Aidatrumpetista zimbalomiin
Ohjeluettelo soittimien nimistä
Päivitetty 12.9.2002
Yleisiä periaatteita
Käyttöohjeita
Lähdeluettelo
In English
Soitinnimiluettelo
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
Soitinnimilyhenteet
Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen kotisivulle
Soitinnimiluettelo A-G
Termien aakkostus perustuu kirjain kirjaimelta, sana sanalta -järjestykseen, jossa "acc" tulee ennen "accordion" -sanaa. Normaalista suomenkielen aakkostuksesta poiketen V ja W ovat tässä aakkostuksessa eri kirjaimia. Numeroalkuiset termit ovat viimeisenä.

A

  • aburukuwa
    Ghanalainen sylinterinmuotoinen > rumpu.
  • acc > harmonikka
    accordéon > harmonikka
    accordina > harmonikka
    accordion > harmonikka
    ac-g > akustinen kitara
  • acordeon
    Romanialainen pianoharmonikka. Päätermi > harmonikka.
  • adufe
    Espanjassa, Portugalissa ja latinalaisessa
    Amerikassa käytetty > kehärumpu.
  • aeolian harp > tuulikannel
  • aeoliphone
    Mekaaninen laite tai materiaali, jonka avulla matkitaan tuulen ääntä.
    tuulikone
    wind machine
  • aerofonit
    Hornbostelin & Sachsin soitinluokituksen mukainen termi soittimille, joissa värähtelijänä toimii ensisijaisesti ilma (puhallinsoittimet).Termiä suositellaan käytettäväksi lähinnä musiikkitieteellisissä yhteyksissä.
  • afochê > afuche
  • afuche [afuchê]
    Sambassa käytettävä, siemenverkolla päällystetty hedelmän tai kookospähkinän kuoresta valmistettu helistin.
    afochê
  • agbomboya
    Zairelainen lamellofoni (sormipiano).
  • agbosí
    Afrokuubalainen kaksikalvoinen > rumpu.
  • agidigbo
    Nigeriassa ja Beninissä käytettävä lamellofoni.
  • agogo [agogô]
    Sambassa käytettävä kaksipäinen > kello.
  • agogo triplo [agogô triplo]
    Sambassa käytettävä kolmipäinen > kello.
  • agung
    Indonesian saarilla ja Malaijin niemimaalla käytettävä > gongi.
  • a-h > alttotorvi
  • aidatrumpetti
    Pitkä, kaksiventtiilinen fanfaaritrumpetti, joka rakennettiin Verdin oopperaa Aida varten.
  • Aioloksen harppu > tuulikannel
    aiolosharppu > tuulikannel
  • aizai
    Kiinalainen, oboetyyppinen puhallinsoitin.
  • ajaeng
    Korealainen, jousella soitettava sitra.
  • akkordeon > harmonikka
  • akkordion > harmonikka
  • akustinen kitara
    Nimitys > kitaroille, jonka ääntä ei ole sähköisesti vahvistettu tai muunneltu. Termiä suositellaan käytettäväksi erottamaan populaarimusiikissa käytettävät akustiset kitarat (kuten esim. > country- kitara) taidemusiikissa käytettävästä "klassisesta kitarasta", joka on aina akustinen. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > ac-g.
  • alasin
    Soittimena käytettävä sepän varuste. Termi on syytä täsmentää ilmaisulla "soittimet".
  • alboka
    Baskimaalainen kaksoislehdykkäsoitin.
  • algaita
    Länsiafrikkalainen oboetyyppinen puhallinsoitin.
  • algoja
    Pohjois-Intiassa ja Pakistanissa käytettävä huilusoitin.
  • alphorn > alppitorvi
  • alppisitra > sitra
  • alppitorvi
    Yksinkertainen paimentorvi (luonnonsäveltorvi), jota käytetään Alppien alueella.
    alphorn
    bucium
  • althorn > alttotorvi
  • altto
    Termillä tarkoitetaan lauluäänen äänialaa. Termiä "kontra-altto" (syvä alttoääni) ei suositella käytettäväksi sen epämääräisyyden takia.
    contralto
    kontra-altto
  • alttogamba
    Alttoäänialainen > viola da gamba.
  • altto-oboe > englannintorvi
    alttohuilu > huilu
    alttoklarinetti > klarinetti
  • alttonokkahuilu
    Alttoääninen > nokkahuilu.
  • alttosaksofoni
    Termiä suositellaan käytettäväksi lähinnä populaarimusiikin yhteydessä. Päätermi > saksofoni. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > as.
  • alttotorvi
    Sotilassoittokunnissa käytettävä sankatorvi (vaskipuhallin). Populaarimusiikissa funktiomerkintänä käytettävä lyhenne on > a-h.
    althorn
  • alttoviulu
    Jousisoitinperheen alttoääninen viulu. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > vla (viola). Taidemusiikissa käytetään lisäksi lyhenteitä > va ja Br.
    altviolin
    Bratsche
    viola
  • altviolin > alttoviulu
  • al-' d > ud
  • amadinda
    Keskiafrikkalainen (ugandalainen) ksylofoni.
  • aman huur
    Mongolialainen > munniharppu.
  • anandalahari
    Itä-Intiassa ja Bangladeshissä käytettävä kordofoni (näppäiltävä rumpu).
  • anklung
    Indonesialainen, bambupuinen > kellopeli.
  • antara
    Perun ja Andien alueen > panhuilu.
  • apang
    Pohjoisintialainen kordofoni (näppäiltävä rumpu).
  • apito
    Sambassa käytettävä puinen vihellyspilli.
  • Appalachian dulcimer
    Yhdysvaltain Appalakkien alueella käytettävä sitrasoitin, joka ei ole nimestään huolimatta varsinainen > dulcimer.
    mountain dulcimer
  • ar > harppu
    arc > jousisoittimet
    archiliuto > teorbi
  • ardin
    Mauritanialaisen griot-yhteisön > harppu.
  • arghul
    Välimeren alueella tunnettu kaksoisklarinetti.
  • arkkiluuttu > teorbi
    armonica > lasiharmonikka
    arp > harppu
    arpa > harppu
  • arpanetta
    Pystyasentoinen kaksoispsaltteri (laatikkositra), käytössä Euroopassa 1600- ja 1700-luvuilla.
  • arpeggione
    Sellon sukuinen jousisoitin, jolle Franz Schubert sävelsi tunnetun sonaatin D821.
  • as > alttosaksofoni
  • askomandura
    Kreikkalainen > säkkipilli.
  • atecocoli
    Asteekkien simpukankuoripuhallin.
  • atumpan
    Länsiafrikkalainen > talking drum.
  • aulos
    Antiikin Kreikan kaksoisruokolehtisoitin. Katso myös > diaulos (yhdellä suukappaleella, mutta kahdella putkella varustettu aulos).
    avlos
  • autoharppu > sointusitra
  • automaattipiano
    Yleisnimitys mekaanisille pianolaitteille.
    pianola
    player piano
  • automaattisoittimet
    Yleisnimitys soittimille, joissa mekaaninen koneisto tuottaa ennalta valmistellun ja valitun musiikin aina samalla tavalla.
    automatiska musikinstrument
    mekaaniset soittimet
    soittokoneet
  • automaattiurut
    Nimitys erilaisille mekaanisille uruille, joille sävelsivät musiikkia mm. Händel, Mozart ja Haydn.
    flute-clock
    Flötenuhr
    Laufwerk
    mekaaniset urut
    Orgelwalze
    orkestrion
    posetiivi
  • automatiska musikinstrument > automaattisoittimet
  • avainviulu
    Lähinnä Ruotsissa (Upplannissa) ja Suomen länsirannikolla esiintyvä kansansoitin, viulun ja kampiliiran välimuoto.
    keyed fiddle
    nyckelharpa
    Schlüsselfidel
  • avlos > aulos
  • ayacachtli
    Meksikolainen helistin, jota käytettiin jo asteekkien aikana.
