- H
- Hackbrett
Saksalainen dulcimer-soitin. - hackbräde
Ruotsalainen dulcimer-soitin. - haegum
Korealainen kaksikielinen > piikkiviulu. - haihat > high hat
- haihatti > high hat
- haitari > harmonikka
- hajhuj > sintir
- hammarklaver > fortepiano
- hammer dulcimer > dulcimer
- Hammerklavier > fortepiano
- Hammond-urut > sähköurut
- handbell > käsikello
- handklaver > harmonikka
- hanuri > harmonikka
- hardangerfele > hardangerviulu
- hardangerfiol > hardangerviulu
- hardangerinviulu > hardangerviulu
- hardangerviulu
Norjassa 1700-luvun alussa kehitetty erikoisrakenteinen > viulu, jossa on normaalikielten lisäksi resonanssikieliä.
hardangerfele
hardangerfiol
hardingfele
hardangerinviulu - hardingfele > hardangerviulu
- Harfe > harppu
- harmoni
Urkujen kaltainen soitin, jossa äänen synnyttävät vapaasti värähtelevät metallikielet. Harmonin esimuotoja Euroopassa ovat olleet "eolin", "physharmonika", "melodium" ja "orgue expressif". Soitin on eri muodoissaan käytössä myös mm. Intiassa.
harmonium
harmooni
orgelharmonium
orgue expressif
reed organ
urkuharmoni - harmonica > huuliharppu
- harmonikka
Yleisnimitys näppäimistöllä varustetuille paljesoittimille. Näppäimistön laatuun liittyviä termejä melodiabassoharmonikka, näppäinharmonikka ja pianoharmonikka voidaan käyttää lisätermeinä nuottijulkaisujen luetteloinnissa. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > acc (accordion).
accordéon
accordina
accordion
acordeon
akkordeon
akkordion
bajan
bandoneon
concertina
dragharmonika
dragspel
duettoconcertina
garmonik
haitari
hanuri
handklaver
harmoška
heliconaccordeon
kaksirivinen harmonikka
kolmirivinen harmonikka
konzertina
kuusirivinen harmonikka
livenka
livenskaja
lootspill
melodeon
melodiabassoharmonikka
musette (harmonikka)
nelirivinen harmonikka
näppäinharmonikka
pianoharmonikka
sanfona
saratovskaja
taljanka
tšerepaška
venskaja
viisirivinen harmonikka
yksirivinen harmonikka
Ziehharmonika
5-rivinen harmonikka - harmonium > harmoni
- harmooni > harmoni
- harmoška
Ukrainalainen > harmonikka. - harp > harppu / huuliharppu
- harpa > harppu
- harppu
Yleisnimi harppusoittimille, mutta yleensä termillä tarkoitetaan eurooppalaisessa taidemusiikissa käytettäviä harppuja. Pienikokoinen kelttikulttuuriin liittyvä harppusoitin on > kelttiläinen harppu. Taidemusiikissa käytetään lyhenteitä > ar, arp, Hfe ja hp.
ardin
arpa
bolon
carángano
changi
Harfe
harp
harpa
kimbumba
kromaattinen harppu
kundi
pedaaliharppu
pektis
saùng-gauk
tingotalango
trigonon
tumbandera - harpsichord > cembalo
- hautatorvi
Suomalainen kansanomainen, halkaistusta puupalasesta (kaikusuppilo tuohesta) tehty klarinettisoitin. - hautbois > oboe
- Hawaiian guitar > havaijinkitara
- hawaiigitarr > havaijinkitara
- havaijilaiskitara > havaijinkitara
- havaijinkitara
Havaijilla 1880-luvulla syntynyt kitaran soittotyyli (sylissä, metallitangolla tai putkella kielillä liu'uttaen), jonka seurauksena alettiin valmistaa erityisesti tähän tarkoitukseen soveltuvia kitaroita. Katso myös > dobro, > steel-kitara ja > pedal steel -kitara.
Hawaiian guitar
hawaiigitarr
havaijilaiskitara - hca > huuliharppu
- heikebiwa
Japanilainen > biwa-soitin. - hekkelfoni
Baritoniääninen oboesoitin. Richard Straussin oopperassa Salome soittimella on iso rooli. - heliconaccordeon > harmonikka
- helikon
Suurikokoinen > bassotuuba, joka kiertää soittajan vartaloa. Termiä on käytetty myös eräästä antiikin Kreikan kielisoittimesta. - helistimet
Yleisnimitys ravistettaville idiofoneille, jotka ovat yleisiä erityisesti kansanmusiikissa eri puolilla maailmaa. Suomessa helistimiä ovat mm. > lepenelauta, puukello ja rapapalli. - hevosenpääviulu > morin huur
- Hfe > harppu
- hi-hat > high-hat
- hichiriki
Japanilainen oboesoitin. - hiekkapaperi
Soittimena kahteen toisiaan vasten hierottavaan puupalikkaan kiinnitettynä. - hiekkaputki
Rytmisoittimena käytetty putki, joka on täytetty hiekalla.
chocalho
ganzá - high-hat
Lyömäsoitin, joka koostuu kahdesta vaakasuoraan toisiaan vasten ripustetusta, yleensä metallisesta lautasesta.
haihat
haihatti
hi-hat - highland pipes > säkkipilli
- hiiukannel
Virolainen jousella soitettava > jouhikon tyyppinen lyyra.
rootsikannel - hit-gardon > gardon
- hnè
Burmalainen oboesoitin. - hojok
Korealainen oboesoitin. - Hommel > hummel
- homus > komuz
- hoqa
Egyptiläinen nimitys > darabuka-rummulle. - horn > käyrätorvi
- horse-head fiddle > morin huur
- hp > harppu
- hpd > cembalo
- hr > käyrätorvi
- Hrn > käyrätorvi
- hsiao
Kiinalainen päästäpuhallettava huilu.
dongxiao
xiao - hsün
Kiinalainen > okariina.
xun - hu ch'in > jinghu
- huancada
Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä > rumpu. - hudukka
Intialainen tiimalasinmuotoinen > rumpu. - huehuétl
Asteekkien yksikalvoinen > rumpu. - huilu
Yleisnimitys puupuhaltimille, joissa ääni syntyy puhaltamalla terävää särmää vasten. Termiä käytetään myös tarkoittamaan modernia C-vireistä poikkihuilua erotuksena > nokkahuiluista ja > piccolohuiluista sekä muista poikkihuiluista. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > fl (flute).
alttohuilu
bassohuilu
flauto
flauto traverse
flûte
flute
flûte d'amour
flûte traversière
flöjt
Flöte
poikkihuilu
Querflöte
tvärflöjt - huilusoittimet
Yleisnimitys samankaltaisella äänenmuodostustekniikalla varustetuille puhallinsoittimille. - humle > hummel
- hummel
Pohjois-Saksassa, Hollannissa, Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa käytetty sitra, joka kehitettiin 1700- luvulla.
