- T
- ta lo
Kiinalainen > gongi. - tabalas
Liettualainen lyömäsoitin (puulaatta). - tabil
Turkkilaisen sotilasorkesterin > rumpu. - tabl
Arabikulttuurin alueen kaksikalvoinen > rumpu, joskus myös yleisnimitys rummuille.
tbel - tabla
Pohjoisintialainen rumpupari, klassisen musiikin keskeinen säestyssoitin. Katso myös > dukra. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > tbl. - tabor > tabouret
- tabouret
Provencelainen > tamburiini.
tabor - taegum
Korealainen > bambuhuilu. - t'aep'yongso
Korealainen oboetyyppinen puhallinsoitin. - taffelipiano
Suorakulmion muotoinen > piano, jossa on vaakasuorat, koskettimiin nähden poikkisuuntaiset kielet. - taiko
Japanilaisten > rumpujen yleisnimi. - tal
Yleisnimi eteläaasialaisille symbaaleille. - talam
Intialaiset > lautaset. - taljanka > harmonikka
- talking drum
Yleisnimitys afrikkalaisille viestejä välittäville rummuille.
atumpan
puhuva rumpu - tallharpa
Ruotsissa ja Viron länsirannikon ruotsalaisseuduilla käytetty jousella soitettava lyyra (> jouhikko). - tama
Länsiafrikkalainen kaksikalvoinen tiimalasin muotoinen > rumpu. - tambal > cimbalom
- tambari
Länsiafrikkalainen patarumpu. - tambe
Arizonassa ja Uudessa Meksikossa asuvien pueblo-intiaanien puunrungosta valmistettu > rumpu. - tambora
Latinalaisen Amerikan musiikissa käytettävä kaksikalvoinen > rumpu. - tamboril
Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa käytettyjen > rumpujen yleisnimi. Termiä käytetään myös baskien alueella määrätystä rummusta, jota soitetaan yhdessä > txistu-huilun kanssa.
ttunttun - tamborim
Sambassa käytettävä pieni, korkeasointinen > tamburiini. - tambour > rumpu
tamboura > tanpura
tambourin > tamburiini - tambourin de Béarn
Renessanssiajan ranskalainen laatikkositra. - tambourine > tamburiini
- tambur
Armenialainen pitkäkaulainen luuttusoitin. - tambura
Yleisnimi useille Bulgarian, Turkin ja Jugoslavian alueen pitkäkaulaluutuille. - tamburica
Kroatian ja Vojvodinan alueilla käytettävä näppäiltävä luuttusoitin. - Tamburin > tamburiini
- tamburiini
Yleisnimi yksikalvoisille kehysrummuille, joita esiintyy useimmissa musiikkikulttuureissa. Tamburiineja käytetään joskus myös ilman jännitettyä kalvoa pelkkänä helistinsoittimena.
bendir
bubon
bugnelis
caja
daire
defi
doira
duff
kanjira
mazhar
pandero
Schellentrommel
tabouret
tamborim
tambourin
tambourine
Tamburin
tambutsa
tar
tsin kun - tamburo > rumpu
- tambutsa
Kyproslainen > tamburiini. - tammatta
Sri Lankassa käytetyt puiset patarummut. - tampura > tanpura
- tamtam > gongi
- tanbur
Yleisnimi Lähi-Idän ja Keski-Aasian pitkäkaulaisille luuttusoittimille.
tenbur - tanbura
Islamilaisen alueen (Egypti, Sudan, Djibouti, Pohjois-Jemen, Etelä-Irak ja Persianlahden maat) maljalyyra. - tandura
Pohjoisintialainen pitkäkaulainen luuttusoitin. - t'ang ku
Kiinalainen sylinterinmuotoinen > rumpu. - tangentinstrument > kosketinsoittimet
- tangjok
Korealainen > bambuhuilu. - tanotorvi > tuohitorvi
- tan-pi-ku
Kiinalainen > rumpu.
pan ku
pan-ku - tanpura
Intialainen, bordunasoittimena klassisessa musiikissa käytettävä pitkäkaulainen luuttusoitin.