  • aykhori
    Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä huilusoitin.
  • ayotl
    Meksikon intiaanien kilpikonnan kuoresta valmistettu lyömäsoitin.
  • azrags
    Latvialainen pässinsarvesta valmistettu > sarvi.
  • azusayumi
    Japanilainen soittojousi.
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
B
  • b > bassokitara/kontrabasso/sähköbasso
  • b- > populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä bassosoitinten yleinen etuliite
  • Bach-trumpetti > pikkolotrumpetti
  • bagana > beganna
  • baglama
    Turkkilainen pitkäkaulainen luuttusoitin, neljän erikokoisen saz-soittimen joukossa toiseksi pienin. Muita ovat > cura, > divan saz ja > meydan saz.
  • baglamas
    Kreikkalainen pitkäkaulainen luuttusoitin (pienikokoinen > buzuki), jossa on kolme metallista kaksoiskieltä.
  • bagpipe > säkkipilli
  • bailama
    Bulgarialainen näppäilysoitin.
  • bajan
    Venäläinen näppäinharmonikka. Päätermi > harmonikka.
    bayan
  • bajones
    Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytetyt > suu-urut.
    bajunes
  • bajunes > bajones
  • balaban (oboe)
    Kaukasuksella, erityisesti Azerbaidzanin alueella käytettävä oboesoitin.
    balamán
  • balaban (klarinetti)
    Uzbekkien ja tadzikkien käyttämä klarinettisoitin.
  • balafoni
    Länsiafrikkalainen > ksylofoni.
    ba*lo
  • balalaika > balalaikka
  • balalaikka
    Venäläinen kolmikielinen luuttusoitin, jossa on kolmionmuotoinen kaikukoppa. Eri kokojen nimityksiä ei käytetä hakutermeinä.
    balalaika
    balalajka
  • balalajka > balalaikka
  • balamán > balaban
  • balo > balafoni
  • bambir
    Armenialainen, pienikokoinen jousisoitin.
  • bambuhuilu
    Aasialaisten bambuisten huilujen yleisnimitys.
    bangsi
    chok
    chunggum
    foi
    nokan
    pullangkural
    ryuteki
    shinobue
    sogum
    suling
    taegum
    tangjok
    tanso
    tizi
    yak
  • bambusarja
    Useista bambusauvoista rakennettu lyömäsoitin.
  • ban
    Kiinalainen puinen lyömäsoitin.
    pan
  • bana
    Intialainen (Mandla) kolmikielinen jousisoitin.
  • banam
    Keski-intialainen yksikielinen jousisoitin.
  • bandola
    Etelä- ja Keski-Amerikassa käytettävä luuttusoitin, joka on kehitty > bandurrian pohjalta.
  • bandolín
    Latinalaisamerikkalainen > mandoliini.
  • bandoneon
    Etenkin argentiinalaisessa ja uruguaylaisessa tangossa käytettävä > harmonikka.
    bandonéon
    bandonion
  • bandonéon > bandoneon
    bandonion > bandoneon
  • bandora
    Englannissa kehitetty näppäiltävä bassoääninen > luuttu, käytössä Euroopassa lähinnä 1500- ja 1600-luvuilla.
  • bandoura > bandura
  • bandura
    Ukrainalainen luuttusoittimiin kuuluva kansansoitin, jossa on kantelesoitinten tapaan kiinnitettyjä ja soitettavia diskanttikieliä.
    bandoura
  • bandurria
    Espanjan ja Latinalaisen Amerikan musiikissa käytettävä näppäiltävä luuttusoitin.
    mandurria
  • bangseli > bangsi
  • bangsi
    Indonesialainen > bambuhuilu
    bansi
    bangseli
  • bangwe
    Eteläafrikkalainen pöytäsitra.
  • ban-hu > banhu
  • banhu
    Kiinalainen kaksikielinen jousisoitin.
    ban-hu
  • banjo
    Pohjoisamerikkalainen luuttusoitin, jossa on yleensä 4-6 kieltä. Kaikukoppa on päällystetty pingotetulla kalvolla. Banjo on lähinnä populaarimusiikissa käytetty soitin. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > bjo.
    banjoliini
    banjoriina
    bassobanjo
    kitarabanjo
    mandoliinibanjo
    piccolobanjo
    plektrabanjo
    sitrabanjo
    tenoribanjo
    ukulelebanjo
  • banjoliini
    Pienikokoinen, nelikielinen > banjo.
  • banjoriina
    Kvarttia normaalia korkeammalle viritetty > banjo.
  • banjuele > ukulelebanjo
  • banshri > bansuri
  • bansi > bangsi
  • bansuri
    Pohjoisintialainen > bambuhuilu. Katso myös > pullangkural.
    banshri
    basuri
    vamshi
  • baraban
    Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjän länsiosissa käytettävä kaksikalvoinen > rumpu.
  • barbiton > barbitos
  • barbitos
    Antiikin Kreikassa käytetty lyyrasoitin.
    barbiton
    varvitos
  • baritone > baritonitorvi
  • baritoni
    Matalan miesäänen ääniala. Käsitteitä "bassobaritoni" (matala baritoni) ja "tenoribaritoni" (korkea baritoni) ei suositella käytettäväksi niiden epämääräisyyden takia (vrt. altto ja kontra-altto).
    baritono
    barytoni
  • baritonioboe > oboe
  • baritonisaksofoni
    Termiä suositellaan käytettäväksi lähinnä populaarimusiikin yhteydessä. Päätermi > saksofoni. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > bs.
  • baritonitorvi
    Sankatorviin kuuluva vaskipuhallin, jota käytetään lähinnä sotilassoittokunnissa. > Eufonium on baritonitorven lähisukulainen, joskin termejä käytetään myös synonyymeinä.
    baritone
    barytonitorvi
  • baritono > baritoni
    barockviol > barokkiviulu
  • barokkikitara
    Viisikielinen > kitara, jossa oli kaksinnetut suolikielet. Barokkikitara tuli suosituksi soolosoittimeksi Euroopassa 1600-luvulta lähtien.
    guitarra española
  • barokkiviulu
    Nykyisen > viulun esimuoto, jonka kaula oli lyhyempi ja ääni hennompi.
    barockviol
  • barrel organ > posetiivi
  • barrelhouse-piano
    Termillä tarkoitetaan jazz-pianon soittotyyliä, ei mitään soitinta. Päätermi > piano.
  • barytoni (ääniala) > baritoni
  • barytoni
    Gamban muotoinen jousisoitin, jota soitetaan jousella edestäpäin ja näppäillään takaapäin. Tälle soittimelle Joseph Haydn sävelsi melkein 200 trioa ruhtinas Esterházyn tilauksesta.
    viola di bardone
    viola di bordone
  • barytonitorvi > baritonitorvi
  • basedla
    Liettualainen, kansanmusiikissa käytettävä bassoääninen jousisoitin. Päätermi > kontrabasso.