Hommel
humle - hun
Korealainen > okariina. - huqin > jinghu
- hurdy-gurdy > kampiliira
- husla
Itäisessä Saksassa ja Itä-Euroopassa käytettävä viulusoitin, joka muistuttaa lähinnä keskiaikaista > fiideliä. - huuchir
Mongolialainen kaksikielinen jousisoitin, jonka lähisukulainen on kiinalainen > erhu.
khuuchir - huuliharppu
Värähtelevin metallikielin äänen synnyttävä puhallinsoitin. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > hca (harmonica).
harmonica
harp
mouth organ
Mundharmonika
munharmonika
munspel - hyangp'iri > p'iri
- hydraulis
Antiikin Kreikassa ja Roomassa sekä Bysantissa kehitellyt, veden paineella toimivat urut.
water organ
vesiurut
- A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
I - ichigen-kin
Japanilainen yksikielinen sitrasoitin. - idakka
Kaakkoisintialainen tiimalasinmuotoinen > rumpu, jonka viritystasoa voidaan muuttaa. - idiofonit
Hornbostelin & Sachsin soitinluokituksen mukainen termi soittimille, joissa värähtelijänä toimii koko soitin. Termiä suositellaan käytettäväksi lähinnä musiikkitieteellisissä yhteyksissä. - imzad
Pohjois-Afrikan paimentolaisten yksikielinen jousisoitin. - inanga
Keskiafrikkalainen sitrasoitin. - indingidi
Burundilainen putkiviulu.
izeze - inglese > englannintorvi
- Inventionshorn > käyrätorvi
- Irish harp > cláirseach
- irlantilainen buzuki
Kreikkalaisesta soittimesta kehitetty luuttusoitin, jota käytetään paljon nykykansanmusiikissa.
bouzouki - irlantilainen harppu > cláirseach
- isorumpu > rumpu
- itäkarjalainen kantele
Päätermi > kantele. - izeze > indingidi
- A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
J - jaleika > zaleika
- jantar
Pohjoisintialainen kaulasitra, jossa on resonoivia kieliä. - jarana
Meksikolainen son-musiikissa käytettävä viisikielinen > kitara. - jazz flute > swanee whistle
- jenbe > djembe
- jeu de timbres > kellopeli
- jew's harp > munniharppu
- jiao
Kiinalainen > sarvi.
chiao - jinghu
Kiinalainen kaksikielinen jousisoitin.
hu ch'in
huqin - jingles > kulkuset
- jouhikannel > jouhikko
- jouhikantele > jouhikko
- jouhikko
Jousella soitettava lyyra. Ks. myös > chrotta, > crwth, > hiiukannel, > rotte ja > tallharpa.
bowed harp
eestikannel
jouhikannel
jouhikantele
stråkharpa
wibukannel - jouset > jousisoittimet
- jousisoittimet
Soitinryhmään kuuluvien soittimien yleisnimitys. Taidemusiikissa käytetään lyhenteitä > arc ja str.
jouset
stråkinstrument
Streicher
strings - joze
Irakilainen nelikielinen > piikkiviulu. - jula-jula
Bolivialainen > panhuilu. - juutalainen harppu > munniharppu
- juutalaisen harppu > munniharppu
- juutalaisharppu > munniharppu
- A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
K - kabak
Turkkilainen, jousella soitettava piikkiluuttu. - kacapi > katjapi
- kaen > khaen
- kafferipiano > marimba
- kajagum
Korealainen kaksitoistakielinen näppäiltävä sitrasoitin.
kayagum
kayagumi
kayakum - kakaki
Länsiafrikkalainen metallinen trumpettisoitin. - kakko
Japanilainen tynnyrinmuotoinen > rumpu. - kaksirivinen harmonikka
Päätermi > harmonikka. - kaksoisaulos > diaulos
- kalangba
Keskiafrikkalainen > ksylofoni. - kalangu
Länsiafrikalainen > rumpu. - kalimba
Afrikkalainen > sormipiano. - kamaica
Luoteisintialainen jousisoitin. - kamancha > kamanja
- kamanche > kamanja
- kamanja
Iranissa ja Kaukasuksella käytettävä > piikkiviulu.
kamancha
kamanche
kamanje
kamendja
kemançe
kemane
kem nge
kemanche
kemanje
kemantche
kemantšá
kemantše
kemantze
kemenche
kementche
kjamantse - kamanje > kamanja
kamendja > kamanja - kampa
Kansanmusiikissa käytettävä mirliton-soitin. Termiä suositellaan käytettäväksi aina yhdessä termin "soittimet" kanssa. - kampiliira
Eurooppalainen jousisoitin, jossa ääni syntyy pyörittämällä puista kiekkoa kieliä vasten. Kielten äänenkorkeutta vaihdellaan koskettimistolla. Termiä "lira" käytetään usein sekä kampiliirasta että Balkanin alueella tunnetusta jousisoittimesta. Tässä ohjeluettelossa > lira tarkoittaa vain jälkimmäistä.
chifonie
Drehleier
hurdy-gurdy
kampiluuttu
kampiviulu
Leier
lera
liira
lira
lira organizzata
lira tedesca
lyra tedesca
organistrum
relja
symphonia
vevlira
vielle - kampiluuttu > kampiliira
- kampiviulu > kampiliira
- kandel
Vepsäläinen sitrasoitin, > kanteleen lähisukulainen. - kandla
Liiviläinen sitrasoitin, > kanteleen lähisukulainen. - kane
Japanilaisten metallisten lyömäsoittimien yleisnimi. - kanjira
Eteläintialainen > tamburiini. - kanklès
Liettualainen > kanteleen sukuinen sitrasoitin. - kannel
Virolainen > kanteleen lähisukulainen. - k'anon > kanun
- kanonaki
Kreikkalainen dulcimer-soitin. - kanoun > kanun
- kantele
Suomalainen sitrasoitin, jonka sukulaisia ovat mm. > kandel, > kandla, > kanklès, > kannel ja > kuokle.