srutibox
tamboura
tampura - tanso
Korealainen päästäpuhallettava > bambuhuilu. - tapan
Balkanilainen kaksikalvoinen > rumpu. - t'ar
Kaukasuksen ja Iranin alueilla käytettävä pitkäkaulainen luuttusoitin. Nimi kirjoitetaan joskus myös muodossa "tar". Tämä muoto on luettelossa varattu arabikulttuurissa käytetylle tamburiinille. - tar
Arabimaailmassa käytettävä > tamburiini. Nimitystä käytetään joskus myös Kaukasuksen ja Iranin alueiden pitkäkaulaluutusta, joille on luettelossa varattu termi > t'ar. - tarabuka > darabuka
- taragot > tárogató
- tarawangsa
Indonesialainen jousisoitin. - tarka
Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä päästäpuhallettava tulppakanavahuilu. - tárogató
Unkarilainen oboetyyppinen puhallinsoitin, joka tunnetaan myös romanialaisessa musiikissa.
taragot - tarole
Sambassa käytettävä > pikkurumpu. - tarpo
Länsi-intialainen kaksoisklarinettisoitin. - Taschengeige > pochette
- tasha 'ge
Pohjois-Amerikan omaha-intiaanien kalistin. - taskuviulu > pochette
- taure
Latvialainen pitkä trumpettisoitin. - tautirut
Eskimoiden (inuitien) jousella soitettava laatikkositra. - tavil
Eteläintialainen tynnyrinmuotoinen > rumpu. - tb > pasuuna
- tb > tuuba
- Tb > tuuba
- tba > tuuba
- tbal
Mauritanialaisen griot-yhteisön perinteinen > rumpu. - tbel > tabl
- tbl > tabla
- tbn > pasuuna
- temple block > muyu
- tenbur > tanbur
- tenori
Termillä tarkoitetaan lauluäänen äänialaa. - tenoribanjo
Lyhytkaulainen > banjo, josta puuttuu viides kieli. - tenoribaritoni > baritoni
- tenorigamba
Tenoriäänialainen > viola da gamba. - tenorinokkahuilu
Tenoriääninen > nokkahuilu. - tenorisaksofoni
Termiä suositellaan käytettäväksi lähinnä populaarimusiikin yhteydessä. Päätermi > saksofoni. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > ts. - teorbi
1500-1700-luvuilla varsinkin continuosoittimena käytetty luutun bassoversio. Katso myös > chitarrone.
archiliuto
arkkiluuttu
theorbe
theorbo
tiorba - teponaztli
Asteekkien käyttämä > rakorumpu, joka on edelleen käytössä Meksikossa. - theorbe > teorbi
- theorbo > teorbi
- theremin
1920-luvulla kehitetty varhainen sähkösoitin, jonka ääni syntyy samalla tavalla kuin > ondes martenot -soittimessa, mutta joka poikkeaa siitä soittotavaltaan. Taidemusiikkisäveltäjistä mm. Martin ja Varèse ovat käyttäneet thereminiä.
eterofoni - thunder machine > myrskykone
- ti > tizi
- ti-tse > tizi
- tibia
Antiikin Rooman aikainen puhallinsoitin. - tidinit
Mauritanialaisen griot-yhteisön luuttusoitin. - tilinc > tilinka
- tilinka
Romaniassa ja Moldovassa käytettävä sormi-aukoton huilu.
tilinc - timba > tumbadora
- timbala > cimbalom
- timbal > cimbalom
- timbale > patarumpu
- timbales
Afrokuubalaisessa ja latinalaisamerikkalaisessa musiikissa käytettävän > rumpuparin nimitys.
tymbales - timblon > cimbalom
- timblon > cimbalom
- tîmbul > cimbalom
- timbula > cimbalom
- timp > patarumpu
- timpani > patarumpu
- timpano > patarumpu
- tin whistle > tinapilli
- tinapilli
Irlantilaisessa musiikissa käytettävä metallinen tulppakanavahuilu.
penny whistle
tin whistle - tingotalango
Trinidadilainen > harppu. Katso myös > kimbumba. - tinya
Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä kaksikalvoinen > rumpu. - tiorba > teorbi
- tiple
Latinalaisen Amerikan musiikissa käytettävä pieni > kitara. - ti'tzu > tizi
- ti-tzu > tizi
- tize > tizi
- tizi
Kiinalainen > bambuhuilu.
di
di-zi
dizi
ti
ti-tse
ti'tzu
ti-tzu
tize - tjembe > djembe
- tlalpanhuehuétl
Asteekkien käyttämä iso > rumpu. - tlapitzalli
Asteekkien käyttämä puhallinsoitin (huilu tai trumpetti). - toaca
Romanian ortodoksien käyttämä lyömäsoitinpalkki. - toba
Bulgariassa ja Romaniassa käytettävä kaksikalvoinen > rumpu.