  • basetla > basy
  • basettiklarinetti > basettitorvi
  • basettitorvi
    Klarinettiperheeseen kuuluva puupuhallin, joka kukoisti 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa mm. Mozartin teoksissa.
    basettiklarinetti
    Bassetthorn
    corno di bassetto
  • basgitarr > bassokitara
  • bass > bassokitara
  • bass viol > viola da gamba
  • basse de violon
    Viuluperheeseen kuuluva bassosoitin (sello), jota käytettiin 1700-luvun alussa ranskalaisissa oopperaorkestereissa.
  • basse double > kontrabasso
  • Bassetthorn > basettitorvi
  • basso
    Matalan miesäänen ääniala. Termiä "basso profondo" (matalin basso) ei suositella käytettäväksi asiasanaterminä.
  • basso (soitin) > kontrabasso tai > sähköbasso tai > bassokitara
  • bassobanjo
    Oktaavia normaalia matalammalle viritetty > banjo.
  • bassobaritoni > baritoni
  • bassogamba
    Bassoäänialainen > viola da gamba.
  • bassohuilu > huilu
  • bassokitara
    Erityisesti populaarimusiikissa käytetty bassosoitin, joka oli alun perin akustinen kitarasoitin. Bassokitaran äänen vahvistamiseksi kehitettiin > sähköbasso. Populaarimusiikin funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > b.
    basgitarr
    bass
    basso
    guitarrón
  • bassoklarinetti > klarinetti
  • basson > fagotti
  • bassonokkahuilu
    Bassoääninen > nokkahuilu.
  • bassoon > fagotti
  • bassorumpu
    Suurikokoinen ja matalaääninen > rumpu.
  • bassosaksofoni
    Termiä suositellaan käytettäväksi lähinnä populaarimusiikin yhteydessä. Päätermi > saksofoni. Populaarimusiikissa käytettävä lyhenne on > b-sax.
  • bassositar > surbahar
  • bassotorvi
    > Serpentin sukuinen trumpettisoitin, joka kehitettiin Ranskassa 1790-luvulla.
  • bassotrumpetti > trumpetti
  • bassotuuba > tuuba
  • bassoviulu > kontrabasso
  • basun > pasuuna
  • basuri > bansuri
  • basy
    Puolalainen bassoääninen jousisoitin.
    basetla
  • batá
    Afrouubalaisessa musiikissa käytettävä kaksikalvoinen > rumpu.
  • batteria
    Latinalaisen Amerikan lyömäsoittimistosta käytetty nimitys. Päätermi > lyömäsoittimet.
  • batterie > rummut
  • bawu
    Kaakkoiskiinalainen puhallinsoitin (vapaalehdykkä).
  • bayan > bajan
  • b-cl > bassoklarinetti (> klarinetti)
  • beganna
    Sudanin ja Etiopian alueilla käytettävä 8-10-kielinen laatikkolyyra.
    bagana
    begena
  • begena > beganna
  • bell > kello / kellopeli
  • bells > kellot / kellopeli
  • bendir
    Pohjoisafrikkalainen > tamburiini.
  • beresta > berjosta
  • berestjanka > truba
  • berimbao > berimbau
  • berimbau
    Afrikkalaisperäinen brasilialainen soittokaari.
    berimbao
    urucungu
  • berjosta
    Venäläinen tuohinen kansansoitin.
    beresta
  • bgs > bongorummut
  • bidi
    Taiwanilainen nenähuilu.
  • bili
    Kiinalainen oboetyyppinen puhallinsoitin.
  • biniou
    Bretagnelainen > säkkipilli.
  • birbyne
    Liettualainen klarinettityyppinen puhallinsoitin.
  • biwa
    Japanilainen nelikielinen luuttusoitin, jonka alkumuoto on kiinalainen > pipa. Biwa-soittimia on useita erilaisia ja niitä soitetaan eri tavoin eri yhteyksissä.
    chikuzenbiwa
    gakubiwa
    heikebiwa
    mosobiwa
    satsumabiwa
  • bjo > banjo
  • bleckblåsinstument > vaskipuhaltimet
  • block
    Lyömäsoittimena käytettävä ontto puupalikka.
    wood blocks
  • blockflöjte > nokkahuilu
  • Blockflöte > nokkahuilu
  • blåsinstrument > puhallinsoittimet
  • blul
    Armenialainen puuhuilu.
  • blur
    Koillis-Irakissa ja kurdien musiikissa käytettävä tulppakanavahuilu.
  • bn > fagotti
  • bo > po
  • bocina
    Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä trumpettityyppinen puhallinsoitin.
  • bodhrán
    Irlantilaisessa perinnemusiikissa käytettävä yksikalvoinen kehysrumpu.
  • bolon
    Länsiafrikkalainen, isokokoinen > harppu.
  • bombard > pommeri
  • bombardon > tuuba
  • bombo
    Espanjalaisperäinen, Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä > rumpu.
    bombo legüero
  • bombo legüero > bombo
  • Bomhart > pommeri
  • bonang
    Kaakkoisaasialainen lyömäsoitin, jota käytetään erityisesti gamelanmusiikissa.
  • bongo > bongorummut
  • bongorummut
    Afrokuubalainen rumpupari. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > bgs.
    bongo
    bongos
    bongot
  • bongos > bongorummut
  • bongot > bongorummut
  • borija
    Jugoslavian alueella käytettävä puunkuoresta tehty trumpettityyppinen puhallinsoitin.
  • boru
    Turkkilaisessa sotilasorkesterissa (janitsaariorkesteri) käytettävä trumpettityyppinen puhallinsoitin.
  • botijá
    Kuubalaisessa musiikissa soittimena käytettävä saviruukku.
  • bouteillophone
    Eri äänenkorkeuksille viritetyistä lasipulloista rakennettu soitin, jota on käytetty mm. Erik Satien baletissa Parade ja Arthur Honeggerin teoksessa Le dit des jeux du monde.
  • bouzouki > buzuki & > irlantilainen buzuki
  • bowed harp > jouhikko
  • bozuk
    Turkkilainen pitkäkaulainen luuttusoitin, joka kuuluu saz-perheeseen.
  • Br > alttoviulu
  • bramevac
    Ranskalainen, kansanomainen oboetyyppinen puhallinsoitin.
  • brass > vaskipuhaltimet
  • Bratsche > alttoviulu
  • brelo
    Karjalainen, puinen puhallinsoitin.
  • broanca
    Romanialainen bassoääninen jousisoitin, jossa on 2-3 kieltä.
  • bronteron > myrskykone
  • bs > baritonisaksofoni
  • b-sax > bassosaksofoni
  • bsn > fagotti
  • bubanj
    Bosnian ja Herzegovinan alueilla käytettävä kaksikalvoinen > rumpu.
  • buben > bubon
  • bubentsy
    Venäläinen helistin.
  • bubon
    Valko-Venäjällä ja Ukrainassa käytettävä > tamburiini.
    buben
  • buccin
    Ranskalainen 1700-luvun puhallinsoitin.
  • buccina
    Antiikin Rooman aikainen metallinen puhallinsoitin.