itäkarjalainen kantele
koneistokantele
konserttikantele
kymmenkielinen kantele
Perhonjokilaakson kantele
pienoiskantele
Saarijärven kantele
suurkantele
sähkökantele
viisikielinen kantele
yhdeksänkielinen kantele
13-kielinen kantele (samalla periaatteella myös useampikieliset kanteleet) - kanun
Arabialainen näppäiltävä sitrasoitin (psaltteri).
k'anon
kanoun
qanun
q n n - kanyáhte kánowa [kanyáhte' ká'nowa']
Irokeesi-intiaanien suurikokoinen helistin. - kapulat
Suomalainen kansanomainen lyömäsoitin, jota on käytetty petojen karkoittamiseen. - karamuza
Kreikkalainen oboesoitin, pienempi kuin > zurnas. - karna
Iranilainen hovimusiikissa käytettävä pitkä trumpettisoitin. - karutsapilli
Suomalainen kansanomainen, puuputkesta ja pyöränkumista tehty pilli. - kasik
Turkissa ja Jugoslavian alueella käytettävät puiset > lusikat. - kastanjetit
Kahdesta koverretusta puukupista koostuva rytmisoitin, jota käytetään erityisesti flamencossa.
castagnettes - katjapi
Indonesialainen sitrasoitin.
kacapi - kaval
Balkanilaisessa ja turkkilaisessa musiikissa käytettävä puinen reunahuilu.
kavali - kavali > kaval
- kayagum > kajagum
- kayagumi > kajagum
- kayakum > kajagum
- kaza
Karjalainen, kansanomainen huilusoitin. - kazoo
Mirliton-tyyppinen, mm. kansanmusiikissa ja jazzissa käytettävä soitin, joka vahvistaa ja muuntaa ihmisääntä. - Kb > kontrabasso
- kehärumpu
Yleisnimitys monissa eri kulttuureissa esiintyville yksinkertaisille rummuille.
adufe
dash
kilaut
lppumin
pandeiro
rammana
riqq
shugu - kello
Yksittäinen soiva kello, monikkomuodossa > kellot.
agogo
agogo triplo
campana
cascabel
cencerro
chung
ling
ogán - kelloharppu
Saksalaisperäinen laatikkositra.
Schwungzither - kellopeli
Useista soivista kelloista tai metallilevyistä koostuva soitin.
anklung
bell
bells
campanelli
cariglione
carillon
chimes
Glockenspiel
jeu de timbres
klockspel
rörklockor
tubular bells - kellositra > citrinchen
- kellot
Soivista kelloista ryhmänä käytettävä nimitys. Eroa kellojen ja > kellopelin välillä voi olla vaikea tehdä.
bells
campane
chimes
cloches
Glocken
klockor
p'yonjong - kelttiharppu > kelttiläinen harppu
- kelttiläinen harppu
Lähinnä Irlannin, Skotlannin ja Ranskan Bretagnen kelttiläisalueiden pienikokoinen harppu, jonka nimenä Irlannissa on > cláirseach ja Skotlannissa > clàrsach.
kelttiharppu - kemançe > kamanja
- kemanche > kamanja
- kem ne > kamanja
- kem nge > kamanja
- kem nje > kamanja
- kemantche > kamanja
- kemantšá > kamanja
- kemantše > kamanja
- kemantze > kamanja
- kemence [kemençe]
Turkkilainen, lyhytkaulainen jousisoitin. - kemenche > kamanja
- kementche > kamanja
- kementše > gadulka
- kena > quena
- kendang
Jaavan ja Balin musiikissa käytettävä kaksikalvoinen > rumpu. - kendra
Yleisnimitys useille erilaisille eteläaasialaisille kielisoittimille (kordofoneille). - kenkeni
Länsiafrikkalainen > rumpu. - Kent horn > läppätorvi
- kerâr > krar
- kettle drum > patarumpu
- keyb > kosketinsoittimet
- keyboards > kosketinsoittimet
- keyed bugle > läppätorvi
- keyed fiddle > avainviulu
- keylowtik > kilaut
- khaen
Thaimaassa ja Laosissa käytettävät, bambusta valmistetut > suu-urut.
kaen
khen
khène - khalam
Senegalissa ja Gambiassa käytettävä viisikielinen, näppäiltävä luuttusoitin. - khen > khaen
- khène > khaen
- khim
Indokiinassa käytettävä laatikkositra. - khlui
Thaimaalainen, bambuinen tulppakanavahuilu. - khuuchir > huuchir
- kiak
Kirgiisialainen, kaksikielinen jousisoitin. - Kielflügel > cembalo
- kilaut
Kanadan ja Alaskan inuitien > kehärumpu.
keylowtik
qilain
qilaut - kimbumba
Karibian alueella käytettävä > harppu. Kuubassa sen nimenä on > tumbandera, Trinidadissa > tingotalango. - kimvala > kymbala
- kisir > kissar
- kissalauta > steel-kitara
- kissar
Egyptissä ja Sudanissa käytettävä viisikielinen maljalyyra.
kisir - kit > pochette
- kitara
Termillä tarkoitetaan klassista, ns. espanjalaismallista, kuusikielistä akustista kitaraa. Termiä käytetään myös yleisnimityksenä samankaltaisille näppäilysoittimille. > Sähkökitaraa pidetään tässä luettelossa itsenäisenä soittimena. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > g (guitar).
akustinen kitara
barokkikitara
battente
chillador
chitarra
chitarra batente
cinco
cuatro
cuatro y medio
flamencokitara
gitarr
Gitarre
guitare
guitarra
guitar
jarana
orkesterikitara
renessanssikitara
requintó
seis
seitsenkielinen kitara
tiple
tres
viola
violao
7-kielinen kitara
12-kielinen kitara - kitarabanjo
Kitaran virityksellä varustettu > banjo. - kitarasyntetisaattori
Kitaran avulla käytettävä > syntetisaattori. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > g-synt. - kithara
Antiikin kreikkalainen lyyrasoitin. - kitkarumpu
Yleisnimitys lukuisille kansanomaisille soittimille, joissa ääni syntyy esim. rumpukalvoa kepillä liikuttamalla ja hankaamalla.
