Heikki Poroila
  Yhtenäistetty John Dowland
  Etusivu
  Esipuhe 1990/2003 ja suppea elämäkerta
  Pääluettelo
  Hakemisto
  Yhdistyksen sivujen aloitussivulle Nettijulkaisujen aloitussivulle Uudelleenjulkaisujen aloitussivulle
 
 
John Dowlandin sävellysten nimien standardoinnista
 
John Dowland sävelsi kaikkiaan pari sataa laulua ja soitinsävellystä. Tietomme teoksista perustuvat toisaalta useisiin painettuihin laitoksiin (laulukokoelmat ja yhtyemusiikki), mutta varsinkin luuttumusiikin osalta lähinnä käsikirjoituksiin. Aitouskysymykset sivuun jättäenkin jää ratkottavaksi ongelmia sekä englannin kielen kehityksen että Dowlandin ajan horjuvan teos- ja tekijyyskäytäntöjen takia.
 
Dowlandin elinaikana kielellä ei ollut sellaista vakiintuneisuutta mihin olemme tottuneet. Ison kirjaimen käyttö oli horjuvaa, samoin u- ja v-kirjaimen välinen ero. Englannin kieli ei ollut myöskään 1600-luvun vaihteessa tiivistynyt vielä nykyiseen muotoonsa, siksi varsinkin sanojen lopussa on nykykielestä kadonneita e-kirjaimia (esim. musicke/music). Tässä ohjeluettelossa ei ole mahdollisuutta eikä tarvetta problematisoida oikeinkirjoitusta tai autenttisuutta muuten kuin suhteessa luettelointisääntöjemme ohjeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa "hakuteoksissa mainittua säveltäjän antamaa alkuperäistä ja alkukielistä nimeä."
Dowlandin kohdalla ongelmallisia ovat tässä suhteessa lähinnä luuttuteokset, joista ei ole olemassa kuin poikkeustapauksissa säveltäjän autorisoima käsikirjoitus tai nuottipainos.
 
Olen noudattanut teosten nimien standardoinnissa seuraavia yleisperiaatteita:
(1) Olen käyttänyt Poultonin Dowland -monografiaa auktoriteettilähteenä etsiessäni mahdollisimman alkuperäistä nimen muotoa. Kielen muotoa valitessani olen kuitenkin ottanut ensisijaisiksi muodoiksi ne, joita käytetään Groven tietosanakirjan tuoreimmassa versiossa. Tämä ratkaisu poikkeaa ohjeluettelon painetusta versiosta, jossa oli pitäydytty Dowlandin aikaisen englannin kielen muotoihin.
(2) Olen tulkinnut Dowlandin omat painetut ja julkaistut laulukokoelmat julkaisuiksi, en itsenäisiksi sävellyskokonaisuuksiksi. Tässä suhteessa ratkaisut ovat muuttuneet ohjeluettelon vuoden 1990 laitoksesta, jossa kokoelmiin suhtauduttiin sävellyksinä. Olen suositellut, että kokoelmien nimiä käytetään vain kokonaisuuksista ja lisäkirjauksina, muuten yksittäiset laulut standardoidaan itsenäisinä sävellyksinä. Ratkaisu on käytännöllinen, koska pääosa levytyksistä ja muista julkaistuista sisältää vain näitä erillisiä teoksia.
(3) Luuttuteosten tunnistamisen apuna olen käyttänyt Poultonin numerointia sekä sen edellä isoa P-kirjainta (esim. P44). Käytäntö on oma sovellus, mutta noudattaa teosluetteloiden yleistä tapaa.
(4) Aitousongelmissa olen ensisijaisena auktoriteettina Groven tietosanakirjan ratkaisuja, jotka edustavat esim. Poultonin muuten ansiokkaaseen teokseen nähden uudempaa tutkimustietoa.
(5) Hakemistoon olen pyrkinyt keräämään laajasti myös sellaisia nimenmuotoja ja kieliasuja, joita ei luettelossa pidetä oikeina, mutta jotka esiintyvät jossain käsikirjoituksissa tai myöhäisemmissä julkaisuissa.
 