  • bucen > bucium
    bucin > bucium
  • bucium
    Romanian ja Moldovan vuoristoalueilla käytettävä > alppitorvi.
    bucen
    bucin
    trîmbit
    tulnic
  • bugái
    Ukrainalainen > kitkarumpu.
  • bugarija
    Bosnian ja Herzegovinan alueella käytettävä pitkäkaulainen luuttusoitin.
  • bugle > signaalitorvi
  • bugnas
    Liettualainen suuri kaksikalvoinen > rumpu.
  • bugnelis
    Liettualainen > tamburiini.
  • buisine
    Keskiaikainen nimitys trumpettisoittimelle, jota käytettiin juhlatilaisuuksissa.
  • buki
    Georgialainen suurikokoinen vaskitrumpetti.
  • bulá
    Kuubalaisessa ja haitilaisessa musiikissa käytettävä > rumpu.
  • bulbultarang
    Intiassa, Pakistanissa ja Iranissa käytettävä, koskettimistolla varustettu pöytäsitra.
  • bulgarija
    Bulgarialainen, pitkäkaulainen luuttusoitin.
  • bull-roarer > suhistuspuu
  • bumba > Bumbass
  • Bumbass
    Eurooppalainen monokordi, jossa jännitetty kieli värisee täyteen puhalletun sianrakon päällä.
    bumba
    bumbassi
  • bumbassi > Bumbass
  • bungas
    Latvialainen kansanomainen > rumpu.
  • busuki > buzuki
  • buzuki
    Kreikkalainen pitkäkaulainen luuttusoitin. Kielitoimisto on suositellut muotoa "busuki" suomenkieleen vakiintuneena muotona. Luumu-ryhmä oli sitä mieltä, että kreikan kielestä sovitulla tavalla translitteroitu "buzuki" on vakiintuneempi muoto. Irlantilaisessa populaarikansanmusiikissa käytetään "bouzouki"-nimistä soitinta. Tästä rakenteeltaan hieman erilaisesta soittimesta suositellaan käytettäväksi nimitystä > irlantilainen buzuki.
    bouzouki
    busuki
  • byygeli > käyrätorvi
  • Bügelhorn > käyrätorvi
  • bäcken > lautaset
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
C
  • cabaca > cabasa
  • cabasa
    Sambassa käytettävä, hedelmän tai kookospähkinän kuoresta valmistettu helistin.
    cabaca
  • cacharaina
    Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä lyömäsoitin (idiofoni).
  • cagur
    Turkkilainen pitkäkaulainen luuttusoitin.
  • caisse > rumpu
  • caixa
    Brasilialainen sambassa käytettävä kaksikalvoinen > pikkurumpu (virvelirumpu).
  • caja
    Espanjalainen ja latinalaisamerikkalainen > tamburiini.
  • cajón
    Kuubalainen, laatikonmuotoinen > rumpu.
  • calliope
    Höyryllä tai paineilmalla toimiva automaattisoitin. Soitinta käytettiin mm. siipiratasaluksilla soittimen kuuluvan äänen takia.
  • calung
    Indonesialainen, bambusta tehty > ksylofoni.
  • campana
    Espanjalainen ja latinalaisamerikkalainen > kello.
  • campane > kellot
  • campanelli > kellopeli
  • canon harmonicus > monokordi
  • carángano
    Kolumbialainen > harppu.
  • cariglione > kellopeli
  • carillon > kellopeli
  • carnyx
    Muinaisten kelttien käyttämä pronssinen puhallinsoitin.
  • cascabel
    Espanjalainen ja latinalaisamerikkalainen pallonmuotoinen > kello.
  • cassa > rumpu
  • castagnettes > kastanjetit
  • caval
    Romanialainen tulppakanavahuilu.
  • cavaquinho
    Portugalissa ja Brasiliassa käytettävä pienikokoinen luuttusoitin (kitaran ja mandoliinin välimuoto).
    machete
  • cb > kontrabasso
  • cel > celesta
  • celempung
    Jaavalaisen gamelan-orkesterin suurikokoinen sitrasoitin.
  • celesta
    Kosketinsoitin, jossa on kielten asemesta teräslevyt. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > cel. Samaa lyhennettä käytetään myös taidemusiikissa (saksassa Cel).
  • cello > sello
  • cem > cembalo
  • cemb > cembalo
  • cembal d'amour > clavecin d'amour
  • cembalo
    Koskettimistolla varustettu näppäilysoitin, jossa ääni syntyy teräskieliä näppäilevillä "kynsillä". Kielet ovat koskettimiin nähden pituussuunnassa. Pienemmistä cembaloista käytetään nimityksiä > spinetti ja > virginaali. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > cem. Taidemusiikissa käytetään lyhenteitä > cemb ja hpd.
    clavecin
    clavicembalo
    gravicembalo
    harpsichord
    Kielflügel
    klavikytherium
    klavisymbaali
    klavesiini
  • cencerro
    Espanjan ja Latinaisen Amerikan musiikissa käytettävä > kello.
  • ceterone
    Suurikokoinen > sisteri, jota käytettiin 1500- ja 1600-luvuilla.
  • cgs > congarummut
  • chalmey > skalmeija
  • chalumeau
    Klarinettityyppinen puhallinsoitin Euroopassa 1600-luvulta lähtien. Ranskan kielessä termillä tarkoitetaan myös > skalmeijoita yleensä.
  • chamberlin
    1960-luvun alussa suunniteltu sähköinen kosketinsoitin, > mellotronin edeltäjä.
  • chang
    Uzbekistanilainen sitrasoitin.
  • chang-ko > changgo
  • changgo
    Korealainen kaksikalvoinen, tiimalasinmuotoinen > rumpu.
    chang-ko
  • changi
    Georgialainen > harppu.
  • charango [charangó]
    Latinalaisen Amerikan intiaanien kitarasoitin, jossa on vyötiäisen selkäkilvestä tehty kaikukoppa.
  • charka
    Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä tulppakanavahuilu.
  • chekeré
    Afrokuubalaisessa musiikissa käytettävä helistin.
  • cheng
    Kiinalainen näppäiltävä sitrasoitin. Termiä käytetään joskus myös kiinalaisista suu-uruista (> sheng).
    guzheng
    zeng
    zheng
  • chepa
    Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä puhallinsoitin.
  • chi
    Kiinassa ja Koreassa käytettävä poikkihuilu.
  • chiao > jiao
  • chifonie > kampiliira
  • chikuzenbiwa
    Japanilainen > biwa-soitin.
  • chillador
    Latinalaisen Amerikan, erityisesti Chilen, musiikissa käytettävä pieni > kitara.
  • chimes > kellot / kellopeli
  • ch'in > chin
  • chin
    Kiinalainen silkkikielinen sitrasoitin.
    ch'in
    qin
    quin
    quqin
  • chin ko > chin'go
  • ching (Korea)
    Korealainen, pronssinen > gongi.
  • ching (Thaimaa)
    Thaimaassa käytetyt metalliset > lautaset.
  • ch'ing
    Kiinalainen kivisoitin (litofoni).
    pien-ch'ing
    qing
  • chin'go
    Korealainen tynnyrinmuotoinen > rumpu.
    chin ko
  • chirimia [chirimía]
    Espanjassa ja Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä oboetyyppinen puhallinsoitin.