topan - tobshuur
Mongolialainen luuttusoitin.
tovsjuur - tokoro
Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä sormiaukoton huilu. - tom-tom
Sylinterin muotoinen yksi- tai kaksikalvoinen > rumpu, jota käytetään tavallisimmin pareittain. - tombak
Iranilainen nimitys > darabuka-rummulle. - tombale > darabuka
- tombuleki > darabuka
- tonkori
Japanin ainujen viisikielinen näppäiltävä sitrasoitin. - topan > toba
- toropilli
Suomalainen kansanomainen, ruo'osta tai oljesta tehty klarinettisoitin, jossa on tuohinen kaikusuppilo. - torupill
Virolainen > säkkipilli. - toubi > tubi
- toumbeleki > tumbeleki
- tournebout > Krummhorn
- tovsjuur > tobshuur
- tp > trumpetti
- tp > patarumpu
- tpt > trumpetti
- tr > trumpetti
- trautonium
Varhainen monofoninen sähkösoitin, jota soitetaan koskettimistolta. Trautoniumille ovat säveltäneet mm. Hindemith, Richard Strauss, Egk ja erityisesti Oskar Sala.
Mixtur-Trautonium - trb > trumpetti
- trbn > pasuuna
- trembita > trombita
- tres
Latinalaisen Amerikan musiikissa käytettävä > kitara. - triangeli
Metallinen lyömäsoitin (taivutettu metallitanko), joka on eri nimillä käytössä monissa musiikkikulttuureissa.
triangolo
triángulo - triangolo > triangeli
- triángulo > triangeli
- trig non > harppu
- trîmbit > bucium
- trisca
Romanialainen tulppakanavahuilu. - trmbyta > trombita
- tromba > trumpetti
- tromba marina > mariantrumpetti
- trombita
Karpaattien alueen puutrumpetti, joka voi olla jopa 4 metrin pituinen.
trembita
trmbyta - trombon > pasuuna
- trombone > pasuuna
- Trommel > rumpu
- Trompete > trumpetti
- Trompetengeige > mariantrumpetti
- trompette > trumpetti
- trompong
Balilaisen gamelan-orkesterin gongisarja. - trong [tróng]
Yleisnimitys vietnamilaisille rummuille. - tronopilli
Suomalainen kansanomainen, pajun rungosta tehty klarinettisoitin. - Trp > trumpetti
- truba
Valko-Venäjällä ja Inkerissä käytettävä sormiaukollinen tuohitorvi.
berestjanka - trummor > rummut
- trumpet marine > mariantrumpetti
- trumpet > trumpetti
- trumpetti
Vaskipuhallinsoitin, jossa ääni muodostetaan erityisen suukappaleen avulla. Termiä käytetään myös yleisnimenä samantyyppisistä kansanomaisista soittimista. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > tp. Taidemusiikissa käytetään lyhenteitä > tpt, tr, trb ja Trp.
bassotrumpetti
luonnontrumpetti
piccolotrumpetti
tromba
Trompete
trompette
trumpet - Trumscheit > mariantrumpetti
- trutruka
Eteläisen Chilen ja Argentiinan intiaanien trumpettisoitin, joka voi olla jopa 6 metrin pituinen. - träblåsinstrument > puupuhaltimet
- träskofiol
Ruotsalainen (skånelainen) viulu, jonka kaikukoppana on puukenkä.
puukenkäviulu - ts > tenorisaksofoni
- tsambál
Moldovalainen dulcimer-soitin. - tsambuna
Kreikkalainen > säkkipilli. - tšerepaška > harmonikka
- tshisaji
Keskiafrikkalainen > sormipiano. - tsigulka > gadulka
- tsimbály
Valkovenäläinen ja ukrainalainen dulcimer-soitin.
tsymbaly - tsin kun
Kiinalainen > tamburiini. - tsindza
Nigerialainen kannettava > ksylofoni. - tsintila > santur
- tšogur
Iranin, Azerbaidzanin ja Kaukasuksen alueen pitkäkaulainen luuttusoitin.
