| [Aallon kehtolaulu]
1902. Lauluääni ja piano.
V: Nuku nuku aaltonen, nuku jo! Vågens vaggsång (Slumra bölja, slumra
ren). Der Welle Wiegenlied (Schlumm're Welle, schlumm're bald) [Ajan aallot]
1913. Sekakuoro. [Am stillen Dorfe erhebt sich]
1904. Lauluääni ja piano. [Andante, jousiork.]
1900. Teos on kateissa, mutta se on esitetty 1.7.1900. [Andre beten zur Madonna]
? Lauluääni ja piano. [Anni]
1902. Lauluääni ja piano.
V: Kulkeissani vainiolla. Heute früht auf grünen Halde [Armahan kulku]
1897. Sekakuoro. [Armasta odottaessa]
1889. Lauluääni ja piano.
V: Istun ikävissäni. Väntande för kärlingen [Berceuset, kamariork.]
1904? Tämä Berceuse kamariorkesterille on kustannussopimusten
perusteella Järnefeltin tunnetuimman teoksen alkuperäinen
esityskokoonpano, kaikki muut versiot on tulkittava sen sovituksiksi.
Myös sanoitettuja versioita on useita, suomenkielisiäkin ainakin kolme
erilaista. Mahdolliset muut versiot rakennetaan näiden mallien
mukaisesti.
[Berceuset, kamariork., ruotsi (Slumra, sov i ro, mitt hjärtebarn)]
[Berceuset, kamariork., saksa (Schlafe, schlafe holdes Kindchen mein)]
[Berceuset, kamariork., suomi (Hopeinen laulu)]
[Berceuset, kamariork., suomi (Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa)]
[Berceuset, kamariork., suomi (Uinu, uinu, lapsi armainen)]
[Berceuset, kamariork.; sov., piano]
[Berceuset, kamariork.; sov., sello, piano]
[Berceuset, kamariork.; sov., viulu, piano] [Betlehems stjärna]
? Mieskuoro. [Bröllopsmarsch]
1937. Urut.
V: Häämarssi [Carmen]
1909. Lauluääni ja piano.
V: I månens sken på krogens gård [Carmen Careliense]
1948. Kantaatti kuorolle ja orkesterille.
V: Joensuu-kantaatti [En dockvisa]
? Lauluääni ja piano.
V: Dansa, dansa liten min [Die Drei]
1895. Lauluääni ja piano.
V: Drei Reiter nach verlorner Schlacht [En drömmares sång till livet]
1901. Lauluääni ja piano.
V: En konung har jag varit. Uneksijan laulu elämälle (Oon kuninkaana
ollut). Ein Träumers Sang ans Lieben (Ich war einmal ein König) [Du]
1933. Lauluääni ja piano.
V: Det finns väl så många i världen att äga. Sinä (Niin montahan voisin ma maailmassa saada) [Du bist so schön und rein]
? Lauluääni ja piano. [Du hast Diamanten und Perlen]
? Lauluääni ja piano. [Du är sol, du är vår]
1908. Lauluääni ja piano. [Dvärgens hämd]
? Mieskuoro. [Einsam schreitend wandl' ich]
1907. Lauluääni ja piano.
[Elämän laulu]
1939. Kantaatti solisteille, kuoroille ja orkesterille. [Farväl]
1908. Lauluääni ja piano.
V: Du räckte mig handen, du bjöd farväl [Den flydda]
1898. Mieskuoro.
V: O du, som med dagen. Mennyt (Kuin painuva päivä) [Den flygande holländaren]
1908. Lauluääni ja piano.
V: Där svart i natten [Fågeln]
1901. Lauluääni ja piano.
V: Där sitter en liten fågel. Es sitzt da ein kleiner Vogel [Fåglarna]
1928. Musiikkia Aristofaneen näytelmään.
V: Linnut [Gute Ruhe]
1892. Laulusta tunnetaan sekakuorosovitus.
V: Im Arm der Liebe ruht sichs wohl [Heimathklang]
1895. Lauluääni ja piano.
V: Als sie vom Paradies ward gezwungen [Heimathklang, orkesteri]
1895. Sinfoninen runo orkesterille. Ei pidä sekoittaa samannimiseen
yksinlauluun. Teoksesta on säilynyt vain Ewald Niegischin vuonna 1913
Poriin tekemä sovitus.