  • chitarra > kitara
  • chitarra battente
    Italialainen > kitara.
  • chitarrone
    Bassoluuttu, jota käytettiin lähinnä vuosina 1590-1655 laulujen säestykseen ja continuo-soittimena. Chitarrone oli suurempi kuin sen lähisukulainen > teorbi.
  • chocalho
    Hiekkaputkesta valmistettu rytmisoitin. Päätermi > hiekkaputki.
  • chogur > tšogur
  • chok
    Korealainen > bambuhuilu.
  • chrotta
    Germaaninen jousella soitettava lyyra, jonka lähisukulaisia > crwth ja > jouhikko.
  • ch'uk
    Korealainen lyömäsoitin.
  • chung
    Kiinalainen pronssinen > kello.
    pien-chung
    zhong
  • chunggum
    Korealainen > bambuhuilu.
  • chungur > tšogur
  • chwago
    Korealainen tynnyrinmuotoinen > rumpu.
  • ciaramella > skalmeija
  • cifte [çifte]
    Turkkilainen kaksoisklarinetti.
  • cifteli [çifteli]
    Albanialainen kaksikielinen luuttusoitin.
  • cimbalom
    Unkarilainen, dulcimerin kaltainen laatikkositra, josta tunnetaan lähialueilla useita erinimisiä muotoja. Cimbalom on ns. mustalaisorkestereiden perussoittimia.
    czimbalom
    tambal
    timbala
    timblon
    timblon
    tîmbula
    timbula
    zimbalom
  • cimbasso > tuuba
  • cimpoi
    Romanian ja Moldovan alueilla käytettävä > säkkipilli.
    cimpoiu
  • cimpoiu > cimpoi
  • cinco
    Venezuelalainen viisikielinen > kitara, josta käytetään joskus myös nimitystä "quinto".
  • cinelli > lautaset
  • cister > sitra
  • cistern > sisteri
  • cistre > cittern
  • citera
    Itä-Euroopassa käytettävä laatikkositra, joka muistuttaa norjalaista > langleik-soitinta.
    citra
  • cither > cittern
  • citole
    Keskiaikainen näppäiltävä luuttusoitin, joka oli käytössä noin vuosina 1200-1350.
  • citra > citera
  • citrinchen
    Kellositra, "Bellmanin sitra", joka on > sisterin erityisen muotoinen malli.
    kellositra
  • cittern
    Eurooppalainen näppäiltävä kielisoitin, joka oli suosittu 1500- ja 1600-luvuilla.
    cistre
    cither
  • cittra > sitra
  • cl > klarinetti
  • clairon > signaalitorvi
  • cláirseach
    Irlantilainen nimitys > kelttiläiselle harpulle.
    Irish harp
    irlantilainen harppu
  • clarinet > klarinetti
  • clarinette > klarinetti
  • clarinette d'amour
    1700-luvun lopulla kehitetty klarinettisoitin. Päätermi > klarinetti.
  • clarino > luonnontrumpetti
  • clarinotrumpetti > luonnontrumpetti
  • clarone > klarinetti
  • clàrsach
    Skottilainen nimitys > kelttiläiselle harpulle.
    clarsech
  • clarsech > clàrsach
  • clavecin > cembalo
  • clavecin d'amour
    1720-luvulla kehitetty > klavikordi.
    cembal d'amour
  • clavecin électrique
    Vuonna 1759 kehitetty, maailman ensimmäinen staattista sähköä käyttänyt kosketinsoitinkellopeli.
  • claves
    Latinalaisamerikkalaisessa musiikissa käytetyt puiset rytmipalikat.
  • clavicembalo > cembalo
  • clavichord > klavikordi
  • clavicorde > klavikordi
  • clavicytherium > klavikytherium
  • clavier > piano
  • clavioline
    Mekaanis-sähköinen kosketinsoitin.
  • claviorganum > urkuklaveeri
  • cloches > kellot
  • cnt > kornetti
  • cobza
    Romaniassa ja Moldovassa käytettävä lyhytkaulainen luuttusoitin.
    kobza
  • colascione
    Arabialaista alkuperää oleva eurooppalainen näppäilysoitin (luuttu- tai mandoliini), joka oli käytössä 1500-luvulta 1700-luvulle.
  • concertina
    Kuusikulmainen > näppäinharmonikka.
  • conga > congarummut
  • congarummut
    Afroamerikkalaisessa ja latinalaisamerikkalaisessa musiikissa käytettävä rumpu, yleensä pari (congat). Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > cgs.
    conga
    congatrummor
  • congatrummor > congarummut
  • consort bass
    Suurikokoinen, bassoääninen > viola da gamba.
  • contralto > altto
  • contratenor > kontratenori
  • contrebasse > kontrabasso
  • cor > käyrätorvi
  • cor anglais > englannintorvi
  • cora > kora
  • cornamusa
    Keskieurooppalainen > säkkipilli.
    cornamuse
    cornemuse
  • cornamuse > cornamusa
  • cornemuse > cornamusa
  • cornet > kornetti / sinkki
  • cornet de poste > postitorvi
  • cornett > sinkki
  • cornetto > kornetti / sinkki
  • corno > käyrätorvi
  • corno da caccia > käyrätorvi
  • corno di bassetto > basettitorvi
  • corno inglese > englannintorvi
  • cornopean > kornetti
  • cornophone
    1890-luvulla kehitetty vaskipuhallinsoitin.
  • cornu
    Romanialainen vaskipuhallinsoitin.
  • counter-tenor > kontratenori
  • country-kitara
    Teräskielinen > akustinen kitara, jonka kaikukoppa on yleensä klassisen kitaran vastaavaa suurikokoisempi.
  • courtenaud > kortholt
  • cowbell > lehmänkello
  • cr > käyrätorvi
  • crécelle > räikkä
  • cromorne
    Ranskan hovissa 1600- ja 1700-luvuilla käytetty fagotin sukuinen puhallinsoitin, jonka täsmällinen rakenne ja muut ominaisuudet ovat jääneet epäselviksi. Kyseessä on joka tapauksessa eri soitin kuin > Krummhorn.
  • crotales
    Pienikokiset metalliset > kastanjetit.
  • crumhorn > Krummhorn
  • crwth
    Walesilainen (kelttiläinen) jousella soitettava lyyra, jonka lähisukulaisia ovat > jouhikko ja > chrotta.
  • csákány
    Unkarilainen tulppakanavahuilu.
  • cuatro
    Latinalaisen Amerikan musiikissa käytettävä nelikielinen > kitara.
  • cuatro y medio
    Venezuelalainen pieni > kitara.
  • cucharas
    Kuubalaiset > lusikat.
  • cuica [cuíca]
    Latinalaisamerikkalaisessa musiikissa, erityisesti sambassa käytettävä yksikalvoinen > kitkarumpu.
  • cumbus > cümbüs
  • c'unc'un > tun
  • cununo
    Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä kartionmuotoinen, yksikalvoinen > rumpu.
  • cura
    Turkkilainen pitkäkaulainen luuttusoitin, saz-perheen pienin soitin.
  • curtall > kortholt
  • cymbal > lautaset
  • cymbales > lautaset
  • cümbüs
    Turkkilainen pitkäkaulainen luuttusoitin, jossa on metallinen resonaattori.
    cumbus
  • czimbalom > cimbalom
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
D
  • dabo
    Kiinalaiset pronssiset > lautaset.
