (Salabert). Kvartetto koostuu seuraavista sävelmistä: Choral, Déséspoir agréable, Nostalgie, Poésie, Songerie vers Jack, Nostalgie, Songe-Creux, Fâcheux exemple, Profondeur, Froide songerie, Rêverie du pauvre, Harmonies delectables, Mouvement de Polka, Le Grand Singe ja Petite Danse.
 
Rainer Riehnin teosluettelossa on listattuna kymmeniä julkaisemattomia Erik Satien käsikirjoituksia otsikolla "Unveröffentlichtes (nach Grete Wehmeyer)." Riehn ei kommentoi asiaa, mutta Pariisissa toimivan Fondation Erik Satie -säätiötä johtajan Ornella Voltan suullisesti välittämän tiedon mukaan kyse on pääosin populaarisävelmien sovituksista, ei Satien alkuperäisistä sävellyksistä. Pääluettelosta puuttuvat laulut on listattu tähän lähinnä täydellisyyden ja varmuuden vuoksi. Näitä käsikirjoituksia voidaan kuitenkin nähdä myös julkaisuissa, joten nimet on hyvä tietää.
 
L'Automne
Benoit
La boîte au lait
Bourgeois-Chaussée d'Autin
Cette bonne vieille vache
Les Chansonniers
Chaussée d'Antin
Les Chevaliers de la Bouteille
Chochotte
Les Complots
De Fèsaudy
Désarmement, Le
Discours original des Présidents de France
Le duc de Connaught et le Président aux manoeuvres
Entrevue de Noizy
Épicier
Le fais du crochet
Faut mettr' de l'eau dans son vin
Felix à Lens
La femme qui ne passe pas
Fermons nos rideaux
La Haute Cour
Les Hirondelles
Je veux la voir
J'ai la rafrane
Lettre de Russie
Loubet assasin
Mais voilà
Marie, j'ai vu
Mes castagnettes
Métro Scie
Monsieur de Paris
On n'arrive qu'avec du fragnon
Petite Chopinette
Pieux souvenirs
La poignée de main
Polka du Rata
Pourri de Chic
Le prisionier saugrenu
Toast du Président
La tonnelle des amoureux
La visite impérial
Y a du Rabiot
Le Zèbre à Félix Faure