V: Kotiseudun kaikuja. Kotimaan kaikuja. Kotimaan sävel [Hyljätyn valitus]
1900. Jousiorkesteri. Sovitus torviseptetille on julkaistu nimellä Aamulla varhain (teoksen teemana olevan kansanlaulun nimi). [Hör ich das Liedchen klingen]
? Lauluääni ja piano. [I solnedgången]
1901. Lauluääni ja piano.
V: Satte jag mig på bergets kam. Im Sonnenuntergang (Stetzte ich mich auif Bergeskamm) [Ich wollte meine Lieder]
1892. Lauluääni ja piano. [Ich stand in dunkeln Träumen]
1890. Lauluääni ja piano. [Im Vaters Garten heimlich steht]
? Lauluääni ja piano. [Isänmaan kasvot]
1925. Lauluääni ja piano. Samannimisestä kantaatista irrotettu yksinlaulu.
V: Sun kasvois eessä, Suomenmaa [Isänmaan kasvot, kantaatti]
1925. Kantaatti solisteille, kuorolle ja orkesterille. [Ja kesä oli parhaillaan]
1908. Lausuja ja piano. Järnefelt käytti tätä Paavo
Cajanderin tekstiä vuodelta 1878 myöhemmin
myös Normaalilyseon 50-vuotisriemujuhlakantaatissa .
Käsikirjoituksessa on merkintä "sovitus", mutta musiikin alkuperä on
toistaiseksi selvittämättä. [Jes siunatkoon]
? Mieskuoro.
V: Jes siunatkoon, miten väkevä hän on [Juhla-alkusoitto]
1902. Orkesteri. Tilausteos Kansallisteatterin avajaisiin. [Juhlakaikuja]
1932. Orkesteri. Teos on esitetty radiossa, mutta sen partituuri on kateissa. [Kaiholle]
1892. Viulu ja piano. Teos on kadoksissa. [Kallan kuoron lippulaulu]
1952. Sekakuoro. [Kallan ranta]
1932. Kantaatti solisteille, lausujalle, sekakuorolle ja orkesterille.
V: Kallanranta-kantaatti. [Kantat vid St. Joh. Logens 175 årsjubileum]
1929. Vapaamuurarikantaatti. Teos on säilynyt vain osittain. [Kanteleelle]
1893. Lauluääni ja piano.
V: Nyt kaiu kanteleeni. Min kantele nu klinga [Kanteletar]
1898. Orkesteri. Tästä neliosaiseksi tarkoitetusta teoksesta on
säilynyt vain avausosa (Pastoraali) ja sekin kamariorkesterille
sovitettuna. Pastoraalista on valmistettu moderni rekonstruktio (Jani
Kyllönen). [Kappaleet, piano, op4]
1895. Nro 1, Etude - Nro 2, Valse - Nro 3, Allegro con brio. Opusnumero
on todennäköisesti kustantajan lisäämä, Järnefelt ei opusnumeroita
käyttänyt. Korhosen mukaan kyseessä olikin Axel E. Lindgrenin tilaus,
mutta loppujen lopuksi teokset julkaisi Wilhelm Hansen. (s. 245) [Karhunlaulu]
? Lauluääni ja piano. [Kehtolaulu (Hiljaa, hiljaa! ilta on)]
1900. Lauluääni ja piano.
V: Wiegenlied (Still, o still sei Kindlein du) [Kehtolaulu (Liekku liiku, kätkyt kiiku)]
1936. Lauluääni ja piano.
V: Vaggsång (Gunga sakta, vagga akta) [Kesäilta]
1895. Mieskuoro. [Kesäyö]
1898. Puhallinorkesteri. Teos tunnetaan vain välillisesti, mitään sävellysdokumentteja ei ole löytynyt. [Kolme suomalaista kansanlaulua]
1897? Viulu ja piano. Kyse lienee sovituksista, jotka ovat kadoksissa,
vaikka Järnefelt teki niistä kustannussopimuksen Wilhelm Hansenin
kanssa.
V: Tre finske folkviser [Korsholma]
1894. Sinfoninen runo orkesterille. [Kuopio-kantaatti]
1922. Kantaatti kuoroille, lausujalle, viululle, uruille ja harmonille.
Kantaattiin sisältyvää mieskuorolaulua Peltomiehen syyslaulu esitetään
myös erikseen.
[Kuopio-kantaatti. Peltomiehen syyslaulu]
V: Kuopio. Peltomiehen syyslaulu (Taas jo jäivät) [Köyhä]
? Lauluääni ja piano.