bugái
cuica
rommelpot - kjamantse > kamanja
- k'jom
Maya-intiaanien käyttämä kaksikalvoinen > rumpu. - kkwaenggwari
Korealainen, pronssinen > gongi. - Kl > klarinetti / piano (vain saksan kielessä)
- klabatas
Latvialainen puinen lyömäsoitin. - klaneetti > klarinetti
klarinet > klarinetti - klarinetti
Eurooppalainen puupuhallin, jossa on yksinkertainen värähtelevä ruokolehti. Termiä käytetään myös yleisnimityksenä lukuisille samantyyppisille soittimille. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > cl (clarinet). Taidemusiikissa lyhenne on yleensä myös cl, paitsi saksassa > Kl.
alttoklarinetti
bassoklarinetti
clarinet
clarinette
clarinette d'amour
clarone
klaneetti
klarinet - klaveeri
Termiä suositellaan käytettäväksi vain yleisnimenä taidemusiikissa käytettävistä kosketinsoittimista, ei koskaan määrätystä soittimesta. - klavesiini > cembalo
Klavier > piano - klavikordi
Eurooppalainen, suorakulmainen kosketinsoitin, joka oli aktiivisessa käytössä 1400-luvulta aina 1800-luvulle modernin pianon kehittymiseen asti.
clavecin d'amour
clavichord
clavicorde
manicorde - klavikytherium
Pystysuorin kielin varustettu > cembalon kaltainen soitin 1500-1600-luvuilla.
clavicytherium - klaviorganum > urkuklaveeri
- klavisymbaali > cembalo
- kleine Flöte > piccolo
- kleine Trommel > pikkurumpu
- klockor > kellot
- klockspel > kellopeli
- knäppinstrument > näppäilysoittimet
- kobuz
Keskiaasialainen kaksikielinen jousisoitin.
kobyz
qobuz - kobyz > kobuz
- kobza > cobza
- Koiviston pilli > leppäpilli
- kokle > kuokle
- kokyu
Japanilainen > piikkiviulu. - kolmirivinen harmonikka
Päätermi > harmonikka. - komabue
Japanilainen poikkihuilu. - komun'go
Korealainen, kuusikielinen sitrasoitin. - komuz
Kirgiisialainen, pitkäkaulainen luuttusoitin.
homus - konghou
Yleisnimitys kiinalaisille harppusoittimille (joskus myös jousisoittimille).
k'ung-hou - koneistokantele
Päätermi > kantele. - konserttikantele
Päätermi > kantele. - kontra-altto > altto
kontrabas > kontrabasso - kontrabasso
Eurooppalaisen sinfoniaorkesterin jousisoittimiston bassosoitin. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > b (sama kuin bassokitaralla; populaarimusiikissa bassosoittimia ei yleensä eritellä kovin tarkasti). Taidemusiikissa käytetään lyhenteitä > cb, db ja Kb.
basedla
basse double
basso
bassoviulu
contrebasse
double bass
kontrabas - kontrabassosaksofoni
Matalaäänisin > saksofoni. - kontrafagotti > fagotti
- kontramänkeri
Klarinettityyppisen kansanomaisen puhallinsoittimen bassomuoto. - kontratenori
Termillä tarkoitetaan lauluäänen äänialaa (tenoria korkeampi miesääni, joka vastaa alttoa).
contratenor
counter-tenor - konzertina > harmonikka
- kooaua
Maorien huilusoitin. - kookospähkinäviulu > yehu
- kopanka > gadulka
- kora
Länsiafrikkalainen harppuluuttu.
cora - kordofonit
Hornbostelin & Sachsin soitinluokituksen mukainen termi soittimille, joissa värähtelijänä toimii pingotettu jänne (näppäilysoittimet ja jousisoittimet). Termiä suositellaan käytettäväksi lähinnä musiikkitieteellisissä yhteyksissä. - kornett > kornetti
- kornetti
Korkeaääninen trumpettisoitin. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > cnt (cornet).
cornet
cornetto
cornopean
venttiilikornetti - kortholt
Yleisnimitys 1500-1600-luvuilla yleisille kaksoislehdykkäpuhaltimille.
courtenaud
curtall - kosketinsoitinsyntetisaattori
Koskettimistolla ohjattava > syntetisaattori. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > synt. - kosketinsoittimet
Yleisnimitys tähän soitinryhmään kuuluvista soittimista. Termiä on suositeltavaa käyttää, kun soitinta ei voi tarkemmin määritellä tai jos soittimia on niin monia, ettei erittely ole tarkoituksenmukaista. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > keyb (keyboards).
keyboards
tangentinstrument - koto
Japanilainen näppäiltävä sitrasoitin. - kotsuzumi
Japanilainen tiimalasin muotoinen > rumpu. - koza
Puolalainen ja ukrainalainen > säkkipilli.
kozio - kozio > koza
- krar
Etiopialainen maljalyyra.
kerâr - kromaattinen harppu
Moderni > harppu, jossa on kieli jokaista säveltä varten, eikä lainkaan pedaaleja. - krousta > krusta
krumhorn > Krummhorn - Krummhorn
Renessanssin ajalla suosittu oboesoitin, jota valmistettiin useita eri kokoja.
crumhorn
krumhorn
tournebout - krusta
Kreikkalainen > rumpu.
krousta - ksylofoni
Yleisnimitys soivista puupalikoista valmistetuille lyömäsoittimille. Resonaattoriputkilla varustettuja ksylofoneja kutsutaan > marimboiksi. Modernin länsimaisen, metalliputkin varustetun marimban nimitys on > vibrafoni. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > xyl (xylophone).
balafoni
calung
gambang
kalangba
manza
pat-talà
Strohfiedel
tsindza
valimba
xylofon
xylophone - kuan
Kiinalainen, päästäpuhallettava huilu. - kucho
Japanilainen kolmikielinen > piikkiviulu. - kudüm
Turkkilaiset pienikokoiset patarummut. - kukkopilli > okariina
- kulingtang
Kaakkois-Aasiassa käytettävä nimitys pienistä pronssigongeista, jotka on asetettu vierekkäin puulaudalle. - kulkuset
Yleisnimitys yleensä metallista valmistetuille pienille helistimille.