chogur
chungur - tšonguri
Georgialaine nelikielinen luuttusoitin. - tšuniri
Georgialainen > piikkiviulu. - tsuridaiko
Korealainen iso tynnyrinmuotoinen > rumpu. - tsuzumi
Yleisnimi japanilaisille tiimalasin muotoisille > rummuille. - tsymbaly > tsimbály
- ttunttun > tamboril
- tu > tuuba
- tuba > tuuba
- tubafoni
Kellopelisoitin, jossa on metalliputkia soivina osina. Hatsaturjan käytti soitinta baletissaanGajane. - tubi
Kreikkalainen sylinterinmuotoinen > rumpu.
doubi
toubi - tubular bells > kellopeli
- tuila
Keski-intialainen, yksikielinen näppäiltävä sitrasoitin. - tulnic > bucium
- tulum
Turkissa ja Azerbaidzanissa käytettävä > säkkipilli. - tumba
Kuubalaisessa musiikissa käytettävä > rumpu, jota soitetaan yleensä > congarumpujen ja > quintonkanssa. - tumbadora
Yhteisnimitys Karibian alueella tunnetulle rumpukolmikolle > quinto, > conga ja > tumba.
timba - tumbandera
Kuubalainen > harppu. Katso myös > kimbumba. - tumbeleki
Kreikkalainen > darabuka-rumpu.
toumbeleki - tun
Guatemalassa ja Salvadorissa käytettävä > rakorumpu.
c'unc'un
tunkul - tunkul > tun
- tuohi
Suomalainen kansansoitin, jonka yhteydessä on suositeltavaa käyttää aina termiä "soittimet". - tuohihuilu
Suomalainen tuohinen huilusoitin. - tuohipilli
Suomalainen sormiaukoton tuohesta tehty puhallinsoitin. - tuohitorvi
Suomalainen tuohesta tehty trumpettisoitin.
tanotorvi - tupan
Bulgarialainen ja serbialainen kaksikalvoinen > rumpu. - turu
Karjalainen kansanomainen puutrumpettisoitin. - tutek
Azerbaidzanilainen tulppakanavahuilu. - tuuba
Matalaääninen vaskipuhallin. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > tu. Taidemusiikissa käytetään lyhenteitä > tb, > tba ja Tb.
bassotuuba
bombardon
cimbasso
helikon
sousafoni
tuba - tuulikannel
Laatikkositra, jonka kaikukopan päälle jännitetyt kielet tuulen vaikutuksesta soivat. On myös muunnelmia, joissa kieliä lyövät narun varassa riippuvat puupallot tms.
Aeolian harp
Aioloksen harppu
aiolosharppu
eolsharpa - tuulikone > aeoliphone
- tvärflöjt > huilu
- txistu
Baskialueella käytettävä puuhuilu, jota soitetaan yhdessä > tamboril-rummun kanssa. - tymbales > timbales
- tympanon > dulcimer
- tüidük
Turkmenistanilainen reunahuilu. - tümir [tümïr]
Marien kaksikalvoinen > rumpu. - tzouras > dzuras
- tzuras > dzurastruba
- A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
| U - ud
Kaikkialla arabikulttuurin maissa käytettävä luuttu, jolla on keskeinen asema perinteisessä musiikissa.
al-' d
oud
outi
udi
ut
uti - udi > ud
- uilleann pipes
Irlantilainen > säkkipilli.
union pipe - uk > ukulele
- ukulele
Pieni nelikielinen kitarasoitin, joka kehittyi Havaijilla Euroopasta tulleiden esikuvien pohjalta. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > uk. - ukulelebanjo
Ukulelen virityksellä varustettu > banjo.
banjuele - umakhweyana
Etelä-Afrikan zulujen musiikillinen jousi. - umpihuilu
Suomalainen kansanomainen, pajunkuoresta tehty puhallinsoitin. - umqangala
Eteläisen Afrikan suujousi. - union pipe > uilleann pipes
- urkuharmoni > harmoni
- urkuklaveeri
Cembalon ja urkujen yhdistelmä, joka oli käytössä 1500-1700-luvuilla.
claviorganum
klaviorganium - urkupositiivi > positiiviurut
urucungu > berimbau - urut
Yleisnimi koskettimistolla ohjattaville puhallinsoittimille, joiden koko ja tekniikkakin vaihtelee suuresti. Termiä käytetään myös tarkoittamaan eurooppalaisia kirkkourkuja. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > org. Samaa lyhennettä käytetään myös taidemusiikissa (saksan kielessä kuitenkin Org).
organ
organo
organum
orgel
Orgel
orgue
orkesteriurut
pneumaattiset urut
regaali - ut > ud
- uti > ud
- A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
| V - v > viulu
- va > alttoviulu
- valiha
Madagaskarilainen putkisitra. - valimba
Eteläisen Afrikan > ksylofoni. - valthorn > käyrätorvi
- valve trombone > venttiilipasuuna
- vamshi > bansuri
- varvitos > barbitos
- vasaradulcimer > dulcimer
- vasaraklaveeri > fortepiano
- vaskipuhaltimet
Yleisnimitys puhallinsoittimille, jotka on perinteisesti valmistettu messingistä tai muusta vastaavasta metallista. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > brass.
bleckblåsinstrument - vbs > vibrafoni
- vc > sello
- vcl > sello
- venskaja > harmonikka
- venttiilikornetti > kornetti
- venttiilipasuuna
Perinteisen "vetopasuunan" 1820-luvulla kehitetty versio, jossa on samankaltainen venttiilikoneisto kuin trumpetissa. Ks. myös > pasuuna.
valve trombone - vesirumpu
Yleisnimi lyömäsoittimille, joissa käytetään hyväksi vettä resonoivana elementtinä.
water drum - vesiurut > hydraulis
- vetopasuuna > pasuuna
- vevlira > kampiliira
- vevpositiv > posetiivi
- vib > vibrafoni
- vibrafoni
Ksylofonista kehitelty moderni marimbasoitin, jossa on kielten alla metalliset putkiresonaattorit ja nykyään usein myös pedaalit. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > (vibes). Taidemusiikissa käytetään myös lyhennettä > vib.
vibes
vibraharp - vibraharp > vibrafoni
- vibraslap
Lähinnä populaarimusiikissa käytetty hälylyömäsoitin. - vichitra vina
Pohjoisintialaisessa musiikissa käytetty > vina-kielisoitin, jota soitetaan glissando-tekniikalla. Katso myös > gottuvadyam. - vielle > fiideli
- vielle > kampiliira
- vieterigüiro > reco-reco
- vihellyspilli
Signaalipilli, jota on käytetty myös musiikillisena soittimena. - vihuela
1400-luvulla viuluperheestä kehittynyt kitaraa muistuttava näppäilysoitin. Usein esiintyvä termi "vihuela da mano" tarkoittaa juuri tätä sormin soitettavaa vihuelaa. Kaksi varhaisempaa muotoa olivat jousella soitettava "vihuela de arco" ja sulasta tehdyllä plektralla soitettava "vihuela de peñola/pendola"). - vihuela da mano > vihuela
- vihuela de arco > vihuela
- vihuela de peñola > vihuela
- viisikielinen kantele
Päätermi > kantele.
femsträngad kantele - viisirivinen harmonikka
Päätermi > harmonikka. - vina
Eteläintialainen pitkäkaulainen luuttusoitin, eräs keskeisistä perinnemusiikkisoittimista.
gottuvadyam
rudravina
saraswati vina
vichitra vina - viol > viola da gamba
- viola > alttoviulu
- viola
Portugalilainen nimitys säestyssoittimena käytettävälle akustiselle > kitaralle. - viola da braccio
Yleisnimi käsivarren päällä soitettaville renessanssin ja barokin ajan jousisoittimille vasta-kohtana suuremmille reisien välissä pidettäville soittimille. - viola da gamba
Renessanssin ja barokin aikana käytetty jousisoitin, jota valmistettiin eri kokoina. Varsinkin Englannissa eri korkuiset viola da gambat soittivat yhdessä ns. consort-musiikkia. Englannissa ja Ranskassa soittimen nimenä on "viol".
alttogamba
bass viol
bassogamba
consort bass
dessus de viole
diskanttigamba
division viol
gamba
lyra viol
pardessus de viole
tenorigamba
viol - viola d'amore
1600- ja 1700-luvuilla yleinen alttoviulun kaltainen soitin, joka kuitenkin muistutti ulkoisesti enemmän viola da gambaa. - viola di bardone > barytoni
- viola di bordone > barytoni
- viola pomposa
Viisikielinen 1700-luvulla käytettävä jousisoitin, jota soitettiin alttoviulun tavoin käsivarren varassa. Soittimelle säilynyttä musiikkia ovat säveltäneet mm. Telemann, Graun ja Lidarti. Bachin sellosarjojen yhteydessä usein esiintyvä maininta, jonka mukaan sonaatin BWV 1012 alkuperäinen esityssoitin on viola pomposa, perustuu eräiden näkemysten mukaan terminologiseen väärinkäsitykseen. - violao [violão]
Brasilialainen akustinen > kitara. - violetta marina > mariantrumpetti
- violin > viulu
- Violine > viulu
- violino > viulu
- violintromba > mariantrumpetti
- violon > viulu
- violoncell > sello
- Violoncello > sello
- violone
Termiä käytetään usein matalaäänisimmästä viola da gambasta, mutta historiallisesti sitä on käytetty myös erilaisista modernin kontrabasson edeltäjistä. Termillä ei ole täysin yksiselitteistä merkitystä, joten sitä on syytä käyttää harkiten. - virginaali
Pienikokoinen, laatikon muotoinen > cembalo, jossa kielet ovat poikittain. Nimitystä on käytetty erityisesti englanninkielisellä alueella Euroopassa 1400-luvun lopulta 1700-luvun alkuun.
virginals - virginals > virginaali
- virsikannel > virsikantele
- virsikantele
Yksikielinen suomalainen jousisoitin, joka on kehittynyt > psalmodikonin pohjalta. - virvelirumpu > pikkurumpu
- virveltrumma > pikkurumpu
- viulu
Jousisoitinperheen korkeaäänisin soitin. Viulu on eri muodoissa levinnyt ympäri maailmaa. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > v. Taidemusiikissa käytetään lyhenteitä > vl ja > vn.
barokkiviulu
fiddle
Geige
skripka
sähköviulu
violin
violino
violon
Violine - vl > viulu
- vla > alttoviulu
- vlc > sello
- vn > viulu
- voc > lauluääni
- vocoder
Elektroninen laite, jonka avulla ihmisääntä voidaan muokata sähköisesti. Laitetta on käytetty lähinnä populaarimusiikissa. - voice > ääni
- vuorisitra > sitra
- A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
| W - Wagner-tuuba
Richard Wagneria varten rakennettu matalaääninen vaskipuhallinsoitin. - wagon
Japanilainen kuusikielinen sitra. - Waldhorn > käyrätorvi
- wankara
Bolivialainen kaksikalvoinen > rumpu. - washboard > pesulauta
- water drum > vesirumpu
- water organ > hydraulis
- wbd > pesulauta
- whistle > pilli
- wibukannel > jouhikko
- wilwil'telhuku'p
Kalifornian ja Arizonan alueilla elävien intiaanien päästäpuhallettava huilu. - wind machine > aeoliphone
- wood blocks > block
- woodwinds > puupuhaltimet
- ww > puupuhaltimet
- ww-synt > puhallinsyntetisaattori
- A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
| Z - zacapa
Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä lyömäsoitin (idiofoni). - zaleika
Venäläinen ja valkovenäläinen klarinettityyppinen puhallinsoitin.
jaleika - zampogna
Italialainen > säkkipilli. - zampona [zampoña]
Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä > panhuilu. - zapp > zaqq
- zaqq
Maltalainen > säkkipilli. - zarb
Iranilainen nimitys > darabuka-rummulle. - zeng > cheng
- zeze
Zairelainen sitrasoitin. - zheng > cheng
- zhong > chung
- Ziehharmonika > harmonikka
- zil
Turkkilaiset > lautaset. - zimbalom > cimbalom
- Zink > sinkki
- zinka > sinkki
- Zither > sitra
- zorna > zurna
- zournas > zurnas
- zummara
Egyptissä ja Irakissa käytettävä kaksoisklarinettisoitin. - zurla
Makedoniassa ja Etelä-Serbiassa käytettävä oboesoitin. - zurna
Balkanilla, Turkissa, arabimaailmassa ja Aasiassa käytettävä kansanomainen oboesoitin. Katso myös > zurnas ja > zurla.
zorna - zurnas
Kreikkalainen oboesoitin.
zournas - A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
| Ä - Numeroalkuiset - ääneslaulu
Keski-Aasiassa, erityisesti Mongoliassa ja Tuvassa esiintyvä kurkkulaulutyyli.
kurkkulaulu - ääni
Täsmentämätön laulu- tai soitinääni.
voice - 5-kielinen kantele > viisikielinen kantele
- 5-rivinen harmonikka > viisirivinen harmonikka
- A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