V: Sen kyllä tiedän [Lapsuuden ajoilta]
1892. Orkesteri. Uusittu versio 1899 nimellä Suomalainen rapsodia. Teoksesta tunnetaan myös sovitus kahdelle pianolle. [Laula, laula]
1892. Lauluääni ja piano.
V: Miks' riudut sa ihmisrinta. Sjung, sjung (Va klagar du människohjärta) [Laulajan koti]
1896. Mieskuoro.
V: Eipä maata manterella [Laulajapoika]
1898. Orkesteri. Teos tunnetaan vain välillisestit. [Laulu Vuokselle]
1897. Kantaatti mieskuorolle ja orkesterille. [Laulu tulipunaisesta kukasta]
1919. Orkesterimusiikkia Mauritz Stillerin elokuvaan. [Das Leben]
? Lauluääni ja piano. [Leivo]
1895. Lauluääni ja piano. Teksti on sama, jonka myös Erkki Melartin on sävelittänyt.
]V: Miks' leivo lennät Suomehen. Lärkan (Säg, lärka, varför flyger du) [Liebestraum]
1899. Viulu ja orkesteri. Teos tunnetaan vain välillisesti, mitään nuottidokumentteja ei ole löytynyt. [Lina]
1910. Lauluääni ja piano.
V: Visst finns det flickor nog i vår by. Liina (On niitä tyttöjä useoitakin). Line (Wohl gibt es Mädchen genug in Dorf) [Luvattu maa]
1906. Musiikkia Immi Hellénin näytelmään. Musiikista koottu sarja on omana kirjauksenaan. [Luvattu maa, sarja]
1906. Orkesterisarja näytelmämusiikista. Osat: Johdanto (Israelin orjuus) - Elizeban valitus - Tanssi (Ballet I). [Lyyrinen alkusoitto]
1892. Orkesteri.
V: Overture Lyrique Sivun alkuun [Maamme]
1899. Melodraama. Teos tunnetaan vain välillisesti, mitään nuottidokumentteja ei ole löytynyt. [Maan sävel]
1934. Kantaatti solisteille, kuoroille ja orkesterille. [Manch Bild vergessener Zeiten]
? Lauluääni ja piano. [Matkalla]
1898. Mieskuoro.
V: Hepo hei! nyt juokse vaan [Mein Liebchen wir sassen beisammen]
? Lauluääni ja piano. [Metsäkyyhkyset]
? Lauluääni ja piano.
V: Skogsduvor [Milloin muistelet minua?]
1904. Lauluääni ja piano.
V: Sua muistan, ensimmäisen leivän lystin laulellessa. Säg, när mines du mig. Sag' gedenkest du meiner [Miranda]
1901? Orkesterimusiikkia Topeliuksen tekstiin perustuvaan näytelmään.
Osista tiedetään ainakin Nymf och trolldans ja Najadens sång. [Monimorsiamellinen]
? Mieskuoro.
V: Mont' on mulla morsianta [Muunnelmat, piano]
1892. Teos on kadoksissa. Myöskään muunnelmien pohjana olevaa teemaa ei tiedetä.
V: Variatioonia [Muut ne kuuli kirkonkellon]
1896. Sekakuoro. [Mä lemmenkukan istutin]
? Lauluääni ja piano. [Nocturne]
1910. Lauluääni ja piano. Teksti Emil Kléen
V: Ekan glider på stilnadt vatten. Still der Kahn auf dem Wasser gleitet [Nocturnet, piano]
1892. Teos on kadoksissa. [Normaalilyseon 50-vuotisriemujuhla -kantaatti]
1937,. Kantaatti solisteille, sekakuorolle ja orkesterille. [Nu har han kommit, den gyllne vår]
? Lauluääni ja piano. [Nyt valitkaa!]
? Mieskuoro.
V: Nyt valitkaa! joko lepo ja yö tai taisto ja työ [När alla klockor klämtat tolf]
1903. Lauluääni ja piano.
V: Wenn alle Uhren zwölf geschlagen [O, lüge nicht]
? Lauluääni ja piano. [Omenan kukat]
? Lauluääni ja piano. [Onnelliset]
1901. Mieskuoro.
V: Jo valkenee kaukainen ranta. De lyckliga [Onneni saari]
1945-1949. Mieskuoro.
V: Unteni mailla onneni saari on oma [Orpo ja lintu]
1897. Sekakuoro. [Paimenen pyhä]
1898. Mieskuoro.
V: Kaukaa kuuluu kumahellen [Paimenten ilo]
1898. Mieskuoro.
V: Mikä meiän paimenien [Paista päivä paimenelle]
1902. Lauluääni ja piano. [Pieni laulu Maikille]
1890. Lauluääni ja piano. [Pois meni merehen päivä]
1896. Mieskuoro.
V: Han sjönk i havets sköte [Preludio funèbre]
1930. Surumarssi orkesterille. [Puhjetessa kukka puhtahin]
1902. Lauluääni ja piano.
V: Blumen sind am schönsten erblüht [På havet]
? Lauluääni ja piano. [På havet (1933)]
1933. Mieskuoro. Tämän ja samannimisen yksinlaulun alkusanoja ei ole löytynyt, joten erottimena on vuosiluku. [Päivän poika]
1939. Kantaatti baritonille, mieskuorolle ja orkesterille. [Pääskylle]
1895. Lauluääni ja piano.
V: Et silloin, pieni pääsky. Ej kan du lilla svala [Romanssit, viulu, piano]
1891. Sävellys on tehty viulisti Geraldine Morganille, jonka soittoa Järnefelt suuresti arvosti.
V: Romanze [Sarjat, kamariork.]
1895. Osat: 1. Preludi, 2. Andante, 3. Scherzo, 4. Adagio, 5. Allegro.
Sarjan ensimmäinen osa Preludi tunnetaan myös sovituksena kahdelle
pianolle ja sitä on muutenkin esitetty paljon itsenäisenä teoksena. Se
suositellaan silti kirjattavaksi sarjan osana: [Sarjat. kamariork. Nro 1, Preludi]
V: Sarja pienelle orkesterille [Sarjat, ork., Es-duuri]
1897.
V: Kleine Suite. Pieni sarja. [Sarjat, viulu, piano, F-duuri]
1892. Keskeneräinen teos, jonka kolmannen osan on täydentänyt Timo Virtanen vuonna 2007. [Serenad (Din blick är ett solgladt glitter)]
1908. Lauluääni ja piano.
V: Din blick är ett solgladt glitter
[Serenadit, ork.]
1893. Kuusiosainen orkesterisarja. Teoksen osa Adagio valmistui jo
1892. Sen esityskokoonpanona on sooloviulu ja jousiorkesteri. [Silloinpa kesä minulla]
1928. Sekakuoro.
V: Då stundar vårens tid för mig [Sinfoniat, D-duuri]
1894. Teoksesta tunnetaan vain 45 tahdin mittainen katkelma kolmannesta
osasta, mutta myös kaksi ensimmäistä osaa ovat saattaneet valmistua. [Sinfoninen fantasia]
1895. Orkesteri. [Sirkka]
1898. Mieskuoro.
V: Sirkka lauloi lystiksensä. Einu sinni svanur fagur. Syrsan [Skymning (När en gång)]
1903. Lauluääni ja piano.
V: När en gång solen har sjunkit ned. Hämärä (Kun armas aurinko painuu). Dämmerung (Wenn hintern dunkeln Gebirg) [Skymning (Vad detta svala)]
1908. Lauluääni ja piano.
V: Vad detta svala dunkel blev mig kärt [Solsken]
1892. Lauluääni ja piano.
V: Hvar sky är borta och himlen ljus. Sonnenschein (Kein Wölkchen sichtbar am Himmel blau) [Sondbyn laulu]
1935. Lauluääni ja piano.
V: Kera keväimen koskilla kuljen [En spel- och dansvis]
1903. Lauluääni ja piano.
V: Spela mig giga! Spiel' meine Geige der Himmel ist blau [Ständchen (Schlaf sanft mein liebes Mägdelein)]
1895. Lauluääni ja piano.
V: Schlaf sanft mein liebes Mägdelein [Sunnuntaina]
1900. Lauluääni ja piano. Yksinlaulusta tunnetaan myös sovitus
sekakuorolle ja solistille nimellä Sunnuntai. Se merkitään tarvittaessa
sovituksena.