jingles
Schellen - kum
Korealainen näppäiltävä sitra. - kundi
Keski-Afrikassa käytettävä > harppu. - k'ung-hou > konghou
- kuokle [kuõkle]
Latvialainen > kanteleen sukuinen sitrasoitin.
kokle - kurai
Baškiirien ja tataarien huilusoitin. - kurkkulaulu > ääneslaulu
- kurttu > yksirivinen harmonikka
- kuukitara > yüeh ch'in van
- kuuluuttu > yueqin
- kuumandoliini > yueqin
- kuusirivinen harmonikka
Päätermi > harmonikka. - kuvikli
Venäläinen > panhuilu. - kviesle
Liettualainen lyömäsoitin (idiofoni). - kyják
Kirgisialainen jousisoitin. - kymbala
Kreikkalainen lyömäsoitin.
kimvala - kymmenkielinen kantele
Päätermi > kantele. - kyobanggo
Korealainen tynnyrinmuotoinen > rumpu. - kytte > pochette
- kärjennoukka
Eteläpohjalainen puhallinsoitin (klarinetti). - käsikello
Kädensijalla varustettu kello. Soitinta käytetään yleensä ryhminä.
handbell - käyrätorvi
Luonnonäänitorvista kehittynyt vaskipuhallin. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > fr-h (French horn). Taidemusiikissa käytetään lyhenteitä > cr, cor, hn, hr ja Hrn.
Bügelhorn
byygeli
cor
corno
corno da caccia
French horn
horn
Inventionshorn
metsästystorvi
Waldhorn
valthorn - kös
Turkkilaisen sotilasorkesterin patarumpupari.
- A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
L - laghouto > laghuto
- laghuto
Kreikkalainen, erityisesti Kreetan saarella käytettävä luuttusoitin.
laghouto - lakita
Bolivian intiaanien > panhuilu. - lamellofonit
Yleisnimitys soittimille, joissa ääni syntyy ohutta metallista, puusta tai muusta aineesta valmistettua "kieltä" väräyttelemällä (esim. sormipianot). Termiä suositellaan käytettäväksi lähinnä musiikkitieteellisissä yhteyksissä. - lamzdelis
Liettualainen tulppakanavahuilu.
lumzdelis - langeleik > langleik
- langleik
Norjalainen, alkukantainen laatikkositra, jossa on yksi melodiakieli ja useita bordunakieliä. Lähisukulainen on islantilainen > langspil.
langeleik - langspil
Islantilainen jousella soitettava sitra, norjalaisen > langleik-soittimen lähisukulainen. - laouto > lauto
- lap steel > steel-kitara
- lasiharmonikka
Eri äänenkorkeudella soivista juomalaseista rakennettu soitin, joka oli suosittu lähinnä 1700-luvulla. Mm. Beethoven ja Mozart ovat säveltäneet teoksia lasiharmonikalle.
armonica
Glasharmonika
musical glasses - laúd > luuttu
- Laufwerk > automaattiurut
- lauluääni
Lauluäänestä käytettävä termi silloin kun äänialaa ei ole täsmennetty. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > voc (vocals). - launeddas
Sardinialainen, kansanomainen kolmirunkoinen klarinettisoitin. - lautaset
Metallinen, tavallisesti pareittain käytettävä lyömäsoitin. Vastaavia soittimia käytetään myös eri maiden kansanmusiikissa.
bäcken
ching (Thaimaa)
cinelli
cymbales
dabo
piatti
platillos
po
symbaali
talam
zil - Laute > luuttu
- Lautenklavecimbel > luuttucembalo
- Lautenklavier > luuttucembalo
- Lautenwerck > luuttucembalo
- lauto
Kreikkalainen, pitkäkaulainen luuttusoitin, keskeinen perinteisen musiikin säestyssoitin, jossa on kaksoiskielet.
laouto - lehdykkäpuhallinsoittimet
Yleisnimi puupuhaltimille, joissa ääni syntyy kun ilmavirta saa yhden (klarinetit, saksofoni) tai kaksi vastakkaista kieltä (ruokolehteä, oboet ja fagotit) värähtelemään.
rörbladsinstrument - lehmänkello
Metallista valmistettu helistin, jota on käytetty Richard Straussin Alppisinfonian lisäksi paljon populaarimusiikissa.
cowbell - lehmänsarvi
Eri maiden perinnemusiikissa käytettävä puhallinsoitin, joka Suomessa on valmistettu ainoasta käytettävissä olleesta ontosta sarvesta. Termin yhteydessä on aina syytä käyttää täsmennettä "soittimet". Päätermi > sarvi. - Leier > kampiliira
- Leierkasten > posetiivi
- lelusoittimet
Yleisnimi soittimille, jotka on valmistettu tai tarkoitettu lähinnä lasten käyttöön ilman vakavaa musisoinnin tarkoitusta. Lelusoittimia voidaan silti käyttää myös varsinaisina soittimina. - lepenelauta
Suomalainen helistinsoitin, kaareva puulauta, jota lyödään erilaisilla kapuloilla. - leppäpilli
Sormiaukoton kansanomainen ruokopilli.
Koiviston pilli - leppätorvi
Suomalainen, kansanomainen trumpettisoitin. - lera > kampiliira
- leropilli
Suomalainen, halkaistusta ja ontoksi koverretusta puusta tehty klarinettisoitin. - liira > kampiliira
- likembe
Afrikkalainen > sormipiano. - ling
Kiinalainen, pieni sisäisellä helistimellä varustettu > kello. - lira > kampiliira
- lira
Kreikassa, Bulgariassa ja Dalmatiassa käytettävä päärynänmuotoinen jousisoitin. - lira da braccio
Historiallinen (renessanssi) jousisoitin, joka muistuttaa ulkonaisesti viulua. Lira da braccio oli tarkoitettu erityisesti sointuja tuottavaksi säestyssoittimeksi. - lira da gamba > lirone
- lira doppia > lirone
- lira grande > lirone
- lira organizzata > kampiliira
- lira tedesca > kampiliira
- lirapondos
Kreikkalainen jousisoitin. - lirica
Kroatialainen kolmikielinen jousisoitin. - lirone
Historiallinen (renessanssi) matalaääninen jousisoitin, joka kuuluu samaan soitinperheeseen kuin > lira da braccio.