  • dadaiko
    Japanilainen > rumpupari.
  • daf > duff
  • daff > duff
  • daire
    Kaakkois-Euroopassa, Kaukasuksella, Keski- ja Etelä-Aasiassa tunnettu > tamburiini, josta käytetään eri alueilla hieman poikkeavia nimiä.
  • dala-fandir
    Ossetiassa Kaukasuksella käytettävä kaksi- tai kolmikielinen luuttusoitin.
  • damaru
    Tiimalasin muotoinen kaksoisrumpu, jota käytetään Intian niemimaalla, Himalajalla ja Mongoliassa.
  • dambura
    Afganistanilainen pitkäkaulainen luuttusoitin.
  • damyen > sgra-snyan
    damyin > sgra-snyan
  • dan bau
    Vietnamilainen laatikkositra.
  • dan nguyet [dàn nguyêt]
    Vietnamilainen kaksikielinen luuttusoitin.
  • dan tranh
    Vietnamilainen 16-kielinen laatikkositra.
  • danda
    Intian niemimaan pohjoisosissa tanssin säestyksenä käytetyt rytmikapulat.
    dandi
    dandia
  • dandi > danda
  • dandia > danda
  • daph
    Etelä-Aasiassa käytettävä > kehärumpu, joka on sukua arabialaiselle > duff-soittimelle.
  • darabuka
    Islamilaisten maiden musiikissa yleinen yksikalvoinen pikarirumpu.
    darabuke
    darabukka
    darboukka
    darbuka
    darbukka
    darbukkah
    deblek
    dembilk
    derbocka
    dombak
    dümbelek
    hoqa
    tarabuka
    tombak
    tombale
    tombuleki
    tumbeleki
    zarb
  • darabuke > darabuka
  • darabukka > darabuka
  • darboukka > darabuka
  • darbuka > darabuka
  • darbukka > darabuka
  • darbukkah > darabuka
  • daudytè
    Liettualainen puinen puhallinsoitin.
  • daul
    Bulgarialainen kaksikalvoinen > rumpu.
  • daula
    Srilankalainen kaksikalvoinen > rumpu.
  • daule
    Albanialainen kaksikalvoinen > rumpu.
  • dauli
    Kreikkalainen kaksikalvoinen > rumpu.
  • davul
    Turkissa ja Lähi-Idässä käytettävä kaksikalvoinen > rumpu.
  • db > kontrabasso
  • deblek
    Turkkilainen nimitys yksikalvoiselle > darabuka-rummulle.
  • def > duff
  • deff > duff
  • defi
    Kreikkalainen > tamburiini.
  • dembilk > darabuka
  • derbocka
    Marokkolainen ja algerialainen nimitys > darabuka-rummulle.
  • dessus de viole
    Ranskalainen, alttoääninen > viola da gamba.
  • dhak
    Yleisnimitys erilaisille intialaisille rummuille.
  • dhol
    Eteläaasialainen kaksikalvoinen > rumpu.
  • dholak
    Eteläaasialainen kaksikalvoinen > rumpu, pienikokoisempi kuin > dhol.
  • di > tizi
  • di-zi > tizi
  • diaulos
    Kreikkalainen kaksoisruokolehdykkäsoitin.
    kaksoisaulos
  • didgerido
    Australian alkuasukkaiden perinteinen, puusta tai bambusta valmistettu pitkä trumpettisoitin.
    didgeridoo
    didgeridu
    didjeridoo
    didjeridu
    dijjariduu
  • didgeridoo > didgerido
  • didgeridu > didgerido
  • didjeridoo > didgerido
  • didjeridu >didgerido
  • dijjariduu > didgerido
  • dilruba
    Pohjoisintialainen ja pakistanilainen otenauhoilla varustettu jousisoitin.
  • diple
    Bosnian ja Herzegovinan alueella käytettävä säkkipillin ja kaksoisklarinetin yhdistelmä.
  • diskanttigamba
    Diskanttiäänialainen > viola da gamba.
  • divan saz
    Turkkilainen pitkäkaulainen luuttusoitin, saz-perheen toiseksi suurin soitin.
  • division viol
    Englantilainen bassogamba, jota käytettiin ainakin 1600-luvulla. Päätermi > viola da gamba.
  • dizi > tizi
  • djembe
    Länsiafrikkalainen > rumpu.
    jenbe
    tjembe
  • dobro
    Havaijinkitaratyylin seurauksena Yhdysvalloissa kehitetty resonaattorikitara, jota on valmistettu sekä puisena että metallisena. Katso myös > havaijinkitara, > steel-kitara sekä > pedal steel - kitara.
    national steel
    peltikitara
  • dohol
    Iranilainen kaksikalvoinen > rumpu.
  • doira
    Keskiaasialainen > tamburiini
  • dolcian > Dulzian
  • doli
    Georgialainen kaksikalvoinen > rumpu.
  • dombak
    Iranilainen nimitys > darabuka-rummulle
    dombek
  • dombek > dombak
  • dombra
    Keski-Aasiassa käytettävä pitkäkaulainen luuttusoitin. Termiä käytetään joskus myös uzbekistanilaisesta > dumbrak-soittimesta, mutta tässä luettelossa se on varattu tälle luuttusoittimelle.
  • domra
    Muinaisvenäläinen kolme- tai nelikielinen luuttusoitin, jossa on puolipallon muotoinen kaikukoppa.
  • dongxiao > hsiao
  • dotar
    Iranilainen pitkäkaulainen luuttusoitin. Katso myös > dutar
  • dotara
    Intiassa ja Bangladeshissä käytettävä pitkäkaulainen luuttusoitin.
  • doubi > tubi
  • double bass > kontrabasso
  • doudouk > duduk
  • dr > rummut
  • dragharmonika > harmonikka
  • dragspel > harmonikka
  • dranka
    Bulgarialainen pitkäkaulainen luuttusoitin.
  • Drehleier > kampiliira
  • Drehorgel > posetiivi
  • drimba
    Romanialainen, moldovalainen ja ukrainalainen > munniharppu.
  • dr-synt > rumpukone
  • drum > rumpu
  • drums > rummut
  • duba
    Romanialainen kaksikalvoinen > rumpu.
  • duda
    Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Unkarissa käytettävä > säkkipilli.
  • dudas
    Latvialainen, jousella soitettava pöytäsitra.
  • Dudelsack > säkkipilli
  • dudka
    Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Ukrainassa käytettävä tulppakanavahuilu, jonka lähisukulainen on > duduk.
  • dudmaisis
    Liettualainen > säkkipilli.
  • duduk
    Bulgarian, Jugoslavian ja Turkin alueilla käytettävä tulppakanavahuilu, jonka lähisukulainen on > dudka.
    doudouk
  • duduki
    Armenialainen ja georgialainen oboetyyppinen puhallinsoitin, jonka nimi kirjoitetaan joskus myös muodossa "duduk".
  • duettoconcertina > harmonikka
  • duff
    Yksikalvoinen > tamburiini, joka on käytössä Lähi-idässä, Keski-Aasiassa, Etelä-Euroopassa ja osittain myös Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
    daf
    daff
    def
    deff
  • duggi
    Eteläisen Aasian maissa käytettävä pienikokoinen > rumpu.
  • dukra
    Kashmirin alueella käytetyt kaksoisrummut. Katso myös > tabla.