V: Kaunis kirkas nyt on aamu. Söndag (Klar och ljuvlilg stiger dagen). Sonntag (Schön und klar ist heut' der Morgen) [Suomalainen rapsodia]
1899. Orkesteri. Kyseessä on tässä itsenäisenä teoksena käsitelty
uudistettu versio teoksesta Lapsuuden ajoilta. Todennäköisesti Viipurin
orkesteria varten tehty versio ei kuitenkaan ole säilynyt, vaan
ainoastaan Ewald Niegischin kesällä 1913 hiukan pienemmälle
kokoonpanolle Poriin muokkaama versio. Myös versio kahdelle pianolle
tunnetaan, ja mahdollisesti tämä on ollut lopullisen teoksen esivaihe. [Suomen synty]
1898. Kantaatti mieskuorolle ja orkesterille. [Suottako Suomi luottaa Luojaansa]
? Sekakuoro. [Suuri salaisuus]
? Lauluääni ja piano.
V: Liisa pieni sipsuttaen ostoksilta palaa [Suvirannalla]
1933. Lauluääni ja piano.
V: Suvirannalta naurua seljille soi. Sommarnatt på stranden (Över viken från stranden hörs) [Svanen]
? Mieskuoro. [Så brådtom har nu mammor små]
? Lauluääni ja piano. [Tanssin kulku]
1928. Mieskuoro ja viulusoolo. [Temppelinrakentajat]
1940. Kantaatti sekakuorolla ja orkesterille. [Till en brud]
1919. Lauluääni ja piano.
V: Med löjets tårar under ögonfransen [Titania]
1901. Lauluääni ja piano.
V: En klang som av små violiner. Kuin viulujen sointua kantaa niin vienona. Ein Klang wie von Zwerg Violinen [Titus]
1910. Musiikkia solisteille, kuorolle ja orkesterille saman-nimiseen
Arvid Järnefeltin näytelmään. Musiikista on säilynyt vain yksi lyhyt
osa. [Tohmajärven seurakunnan kirkonkello]
1925. Sekakuoro, urut, piano ja kellot. [Toivoni]
1900. Lauluääni ja piano.
V: Oi, jos oisi mull' linnun siivet. Önskan (Luftens fågel med lätta vingar) [Topografikunnan marssi]
1932. Puhallinorkesteri tai -yhtye. [Tretton år]
1922. Lauluääni ja piano.
V: För fin var din fot [Und weil mich das Leben belogen]
? Lauluääni ja piano. [Unelma]
1907. Lauluääni ja piano.
V: Lauleleisi laine lauluansa. Dröm (Vågen skulle sina sånger sjunga) [Uusi kulta ja vanha kulta]
1901. Mieskuoro.
V: Uusi kulta kumuten kulki [Den vakande modern]
1901. Lauluääni ja piano.
V: Där ute stormen i rutan slår. Der Sturm, der schlägt an die Rauten [Varpunen]
1895. Lauluääni ja piano.
V: Jos ruikutella voisin. Sparven (Om drilla jag förmDdde) [Vasti]
1919. Piano. "Vasti" oli Järnefeltien tyttären nimi.
V: Valse lente [Venehelle tuulta]
? Kolmiääninen sekakuoro. [Venelaulu]
1892. Sekakuoro.
V: Wenelaulu [Viel' ois virttä tieossani]
1900. Lauluääni ja piano.
V: Än en visa vill jag sjunga. Viel' olis virttä tiedossani [Vill du komma med mig?]
1902. Mieskuoro.
V: Tule kanssain [Virran rannalla]
1896. Puhallinyhtye tai -orkesteri. Sovitus orkesterille samana vuonna
1896. Järnefelt osallistui teoksella voitollisesti Kansanvalistusseuran
sävellyskilpailuun. [En visa]
1908. Lauluääni ja piano.
V: Det faller ett guldnat löf på min väg [Vredens barn]
? Mieskuoro. [Vågsång]
1910. Lauluääni ja piano.
V: Mig tyckes en snyftning låter. Mich deucht, leises Schluchzen klingt [Vårdroppen]
1903. Lauluääni ja piano.
V: I morgonstundens vår. Am Frühlingsmorgen froh [Wanderers Nachtlied]
1989. Mieskuoro. Laulusta tunnetaan kaksi eri suomennosta (Hannikainen ja Klemetti).
V: Vaeltajan yölaulu. Kulkijan valitus (Taivaan isä laupias) [Åbo slott]
1902. Kantaatti mieskuorolle, puhallinyhtyeelle ja kontrabassolle. [Ödets stjärna]
1908. Lauluääni ja piano. | 