lira da gamba
lira doppia
lira grande
lyra
lyrone - liru
Karjalainen puhallinsoitin. - litofoni
Yleisnimitys soivista kivistä valmistetuille soittimille. - litungu
Kenian ja Ugandan alueilla käytettävä maljasitra. - lituus
Antiikin Rooman aikainen vaskisoitin. - liukuhuilu
Suomalainen, kansanomainen, pajunkuoresta tehty puhallinsoitin. - liukutrumpetti
Renessanssin ja barokin ajan luonnonäänitrumpetti, jonka pituutta voitiin säädellä liukuvalla varrella pasuunan tavoin.
slide trumpet - liuto > luuttu
- livenka > harmonikka
- livenskaja
Venäläinen yksirivinen > harmonikka. - lojki > lozki
- lootspill [lõõtspill]
Virolainen > harmonikka. - lotus flute > swanee whistle
- lozhky > lozki
- lozki
Venäläiset > lusikat, turkkilaisen > kasik-soittimen lähisukulainen.
lojki
lozhky - lppumin
Pohjois-Amerikan intiaanien (mm. crow) käyttämä > kehärumpu. - lu sheng > sheng
- luikku
Suomalainen, tuohinauhalla päällystetty puinen puhallinsoitin. - lulletti
Suomalainen, puinen trumpettisoitin. - lumzdelis > lamzdelis
- luo
Kiinalainen > gongi. - luonnonsävelhuilu > pitkähuilu
- luonnontorvi
Sormiaukoton puhallinsoitin, jolla voidaan soittaa vain ns. luonnonsäveliä (yläsävelsarjaa).
naturhorn - luonnontrumpetti
Korkeaääninen > trumpetti, joskus myös tavallisen trumpetin ylä-äänten nimitys.
clarino
clarinotrumpetti - luonnonäänihuilu > pitkähuilu
- lur > luuri
- lusikat
Puusta, metallista tms. valmistetut pienikokoiset lyömäsoittimet. Termin yhteydessä on aina syytä käyttää täsmennettä "soittimet".
cucharas
kasik
lozki - luta > luuttu
- lute > luuttu
- luth > luuttu
- luuri
Muinaisskandinaavinen metallitrumpetti.
lur - luut
Mm. irlantilaisessa musiikissa käytettävä idiofoni. Termin yhteydessä on syytä käyttää täsmennettä "soitin". - luuttu
Pyöreäpohjainen, kaksoiskielin varustettu näppäilysoitin. Termiä käytetään myös yleisnimityksenä samantyyppisille, eri musiikkikulttuureissa käytetyille soittimille.
bandora
laúd
Laute
liuto
luta
lute
luth - luuttucembalo
Erikoisrakenteinen > cembalo, jonka suonikielten avulla pyrittiin imitoimaan luutun ääntä. Mm. Johann Sebastian Bach käytti luuttucembaloa joissakin teoksissaan.
Lautenklavecimbel
Lautenklavier
Lautenwerck - lyr > puhallinsyntetisaattori
lyra > lirone > lyyra
lyra tedesca > kampiliira - lyra viol
1600-luvun Englannissa käytetty pienikokoinen > viola da gamba. - lyre > lyyra
- lyricon > puhallinsyntetisaattori
- lyrone > lirone
- lyyra
Antiikin aikainen kielisoitin. Nimitystä on käytetty myös > rebecin tyyppisistä varhaisista jousisoittimista sekä lyyran muotoisesta kellopelistä.
lyra
lyre - lyyrakitara
Antiikin ajan kitharan muotoa matkiva näppäilysoitin, joka oli suosiossa erityisesti 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. - lyömäsoittimet
Yleisnimitys tähän soitinryhmään kuuluvista soittimista. Termiä on suositeltavaa käyttää, kun soitinta ei voi tarkemmin määritellä tai jos soittimia on niin monia, ettei niiden erittely ole tarkoituksenmukaista. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > perc (percussion).
batteria
percussion
slagisntrument - läppätorvi
1700-luvulla kehitetty vaskipuhallin (sankatorvi).
Kent horn
keyed bugle - läveri
Suomalainen, kansanomainen, sormiaukollinen klarinettisoitin. - lävikkö
Suomalainen, kansanomainen, sormiaukollinen klarinettisoitin. - lötkö
Suomalainen, kansanomainen, pajunkuoresta tehty pilli.
- A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
M - machete > cavaquinho
- madar
Aasialainen kaksikalvoinen > rumpu. Huom! Nimen ensimmäisen a-kirjaimen päällä on sekä tavallinen että aaltoviiva. - magudi > makuti
- mahudi > makuti
- makuti
Eteläintialainen kaksoisklarinettisoitin.
magudi
mahudi - mand > mandoliini
- mandola
Matalaääninen >mandoliini. - mandoliini
Pienikokoinen luuttusoitin, jossa on yleensä neljä kaksoiskieltä. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > mand.
bandolín
mandola
mandolin
mandolino
mandora
oktaavimandoliini
pandurina - mandoliinibanjo
Mandoliinin virityksellä varustettu > banjo. - mandolin > mandoliini
- mandolino > mandoliini
- mandora
Pienikokoinen > mandoliini, jollaisia rakennettiin 1500-luvulta lähtien.
mandore - mandore > mandora
- mandoura > mandura
- mandura
Kreikkalainen (Kreeta) klarinettisoitin.
mandoura - mandurria > bandurria
- manicorde > klavikordi
- manikarka
Liettualainen monokordi, jonka lähisukulaisia ovat > virsikantele ja > dzingas. - manman
Haitilaisessa voodoo-kultissa käytettävä suurikokoinen > rumpu. - manza
Keskiafrikkalainen > ksylofoni. - manzello
Roland Kirkin kehittämä puinen saksofoni. Päätermi > saksofoni. - mar > marimba
- maracas > marakassit
- marakassit
Yleensä pareittain soitettavat helistimet.
maracas - mariantrumpetti
Yksikielinen jousisoitin, joka oli käytössä 1300-luvulta 1800-luvulle.
Marien-Trompete
Nonnengeige
nunnanviulu
tromba marina
Trompetengeige
trumpet marine
Trumscheit
violetta marina
violintromba - Marien-Trompete > mariantrumpetti
- marimba
Nimitys mm. Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kansanmusiikissa yleisille soittimille, joissa kapuloilla lyödään puusta, metallista tms. aineesta valmistettuja soivia laattoja. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > mar.
kafferipiano
marimbafoni
sopraanomarimba - marimbafoni > marimba
- marimbula [marímbula]
Latinalaisessa Amerikassa käytettävä suurikokoinen > sormipiano. - marovany
Madagaskarilainen laatikko- tai putkisitra. - maruga
Kuubalainen helistin. - masak
Intian niemimaalla yleinen > säkkipilli. - masenqo > masinko
- masinko
Etiopialainen yksikielinen > piikkiviulu.
masenqo
masinqo - masinqo > masinko
- masonquo
Eritrean ja Etiopian alueilla käytettävä maljalyyra. - masul
Lähi-Idässä käytettävä tulppakanavahuilu. - matraca
Espanjassa ja Latinalaisen Amerikan intiaanimusiikissa käytettävä kalistinsoitin. - Maultrommel > munniharppu
- ma'wo
Kaliforniassa elävien intiaaniheimojen jousisoitin.
mawu - mawu > ma'wo
- mazanki
Puolalainen, pienikokoinen taskuviulu eli > pochette. - mazhar
Egyptissä, Syyriassa ja Turkissa tavattava suurikokoinen > tamburiini. - mbila > mbira
- mbira
Afrikkalainen > sormipiano.
mbila
peukalopiano - mekaaniset soittimet > automaattisoittimet
- mekaaniset urut > automaattiurut
- mel > mellofoni
- mellofoni
Varsinkin Yhdysvalloissa suosittu trumpettisoitin, joka muistuttaa ulkonäöltään käyrätorvea. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > mel. - mellotroni
1960-luvun alussa rakennettu elektro-mekaaninen kosketinsoitin. Mellotronissa kukin kosketin säätelee ääninauhalta kuuluvaa ääntä. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > ml. - melodeon > harmonikka
- melodiabassoharmonikka
Nuottijulkaisuiden luetteloinnissa käytettävä lisätermi, päätermi > harmonikka. - melodica > melodika
- melodika
Koskettimistolla soitettava, päästäpuhallettava huuliharppusoitin.
melodica - membrafonit
Hornbostelin & Sachsin soitinluokituksen mukainen termi soittimille, joissa värähtelijänä toimii pingotettu kalvo (rummut). Termiä suositellaan käytettäväksi lähinnä musiikkitieteellisissä yhteyksissä. - metallofonit
Yleisnimitys soittimille, joiden soiva osa on valmistettu metallista (esim. gongi). Termiä suositellaan käyttettäväksi lähinnä musiikkitieteellisissä yhteyksissä. - metsästystorvi > käyrätorvi
- mey
Turkkilainen oboesoitin. - meydan saz
Turkkilainen pitkäkaulainen luuttusoitin, saz-perheen matalaäänisin soitin. - mezwed > mizwid
- mezzo > mezzosopraano
- mezzosopraano
Termillä tarkoitetaan lauluäänen äänialaa.
mezzo - mijwiz
Lähi-idässä käytettävä kaksoisklarinetti. - mikrotonaaliset soittimet
Yleisnimitys soittimille, joita käytetään mikrointervalleja sisältävän musiikin esittämisessä. Osa näistä soittimista on erityisesti tähän tarkoitukseen rakennettuja. - mirliton
Yleisnimitys laitteille, joilla voidaan muunnella niihin syötettyä ihmisen tai soittimen ääntä. Tyypillisiä mirliton-soittimia ovat > kampa ja > kazoo. - miti'gwakik
Yhdysvaltain suurten järvien alueella asuvien ojibwa-intiaanien > rumpu. - Mixtur-Trautonium > trautonium
- mizhavu
Intialainen (Kerala) kalvolla varustettu metalliruukku. - mizmar
Yleisnimitys arabikulttuurin piirissä esiintyville lehdykkäpuhallinsoittimille, joskus myös yleensä puhallinsoittimille. - mizwid
Pohjoisafrikkalainen > säkkipilli.
mezwed - ml > mellotroni
- mohoceno [mohoceño]
Bolivialainen tulppakanavahuilu. - mokt'ak
Korealainen > rakorumpu. - molinukas
Liettualainen > okariina. - monokordi
Antiikin aikana lähinnä akustis-matemaattisiin mittauksiin käytetty yksikielinen soitin. Termiä käytetään myös yleisnimenä yksikielisistä kielisoittimista (esim. > virsikantele).
canon harmonicus - morin huur
Mongolian kansallissoittimena pidetty jousisoitin, "hevosenpääviulu".
horse-head fiddle
morin khuur
morin xuur
morin-khuur
morinhoor - morin khuur > morin huur
- morin xuur > morin huur
- morin-khuur > morin huur
- morinhoor > morin huur
- mosobiwa
Japanilainen > biwa-soitin. - mountain dulcimer > Appalachian dulcimer
- mouth bow > suujousi
- mouth organ > huuliharppu
- mrdanga > mridangam
- mridangam
Intialainen, kaksikalvoinen > rumpu.
mrdanga - muharsing > mursing
- mukhavina
Eteläintialainen, oboetyyppinen puhallinsoitin. - Mundharmonika > huuliharppu
- mungiga > munniharppu
- munharmonika > huuliharppu
- munniharppu
Yleisnimitys soittimille, joissa näppäiltävä idiofoni käyttää soittajan suuta resonaattorina.
aman huur
drimba
guimbarde
jew's harp
juutalainen harppu
juutalaisen harppu
juutalaisharppu
Maultrommel
mungiga
mursing
märistysrauta
suuharppu - munspel > huuliharppu
- mursing
Eteläaasialainen > munniharppu.
muharsing - musette (harmonikka)
Pienikokoinen ranskalainen > harmonikka.
musettharmonika - musette (säkkipilli)
Pienikokoinen palkeella puhallettava > säkkipilli 1600- ja 1700-luvuilla. - musettharmonika > musette (harmonikka)
- musical box > soittorasia
- musical glasses > lasiharmonikka
- muyu
Kiinalainen > rakorumpu, "puinen kala".
temple block - myrskykone
Laite, jonka avulla voidaan konserttitilanteessa imitoida myrskyn ääntä. Nykyisin käytetään joko ääninauhaa tai suurikokoista metallilevyä.
bronteron
thunder machine - mänkeri
Suomalainen, klarinettityyppinen, kansanomainen puhallinsoitin. - mäntyhuilu > puuhuilu
- mäntähuilu
Suomalainen, kansanomainen sormiaukoton huilusoitin, jonka säveltasoa voidaan muuttaa soittimen alapään tulppaa liikuttelemalla. - märistysrauta > munniharppu
- A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
N - nadasvara
Eteläintialainen oboesoitin.
nagasuram
nagaswaram
nagaswaram
nayanam - nagara
Eteläaasialainen yksikalvoinen patarumpu. Termiä käytetään Azerbaidzanissa myös kaksikalvoisesta rummusta.
naghara
nakers
nakkare
naqqara
naqqarat - nagasuram > nadasvaram
- nagaswaram > nadasvaram
- nagaswaram > nadasvaram
- Nagelgeige > neulaviulu
- naghara > nagara
- nai
Romanialainen > panhuilu. - nai > nay
- nail violin > neulaviulu
- nakers > nagara
- nakkare > nagara
- nanhu > erhu
- naqqara > nagara
- naqqarat > nagara
- national steel > dobro
- naturhorn > luonnontorvi
- nay
Lähi-idässä, Iranissa ja Keski-Aasiassa käytettävä reunahuilu.
nai
nei
ney - nayanam > nadasvaram
- nei > nay
- nelirivinen harmonikka
Päätermi > harmonikka. - nenähuilu
Yleisnimitys erilaisille huiluille, joihin ilma puhalletaan suun sijasta nenällä. - neulaviulu
Soittimessa on matalalla puualustalla erikokoisia nauloja tai teräspiikkejä, joita soitetaan jousella.
Nagelgeige
nail violin
spikharmonika - ney > nay
- ngoma
Yleisnimi monille Keski- ja Etelä-Afrikan rummuille. - nguru
Maorien pienikokoinen, päästä puhallettava huilusoitin. - nogo
Korealainen tynnyrinmuotoinen > rumpu. - nokan
Japanilainen > bambuhuilu. - nokkahuilu
Päästä puhallettava tulppakanavahuilu. Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > rec (recorder).
alttonokkahuilu
bassonokkahuilu
blockflöjt
Blockflöte
flauto
flauto dolce
flûte à bec
flûte douce
piccolonokkahuilu - recorder
Schnabelflöte
sopraanonokkahuilu
sopranino
spetsflöjt
tenorinokkahuilu - Nonnengeige > mariantrumpetti
- Northumbrian pipes
Brittein saarilla käytettävä > säkkipilli. - núdi
Mordvalaisten käyttämä klarinettisoitin. - nunnanviulu > mariantrumpetti
- nyckelharpa > avainviulu
- nynnypilli
Suomalainen, kansanomainen, kasviputkesta valmistettu pilli, jonka kuoripeitteen alta paljastettu kalvo toimii värähtelijänä. - näppäilysoittimet
Yleisnimitys tähän soitinryhmään kuuluvista soittimista. Termiä on suositeltavaa käyttää, kun soitinta ei voi tarkemmin määritellä tai jos soittimia on niin monia, ettei niiden erittely ole tarkoituksenmukaista.
knäppinstrument - näppäinharmonikka
Nuottijulkaisuiden luetteloinnissa käytettävä lisätermi, päätermi > harmonikka.
- A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
O - ob > oboe
- oboe da caccia > oboe
- oboe
Vastakkain värisevällä lehdykkäparilla varustettu puhallinsoitin. Termiä käytetään sekä yleisnimityksenä että täsmällisesti modernista konserttioboesta. Eri korkeudelta soittavien oboeitten nimityksiä ei suositella käytettäväksi (tenorioboella on kuitenkin oma nimi eli > englannintorvi). Populaarimusiikissa funktiomerkinnöissä käytettävä lyhenne on > ob.
baritonioboe
hautbois
oboe d'amore
oboe da caccia - oboe d'amore > oboe
- ocarina > okariina
- odaiko
Yleisnimi japanilaisille tynnyrirummuille. - ofikleidi
Matalaääninen 1800-luvun sankatorvi.
ophicléide - ogán
Afrokuubalaisissa ja haitilaisissa kulttimenoissa (voodoo) käytettävä rautainen > kello. - okariina
Useimmiten savesta valmistettu astiahuilu. Suomessa soitin on perinteisesti tehty kukon näköiseksi, mistä nimitys "kukkopilli".
hsün
hun
kukkopilli
molinukas
ocarina
okarina
svistulka
svistun - okarina > okariina
- oktaavimandoliini > mandoliini
- okuelé
Afrokuubalainen > rumpu. - olifantti
Keskiaikainen puhallinsoitin, jonka valmistusaineena oli norsun syöksyhammas.
oliphant - oliphant > olifantti
- olkipilli
Kansanomainen, oljesta valmistettu puhallin.
ruokopilli - omichicahuaztli
Asteekkien käyttämä rytmisoitin (hammasidiofoni). - ondes martenot
Vuonna 1928 keksitty sähkösoitin, jossa ääni syntyy kahden korkeataajuusoskillaattorin avulla. Soitin on ollut erityisesti ranskalaisten säveltäjien suosiossa (Dutilleux, Messiaen, Milhaud). - ophicléide > ofikleidi
- orfarion
1500-luvun lopulla kehitelty, leveällä otelaudalla varustettu luuttusoitin, jonka lähisukulainen on > bandora.
orpharion - org > urut / sähköurut
- organ > urut
- organino > portatiiviurut
- organistrum > kampiliira
- organo > urut
- organum > urut
- organetto > portatiiviurut
- orgel > urut
- Orgel > urut
- orgelharmonium > harmoni
- Orgelwalze > automaattiurut
- orgue > urut
- orgue expressif > harmoni
- orkesterikitara
Akustinen tai sähköisesti vahvistettu teräskielinen > kitara, jonka kaikukopassa on usein viuluista tutut f-aukot. - orkesteriurut > urut
- orkestrion
1800- ja 1900-luvuilla käytetyt > automaattiurut. - orpharion > orfarion
- o-tsuzumi > otsuzumi
- otsuzumi
Japanilainen tiimalasin muotoinen > rumpu.
o-tsuzumi - ottavino > piccolo
- ottu
Eteläintialainen oboesoitin. - oud > ud
- outi > ud
- ozragis
Liettualainen pukinsarvesta valmistettu > sarvi.
- A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Z Ä Numeroalkuiset
|