Lähdeteokset
 
John Dowlandin elämää ja tuotantoa käsittelevä lähdeaineisto on laaja, mutta valtaosaltaan luonteeltaan puhtaasti tieteellinen. Seuraavassa on mainittu toisaalta itse ohjeluettelon valmistuksessa käytetyt lähteet, toisaalta valikoima saatavilla olevia äänitteitä. Tätä perusteellisemman bibliografian löytää Poultonin monografiasta.
 
POULTON, Diana
John Dowland / Diana Poulton. - New and revised edition. - London : Faber and Faber, 1982. - 528 s. : kuv., nuott. - ISBN 0-571-11859-3 (nid.) ISBN 0-571-18022-1 (sid.)
Ehdoton perusteos, joka perustuu Diana Poultonin pitkäaikaiseen ja perusteelliseen Dowland- tutkimukseen (ensimmäinen painos ilmestyi 1972). Pitkän elämäkerrallisen osan jälkeen teoksessa käsitellään tuotanto seuraavina ryhminä: luuttumusiikki, laulukirjat, psalmit ja hengelliset laulut, Lachrimæ -kokoelma ja muu yhtyemusiikki sekä tekstikäännökset. Poulton on tutkinut myös Dowlandin elämään liittyneitä henkilöitä sekä säveltäjän kuoleman jälkeistä mainetta. Liitteissä on uutta tietoa Dowlandin luuttusävellyksistä, David Mitchellin artikkeli luutun virittämisestä, laaja bibliografia, yleishakemisto sekä teosluettelo. Viimeksi mainittu on kuitenkin luonteeltaan hakemistotyyppinen, varsinaiset teostiedot on etsittävä tekstistä. Tässä suhteessa teos on melko hankalakäyttöinen, koska lähestymistapa on tieteellisen tarkka. Laaja bibliografia ohjaa syvempään Dowland -tuntemukseen.
 
DOWLAND, John
The collected lute music of John Dowland [Nuottijulkaisu] / transcribed and edited by Diana Poult-on and Basil Lam. - Third edition. - London : Faber Music, 1981. - 342 s. ; 30 cm. - ISBN 0-571-10039-2 (nid.)
Koska Dowland ei koskaan ehtinyt (tai voinut) julkaista luuttusävellyksiään kokoelmana, kyseessä olevan kokonaislaitoksen valmistaminen on merkinnyt paitsi musiikillista toimittamista, myös tieteellisesti ja taiteellisesti vaativaa päätöksentekoa siitä, mitä teoksia voidaan pitää Dowlandin säveltäminä, mitä ei. Poulton on käyttänyt tässä laitoksessa myös numerointia, joka on kaiken Dowlandin luuttutuotannon täsmällisen tunnistaminen hyödyllinen apuväline. Nimihakemistossa on käytetty systemaattisesti modernisoitua englantia, jota ei kaikissa tapauksissa ole pidetty tässä luettelossa oikeana. Näissä tapauksissa auktoriteettina on ollut Poultonin Dowland -monografia. Kaikki ohjeluettelossa olevat nuottiesimerkit ovat peräisin tästä kootusta laitoksesta. Itse nuottien lisäksi teos sisältää henkilötietoja, nimihakemiston, tietoja toimitustyön vaiheista sekä luettelon käytetyistä lähteistä. Laitosta voidaan pitää arvovaltaisimpana tulkintana, johon kaikkia muita esiintyviä nuottipainoksia on syytä verrata.
 
VARIETIE of Lute-Lessons [Nuottijulkaisu] : viz. Fantasies, Pavins, Galliards, Almaines, Corantoes, and Volts: Selected out of the best approved Authors, as well beyond the Seas as of our owne Country / by Robert Dowland ; lute tablature transcribed for keyboard by Edgar Hunt. - London : Schott, [1956]. - 67 s. ; 30 cm. - (Schott's series of early lute music ; 1).
Robert Dowlandin toimittaman kokoelman nykyaikainen kosketinsoitinlaitos, jossa on kuitenkin käytetty alkuperäisen painoksen otsikoita ja nimenmuotoja kaikista teoksista. Jotkin ohjeluettelon nuottinäytteet ovat tästä laitoksesta.
  Sivun alkuun