- Uuno Klamin (Virolahti 20.9.1900 - 29.5.1961) syntymän satavuotisjuhlien ansiosta meillä on käytettävissä olennaisesti enemmän tietoa itse säveltäjästä ja hänen tuotannostaan kuin aikaisemmin. Klamin monin tavoin arvoituksellista elämää on ensimmäisen kerran valotettu elämäkerrassa, joka sisältää myös Kalevi Ahon asiantuntevan teosluettelon (Uuno Klami : elämä ja teokset / Kalevi Aho, Marjo Valkonen. - Helsinki : WSOY, 2000. - ISBN 951-0-25249-2). Tämä luettelo on julkaistu kirjan lisäksi myös Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen verkkosivuilla (Uuno Klamin teosten kronologinen luettelo. www.fimic.fi), mistä on löydettävissä kirjaa enemmän taustatietoja. Säveltäjää ovat esitelleet myös eräät tuoreet muistelijat, joista Saara Liljan teos (Musiikkimosaiikki. - Helsinki : Helsinki University Press, 2000. - ISBN 951-570-405-7) sisältää kiintoisia teosviitteitä.
-
- Ohjeluettelo perustuu kaikilta olennaisilta osiltaan edellä mainittuun Kalevi Ahon luetteloon, joskin tietoja on vahvasti muokattu kirjastoluetteloinnin tarpeita silmällä pitäen. Tarvittaessa lisätietoja sävellyksistä ja niiden taustasta on syytä käyttää Ahon luetteloa sekä mahdollisia uudempia ja tarkempia tietoja. Klamin tuotanto on monilta osin edelleen arvoitusten verhoama, joten lisätietoa saattaa ilmestyä.
-
- Uuno Klamin teosten yhteydessä vilahtelee julkisuudessakin opusnumeroita., joista suurin tunnettu on 44. Olen pitkän harkinnan jälkeen päätynyt jättämään kaikki Klamin opusnumerot huomautuksiin. Myös teosluettelon tekijä Kalevi Aho on kannattanut ratkaisuani (sähköpostiviesti 2.1.2001). Suurimmalla osalla Klamin teoksia ei ole minkäänlaista opusnumeroa. Varhaisissa opusnumeroissa on myös ristiriitaisuuksia, koska Klami aloitti numeroinnin ainakin kaksi kertaa. Toteutunut numerointi on väljästi kronologinen, mutta erittäin reikäinen; väliltä 1-44 puuttuu peräti 20 numeroa, siis melkein puolet. Klami ei käyttänyt opusnumeroita missään tunnetussa omakätisessä sävellysluettelossa. Tunnettujen opusnumeroiden taustoista ei ole käytännöllisesti katsoen minkäänlaista dokumentoitua tietoa käsikirjoitusten ulkopuolella. Klami itse luopui opusnumeroista kokonaan 1950-luvun puolivälissä.
-
- Klami harrasti suhteellisen runsaasti vieraskielisiä nimekkeitä (lähinnä ranskan- ja espanjankielisiä). Joissakin tapauksissa on ensisijaisen kielen valinta kuitenkin hankalaa ristiriitaisen lähdeaineiston takia (esim. Kuvia maalaiselämästä -sarjan osista muutamalla on ranskan-, muutamilla suomenkielinen nimi!). Olen hankalissa tapauksissa koettanut valita loogisemman Ahon tarjoamien tietojen pohjalta.
-
- Vuonna 2005 Intervalli-lehden nro 4 liitteenä julkaistua ensimmäistä laitosta on tähän verkkoversioon lähinnä stilistisesti korjailtu sekä lisätty hakemisto.
- Helsingin Viikissä 14.7.2008
-
- Heikki Poroila
|