  • dulcimer
    Yleisnimitys vasaroilla soitettaville laatikkositroille, joita ovat > cimbalom, > Hackbrett, > hackbräde, > rgyd-mang, > salterio, > sanduri, > santur, > tsambál, > tsimbály, > yang-ch'inja > yanggum.
    hammer dulcimer
    pantaleon
    tympanon
    vasaradulcimer
  • dulzaina
    Espanjassa ja Baskimaalla käytettävä oboetyyppinen puhallinsoitin.
  • Dulzian
    Fagottia historiallisesti edeltänyt kaksoislehdykkäsoitin, jota käytettiin 1600-luvulta lähtien.
    dolcian
    dulcian
  • dulcian > Dulzian
  • dumbrak
    Uzbekistanilainen kaksikielinen luuttusoitin, josta käytetään joskus myös nimeä "dombra".
  • dundun
    Länsiafrikkalainen kaksikalvoinen > rumpu.
    dundumba
  • dundumba > dundun
  • dung-chen
    Tiibetin buddhalaisissa rituaaleissa käytettävä pitkä metallinen trumpettisoitin.
  • dutar
    Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa käytettävä pitkäkaulainen luuttusoitin. Katso myös > dotar.
  • dvojnice
    Jugoslavian alueella käytettävä kaksoistulppakanavahuilu.
  • dvojanka
    Bulgarialainen kaksoistulppakanavahuilu.
  • düdük
    Turkkilainen tulppakanavahuilu.
  • dümbelek
    Turkkilainen nimitys > darabuka-rummulle.
  • dynaphone
    1920-luvulla rakennettu monofoninen elektronisoitin, jota on käytetty mm. Arthur Honeggerin teoksessa Roses de Métal (1928).
  • dzindzinis
    Liettualainen yksikielinen jousisoitin.
  • dzingas
    Latvialainen monokordi.
    gigas
  • dzuras
    Kreikkalainen luuttusoitin, kooltaan > buzukin ja > baglamasin välimuoto.
    tzournas
    tzurnas
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
E
  • eestikannel > jouhikko
  • ektara
    Intialainen yksikielinen näppäilysoitin.
  • ekwe
    Afrikkalainen (nigerialainen) > rakorumpu.
  • el-
    Populaarimusiikin funktiomerkinnöissä käytettävä sähköisen soittimen etuliite.
  • el-b > sähköbasso
  • elbas > sähköbasso
  • electric bass > sähköbasso
  • electric bass guitar > sähköbasso
  • elektrofonit
    Hornbostelin & Sachsin soitinluokituksen mukainen termi soittimille, joissa käytetään sähköistä äänenmuodostusta tai -vahvistusta. Termiä suositellaan käytettäväksi lähinnä musiikkitieteellisissä yhteyksissä.
  • el-g > sähkökitara
  • elgitarr > sähkökitara
  • el-org > sähköurut
  • engelskt horn > englannintorvi
  • eng-h > englannintorvi
  • englannintorvi
    Oboen tenoriääninen versio, jota kuitenkin pidetään itsenäisenä soittimena. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > eng-h.
    altto-oboe
    cor anglais
    corno inglese
    engelskt horn
    English horn
    inglese
  • English guitar
    Isossa-Britanniassa lähinnä vuosina 1750-1810 suosittu > cittern-soittimen erikoismuoto.
  • English horn > englannintorvi
  • eolsharpa > tuulikannel
  • épinette > spinetti
  • epinette de Vosges
    Ranskalainen sitra, jonka sukulaisia ovat mm. > langleik ja > Appalachian dulcimer.
  • er-hu > erhu
  • erh hu > erhu
  • erh-hu > erhu
  • erhu
    Kiinalainen kaksikielinen jousisoitin.
    er-hu
    erh hu
    erh-hu
    err-hu
    nanhu
  • erke
    Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä trumpettisoitin.
    err-hu > erhu
  • esraj
    Intiassa ja Bangladeshissä käytettävä pitkäkaulainen jousisoitin.
  • eterofoni > theremin
  • eufonium
    Vaskipuhallinsoitin, äänialaltaan lähinnä tenorituuba. > Baritonitorvi on eufoniumin lähisukulainen, mutta termejä käytetään myös synonyymeinä.
    euphonium
  • euphonium > eufonium
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
F
  • fag > fagotti
  • fagott > fagotti
  • fagotti
    Matalaääninen puupuhallin. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > bsn(bassoon). Taidemusiikissa käytetään lyhenteitä > fg, fag ja bn.
    basson
    bassoon
    fagott
    kontrafagotti
  • fela > fiideli
  • femsträngad kantele > viisikielinen kantele
  • fg > fagotti
  • fiddla > fiideli
  • fiddle > viulu tai > fiideli
  • fidel > fiideli
  • fidla > fiideli
  • fidula > fiideli
  • fiedel > fiideli
  • fifa
    Romanialainen huilusoitin.
  • fiffaro > fife
  • fife
    Pienikokoinen huilusoitin, joka on ollut käytössä Euroopassa keskiajalta lähtien erityisesti sotilassoittimena. Händelillä on muutamia fifelle ja continuolle sävellettyjä teoksia. Espanjassa ja Portugalissa soittimen nimi on > pifaro.
    fiffaro
    fifre
    Querpfeife
    sveitsinpilli
  • fifre > fife
  • fiideli
    Keskiaikainen viulusoitin, joka oli käytössä 1200-luvulta lähtien.
    fela
    fiddla
    fiddle
    fidel
    fidla
    fidula
    fiedel
    giga
    vielle
  • fingerpiano > sormipiano
  • fl > huilu
  • flabellum
    Lähi-idän maissa (Syyria) ja ortodoksisen kirkon piirissä käytettävä idiofoni, joka koostuu kahdesta toisiinsa kiinnitetystä metallilautasesta ja pienistä kelloista, jotka lyövät lautasiin.
  • flageoletti
    Pienikokoinen tulppakanavahuilu, joka oli suosittu Englannissa 1600-luvun lopulta lähtien.
  • flamencokitara > kitara
  • flautino > piccolonokkahuilu
  • flauto > huilu / nokkahuilu
  • flauto dolce > nokkahuilu
  • flauto piccolo > piccolo
  • flauto traverso > huilu
  • flaviol
    Katalonialainen tulppakanavahuilu.
  • fleksatone
    Lähinnä jazzissa, mutta myös taidemusiikissa (mm. Honegger, Schönberg, Hatšaturjan, Henze ja Penderecki) käytetty lyömäsoitin, jossa on teräskieli ja kaksi puukuulaa jousien päässä.
  • fl-h > flyygelitorvi
    floghera > flojera
  • flojera
    Kreikkalainen tulppakanavahuilu.
    floghera
    floyera
  • floyar > floyara
  • floyara
    Ukrainalainen päästäpuhallettava huilu.
    floyar
  • floyera > flojera
    flugelhorn > flyygelitorvi
  • fluier
    Romaniassa ja Moldovassa käytettävä huilu.
