-
- Edvard Hagerup GRIEG (15.6.1843 – 4.9.1907) on Norjan kansallissäveltäjä ja kansainvälisesti merkittävä kansallisromanttisen ajan säveltäjä. Griegin sävellystyö toteutui tanskalaisen ja saksalaisen vaikutuksen jälkeen vahvasti kansallisena, norjalaisena ilmiönä. Toisin kuin Sibelius Suomessa, Grieg käytti voimakkaasti ja avoimesti kansanmusiikkia musiikkinsa innoittajana ja materiaalina. Se ei ole estänyt säveltäjän maineen kasvua maailmalla.
Griegin tuotannosta ovat suosituimpia monet laulut, kuten Jeg elsker dig, sekä tietenkin Peer Gynt -näytelmän musiikki, jonka eräät osat (Aamutunnelma, Åsen kuolema, Vuorenkuninkaan salissa ja Solveigin laulu) kuuluvat kaikkein soitetuimpien suosikkien joukkoon. Myös monet pianokappaleet, pianokonsertto a-molli ja sarja Holbergin ajoilta kuuluvat vakituiseen konserttiohjelmistoon. Sen sijaan eräät laajemmat teokset kuten Sigurd Jorsalfar ja keskeneräiseksi jäänyt ooppera Olav Trygvason ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Grieg oli pienimuotoisen sävellyksen mestari, ainoan sinfoniansa esitykset hän kielsi vuoden 1867 jälkeen. Pääosan tuotannosta muodostavatkin usein melko kansanomaiset laulut ja pianokappaleet. Tässä mielessä häntä voi säveltäjänä verrata Oskar Merikantoon. Griegin tuotanto on nykyään varsin hyvin saatavana äänitteillä. Varsinkin säveltäjän syntymän 150-vuotisjuhlien ansiosta myös harvinaisemmat teokset ovat tulleet laajasti levytetyiksi samaan aikaan, kun Oslon Grieg-komitea on saanut tänä vuonna valmiiksi parikymmenvuotisen urakkansa Griegin teosten kokonaislaitoksen parissa. -
- * * *
-
- Grieg-luettelo on siirretty verkkoversioiden joukkoon samasta syystä kuin useimmat muutkin eli painoksen loppumisen takia. Mihinkään laajoihin korjauksiin ja tarkistuksiin ei ole ollut tarvetta mennä, vaikka myös Griegin kohdalla voidaan todeta eräänlainen Merikanto-ilmiö (monia opuksia ei tunneta kokonaisuuksina vaan ainoastaan yhden tai kahden tunnetun laulun kautta). Nimekkeiden standardointiin ja kirjoitusasuun liittyvät alkuperäiset kommenttit löytyvät tämän esipuheen perästä.
-
- Helsingin Töölössä lokakuussa 1995 ja Viikissä lokakuussa 2004
-
- Heikki Poroila
|
-
- Edvard Griegin sävellysten nimien standardoinnista
-
- Tämän ohjeluettelon ratkaisujen päälähteenä on ollut vuonna 1995 valmistunut Griegin koottujen teosten nuottilaitos, jonka tietoja on täydennetty suomenkielisten muotojen osalta Otavan ison musiikkitietosanakirjan avulla. Ratkaisu valita päälähteeksi nämä kootut teokset ei ollut aivan helppo, koska seurauksena oli eräiden melko vakiintuneiden nimenmuotojen muuttuminen. Koska tämän Samlede verker -kokonaisuuden tekemisessä ovat kuitenkin olleet mukana myös kaikki Grieg-teosluetteloita koonneet henkilöt, lopputulosta voitaneen pitää myös tässä mielessä tutkimuksen viimeisimpänä sanana.
-
- Keskeiset kieliongelmat
- Edvard Griegin sävellysten luetteloija kohtaa kaksi suurempaa ongelmaa. Ensimmäinen liittyy teosten nimen kieliasun valintaan, toinen norjan kielen oikeinkirjoitukseen.
.....Olen valinnoissani noudattanut koottujen teosten norjankielisiä nimekkeitä korostavaa linjaa. Poikkeuksena ovat vain ne vokaaliteokset, joiden alkukieli on ollut jokin muu kuin norja. Ratkaisu johtaa eräiden Groven tietosanakirjassa olevan teosluettelon pohjalta muotoutuneiden käytäntöjen muuttumiseen. Tärkein muutos lienee lyyristen pianokappaleiden kaikkien nimekkeiden norjalaistuminen, kun Grovessa on ensipainosten mukaisesti käytetty saksankielisiä nimekkeitä. Myös joidenkin muiden nyt norjankielisten teosten nimet on totuttu näkemään saksankielisessa muodossa. - .....Griegin teosten nimien oikeinkirjoitukseen liittyvät ongelmat johtuvat lähinnä siitä, että Norjassa on kielen kehitys ollut nopeampaa kuin esimerkiksi Suomessa. Norjassa on myös kaksi virallista kieltä, tanskaan pohjautuva bokmål (riksmål) ja norjan omiin murteisiin perustuva nynorsk. Tämä kahtiajako on ollut virallisesti voimassa vuodesta 1853, jolloin Edvard Grieg oli kymmenvuotias nuorukainen.
- .....Norjan kielen aakkoset ovat samat kuin tanskassa. Ne poikkeavat ruotsin kielen aakkosista siten, että kirjaimet ä ja ö puuttuvat, niiden tilalla ovat kirjaimet æ ja ø. Monissa Griegin teoksissa on käsikirjoituksia myöten käytetty satunnaisesti ruotsalaista ö-kirjainta, mutta kaikki nämä on yhtenäistetty viralliseksi ø-kirjaimeksi. Joissakin kirjastojärjestelmissä täytyy sen sijasta käyttää ö-kirjainta.
.....Vanhemmassa kielessä kirjain å on usein kirjoitettu muodossa aa (nykyisin tämä muoto on jäljellä vain joissakin vanhoissa paikannimissä kuten Tanskan Aarhus). Tässä ohjeluettelossa on alkuperäistekstien vaihtelu yhtenäistetty siten, että kaikissa tapauksissa on käytetty kirjainta å. - .....Dan Fogin teosluettelossa on monissa nimissä substantiivi kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Tällaiset muodot on yhtenäistetty siten, että vain aidot erisnimet on jätetty alkamaan isolla alkukirjaimella.
- .....Vielä Fogin teosluettelossa esiintyvät vanhentuneet norjan kieliset muodot on nyt yhtenäistetty koottujen teosten valitseman muodon mukaisiksi (esim. marsch = marsj). Tämä on joissakin tapauksissa johtanut huomattaviinkin kielellisiin korjauksiin. Hankalimmissa tapauksissa on hakemistossa viitattu molemmista muodoista.
-
- Muita ongelmia
- Eräiden Griegin teosten alkuperäisten nimien kohdalla ei ole ollut aivan helppo ratkaista, onko kyseessä eris- vai yleisnimi. Olen päätynyt suosimaan yleisnimisiä ratkaisuja mm. sellaisten nimekkeiden kuten "Seks digte for Altstemme"tai "Fire Romancer af Chr. Winther" kohdalla, mutta tulkinnut erottuvanimisiksi sellaiset kuten "Romancer og ballader" tai "Album for mandssang". Eräissä tapauksissa olen jättänyt lukumäärää ilmaisevan luvun pois nimekkeen alusta (mm. op. 17, 25 Norske folkeviser og danse = Norske folkeviser og danse).
- .....Joidenkin näyttämöteosten sisäinen osanumerointi on muuttunut perinteisestä, koska koottujen teosten entistä tarkempi numerointi on otettu tässä ohjeluettelossa käyttöön. Ehkä selkeimmin on muuttunut Peer Gynt -musiikin numerointi. Tämä koskee kuitenkin vain näyttämömusiikkia, ei sen pohjalta tehtyjä orkesterisarjoja.
- Opusnumeroitujen teosten lisäksi Grieg sävelsi parisataa kappaletta, joille on annettu jälkikäteen teosluettelonumero. Sekaannusta kuitenkin on aiheuttanut se, että näitä numerointeja on ollut käytössä vuosien mittaan useampia, minkä lisäksi numeroinneissa on tapahtunut muutoksia. Opusnumerottomien sävellysten luettelo on tässä järjestetty kootuissa teoksissa osittain käytettyjen EG-numeroiden mukaan (nrot 101-183). Näiden numeroiden rinnalla esiintyy myös Benestadin ja Schjelderup-Ebben kirjassaan käyttämiä samantyyppisiä numeroita. Olen käyttänyt niiden yhteydessä lyhennettä BS. Näiden kahden numeroinnin keskinäissuhdetta selvittävät taulukot löytyvät hakemiston lopusta. EG-numeroiden käyttämistä ensisijaisesti voi perustella sillä, että koottujen teosten tietyissä osissa ne ovat jo virallisestikin käytössä, minkä lisäksi ne kattavat useita sellaisia teoksia, joilla ei ole erillistä BS-numeroa.
- .....Opus- ja EG-numeroitujen teosten lisäksi Griegiltä jäi suuri määrä luonnoksia, lyhyitä katkelmia sekä viitteitä mahdollisesti joskus syntyneisiin, mutta sittemmin kadonneisiin teoksiin. Nämä on kaikki jätetty pois pääluetteloista, mutta muutamia julkisuudessa mainittuja on otettu mukaan hakemistoon.
- .....Joitakin yksittäisiin teoksiin liittyviä lisätietoja on näiden teosten huomautusten yhteydessä. On kuitenkin syytä tässä todeta, etteivät esimerkiksi maininnat sovituksista ole mitenkään täydellisiä, pikemminkin päinvastoin. Griegin teoksista tunnetaan lukuisia sovituksia, sekä säveltäjän itsensä että muiden tekemiä. Huomautuksia on vain sellaisissa tapauksissa, joissa on epäselvyyttä alkuperäisen version esityskokoonpanosta tms. Kustakin teoksesta on lisätiedoissa sävellysvuosi (tai -vuodet) asiasanoitusta varten, esityskokoonpano, ellei se käy ilmi nimekkeestä, mahdollisia huomautuksia, viittaus- ja lisäkirjausehdotuksia sekä moniosaisten opusten osat valmiiksi yhtenäistetyssä muodossa. Muunkielisiä nimenmuotoja on pyritty luetteloimaan mahdollisimman paljon.
|