  • flute > huilu
  • flûte > huilu
  • flûte à coulisse > swanee whistle
  • flûte douce > nokkahuilu
  • flûte d'amour > huilu
  • flûte traversière > huilu
  • flûte à bec > nokkahuilu
  • flute-clock > automaattiurut
  • Flügelhorn > flyygelitorvi
  • flyygeli
    Cembalon siipimäisestä muodosta mallia ottanut nykyaikaisen konserttipianon nimitys. Flyygelissä on aina teräsrunko, toisin kuin edeltäjissään, ja sen kielet ovat koskettimiin nähden vaakata-sossa. Päätermi > piano.
  • flyygelitorvi
    Kornetin sukuinen vaskipuhallinsoitin. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä ly-henne on > fl-h.
    flugelhorn
    Flügelhorn
  • flöjt > huilu
  • Flöte > huilu
  • Flötenuhr > automaattiurut
  • foi
    Indnesialainen > bambuhuilu.
  • forminks
    Muinaiskreikkalainen kielisoitin (kithara).
  • fortepiano
    Nykyaikaisen > pianon puurakenteinen varhaismuoto, jota pidetään itsenäisenä soittimena lähinnä esitysten autenttisuuspyrkimysten takia.
    hammarklaver
    Hammerklavier
    vasaraklaveeri
  • French horn > käyrätorvi
    fr-h > käyrätorvi
  • frigideira
    Sambassa käytettävä perkussiosoitin.
  • fujara
    Slovakialainen tulppakanavahuilu.
  • fujarka
    Puolalainen puinen tulppakanavahuilu. Katso myös > piszczalka.
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
G
  • g > kitara / sähkökitara
  • gadam > ghatam
  • gadulka
    Bulgarialainen kolmekielinen jousisoitin, jonka nimi tarkasti translitteroituna on "gdulka".
    ganilka
    gdulka
    gusla
    kopanka
    kementše
    rebec
    tsigulka
  • gaida
    Itä- ja Kaakkois-Euroopassa sekä Lähi-Idässä käytettävä > säkkipilli.
    gajde
  • gaita
    Espanjalainen > säkkipilli. Termiä käytetään myös yleisemmin erilaisista säkkipilleistä, skalmeijoista ja panhuiluista.
  • gajde > gaida
  • gakubiwa
    Japanilainen > biwa-soitin.
  • galoubet
    Keskiajalta peräisin oleva kolmiaukkoinen huilu, jota soitetaan yhdellä kädellä.
  • gamba > viola da gamba
  • gambang
    Indonesialainen > ksylofoni.
  • gambus
    Puinen, lyhytkaulainen luuttusoitin, jota käyttää lähinnä Indonesian muslimiväestö.
  • ganga
    Afrikkalainen, kaksikalvoinen > rumpu.
  • gangsa
    Balilaisessa gamelan-orkesterissa käytettävä metallofoni. Termiä käytetään joskus myös filippiiniläisestä pronssigongista.
  • ganilka > gadulka
  • ganzá
    Sambassa käytettävä, hiekalla tms. täytetty metalliputki. Päätermi > hiekkaputki.
  • ganzé
    Sambassa käytettävä metallikuorihelistin.
  • gardon
    Unkarilaisessa kansanmusiikissa rytmisoittimena käytettävä sellon tapainen jousisoitin.
    hit-gardon
  • garmonik
    Valkovenäläinen > pianoharmonikka.
    garmonja
    garmoška
  • garmonja > garmonik
  • garmoška > garmonik
  • gayta > ghayta
  • gdulka > gadulka
  • Geige > viulu
  • Geigenwerk
    1500-luvulla rakennettu jousi- ja kosketinsoittimen yhdistelmä.
  • Gemshorn
    Gemssin sarvesta tehty kansanomainen puhallinsoitin eli > sarvi.
  • gender [gendèr]
    Jaavalaisessa ja balilaisessa gamelan-orkesterissa käytettävä metallofoni.
  • ghaita > ghayta
  • ghaite > ghayta
  • ghar > ghatam
  • ghata > ghatam
  • ghatam
    Intialainen saviruukusta valmistettu lyömäsoitin.
    gadam
    ghar
    ghata
  • ghayta
    Pohjoisafrikkalainen oboesoitin.
    gayta
    ghaita
    ghaite
  • ghichack > ghichak
  • ghichak
    Keskiaasialainen > piikkiviulu.
    ghichack
    gidjak
    gijak
  • ghungru
    Intialaiset, metalliset nilkkakulkuset.
  • gidjak > ghichak
  • giga > fiideli
  • gigas > dzingas
  • gijak > ghichak
  • gimbri > guinbri
  • gitarr > kitara
  • Gitarre > kitara
  • gittern
    Keskiaikainen, lyhytkaulainen luuttusoitin.
  • Glasharmonika > lasiharmonikka
  • Glocken > kellot
  • Glockenspiel > kellopeli
  • gmbri > guinbri
  • gnibra > guinbri
  • gobuz
    Kazakstanilainen jousisoitin.
  • goge
    Länsiafrikkalainen, yksikielinen jousisoitin.
  • gogomarimba
    Tansanialainen > sormipiano.
  • gombri > guinbr
  • gong > gongi
  • gonggong > gongi
  • gongi
    Metallista valmistettu pyöreä lyömäsoitin.
    agung
    ching (Korea)

    gong
    gonggong
    kkwaenggwari
    luo
    shoko
    ta lo

    tamtam
  • gopijantra
    Intialainen (myös Bangladesh) kordofoni.
    gopiyantra
  • gopiyantra > gopijantra
  • gora
    Eteläisessä Afrikassa käytettävä suujousi.
  • gorduna
    Romanialainen matalaääninen jousisoitin.
  • gottuvadyam
    Eteläintialainen > vina-soitin, jota soitetaan glissando-tekniikalla. Katso > vichitra vina.
  • gousli > gusli
  • gran cassa > rumpu
  • gravicembalo > cembalo
  • g-synt > kitarasyntetisaattori
  • gu
    Yleisnimitys erilaisille kiinalaisille rummuille.
  • guan
    Kiinalainen oboetyyppinen puhallinsoitin.
  • guachara > guácharaca
  • guácharaca
    Latinalaisamerikkalainen rytmisoitin.
    guachara
  • guasá
    Kolumbialainen bambuhelistin.
  • gudastviri
    Georgialainen > säkkipilli.
  • gudok
    Venäläinen ja valkovenäläinen jousisoitin.
  • guimbarde > munniharppu
  • guinbri
    Pohjoisafrikkalainen näppäiltävä luuttusoitin.
    gimbri
    gmbri
    gnibra
    gombri
    gunbri
  • guira
    Dominikaanisessa tasavallassa merengue-musiikissa käytettävä rytmisoitin (hammasidiofoni). Katso myös > guiro.
  • guiro [güiro]
    Latinalaisen Amerikan musiikissa käytettävä rytmisoitin (hammasidiofoni). Katso myös > guira.
    güiro
  • guitar > kitara
  • guitare > kitara
  • guitarra > kitara
  • guitarra española > barokkikitara
  • guitarra portuguesa
    Portugalilainen kitarasoitin, joka on keskeinen fado-laulun säestyssoitin.
    portugalinkitara
  • guitarrón
    Meksikolainen ja chileläinen > bassokitara.
  • gunbri > guinbri
  • guqin > chin
  • gusla > gadulka
  • gusle
    Balkanilainen yksikielinen jousisoitin.
  • gusli
    Venäläinen, kantelemainen psaltterisoitin.
    gousli
  • guzheng > cheng
  • güiro > guiro
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset