Marko Ulvila                                        21.4.1995


BERLIININ ILMASTOKOKOUS


1. Tausta

             Olin Berliiniss{ 31.3.-8.4. osallistuakseni siell{
             j{rjestettyyn YK:n ilmastosopimuksen ensimm{iseen
             osapuolten kokoukseen ja sen tiimoilta j{rjestettyihin
             oheistapahtumiin. J{lkimm{isist{ t{rkein oli nuorten
             ymp{rist|j{rjest|jen Climate Gathering.

             Berliiniss{ edustin ensisijaisesti Luonnonsuojelu-
             liittoa, koska se maksoi matkani. Lis{ksi edustin my|s
             niit{ yhdistyksi{, jotka tammikuussa tekiv{t kannanoton
             po. kokoukseen, ja muita Suomi 21 -kampanjan
             j{senj{rjest|j{.

             Koska minun lis{kseni Berliinin ilmastokokouksessa oli
             Suomesta vain Luonto-Liiton edustaja Anna Miettinen,
             ravasin kokoontumisesta toiseen. Siten en p{{ssyt
             t{ysin sis{lle mihink{{n. T{ll{ tavalla sain kuitenkin
             pidetty{ yhteytt{ kaikkiin tahoihin.

             Climate Gatheringiss{ pidin ty|pajan
             paikallisagendoista, muissa oheistapahtumissa kuuntelin
             muutamia t{rkeit{ puheenvuoroja ja virallisessa
             ilmastokokouksessa v{litin Suomen valtuuskunnan
             j{senille ja toimittajille kansalaisj{rjest|jen,
             erityisesti Climate Action Networkin, viestej{.


2. Huomioita

2.1. Yleist{: teollisuusmaat tuottivat pettymyksen

             YK:n ilmastosopimuksen osapuolten ensimm{isess{
             kokouksessa Berliiniss{ teollisuusmaat tuottivat suuren
             pettymyksen, sill{ vauraat teollisuusmaat eiv{t ole
             muutamaa pient{ poikkeusta lukuunottamatta k{{nt{neet
             kasvihuonekaasup{{st|j{{n laskuun aktiivisella
             politiikalla. Siten ei ollut yll{tt{v{{, ett{ OECD-maat
             estiv{t kokouksessa p{{st|jen alentamisesta vuoden 2000
             j{lkeen koskevan sopimuksen solmimisen.

             Berliiniss{ hyv{ksytty mandaatti keskustelujen
             jatkamiselle antaa kuitenkin mahdollisuuden tuhoisan
             ilmastonmuutoksen torjuvan p|yt{kirjan hyv{ksymiselle
             vuonna 1997. T{m{ edellytt{{ tulevan puolentoista
             vuoden aikana kaikilta teollisuusmailta energia- ja
             liikennepolitiikan huomattavaa muutosta. 

             OECD-maista Suomi rikkoo ilmastosopimusta kaikkein
             t|rkeimmin, sill{ sen energiantuotannon
             hiilidioksidip{{st|t kasvavat 30 % vuoden 1990 tasosta
             vuoteen 2000 menness{. T{m{ on enemm{n kuin miss{{n
             muussa OECD-maassa. Lis{ksi Suomen p{{st|t asukasta
             kohden ovat jo ennest{{n maailman korkeimpia, joten
             kuva Suomesta ymp{rist|nsuojelun edell{k{vij{n{ on
             romuttunut.

             Jotta Suomi siirtyisi ilmastosopimuksen pahimman
             rikkojan asemasta sen edistyksellisten noudattajien
             joukkoon, energiantuotannossa t{ytyy siirty{
             uusiutuvien luonnonvarojen k{ytt||n. Liikennepolitiikan
             tulee suosia kevytt{ ja raideliikennett{ autojen
             sijaan. T{llaiset muutokset vaikuttaisivat my|nteisesti
             my|s ty|llisyyteen ja ulkomaankaupan taseeseen.

             Suomen valtio ja teollisuus eiv{t ryhdy ilmaston-
             suojelutoimiin ilman kansalaisyhteiskunnan vahvaa
             vaatimusta. Siksi kansalaisj{rjest|jen on syyt{ ottaa
             kaikkeen mahdolliseen toimintaansa mukaan
             ilmaston{k|kulma sek{ vahvistaa energia- ja
             liikennepoliittista kampanjointia.

2.2. Kehitysmaiden rooli

             Kehitysmaiden vahvoille kansalaisj{rjest|ille on tullut
             tavaksi ty|skennell{ l{hell{ omien maidensa hallituksia
             kansainv{lisiss{ ymp{rist|kokouksissa. T{m{ johtuu mm.
             siit{, ett{ OECD-maat j{rjestelev{t maailman taloutta
             ja hallintoa omaksi edukseen ja pit{v{t kehitysmaat
             ahtaalla. Ymp{rist| on yksi aihe, mink{ nimiss{
             valtakeskukset lujittavat asemiaan kansainv{lisess{
             j{rjestelm{ss{. Koska useat kehitysmaiden
             kansalaisj{rjest|t n{kev{t OECD -maiden ylivallan
             ymp{rist|- ja kehitysongelmien synnytt{j{n{ ja
             ratkaisujen est{j{n{, ne liittoutuvat kansainv{lisill{
             foorumeilla hallitustensa kanssa OECD-maita vastaan.

             T{m{ asetelma oli vahva my|s Berliiniss{. Sek{
             kehitysmaiden hallituksen ett{ Climate Action Networkin
             kanta oli ajaa pelk{st{{n teollisuusmaille sitovaa
             p{{st|jen v{hennyssopimusta. T{m{ ei miellytt{nyt
             varsinkaan Yhdysvaltoja, sill{ se haluaa saada
             kehitysmaiden p{{st|t mukaan sopimukseen jo t{ss{
             vaiheessa, vaikka Yhdysvaltojen p{{st|t asukasta kohden
             ovat kymmenen kertaa suuremmat kuin kiinalaisten.

             Intialaisen Tiede- ja ymp{rist|keskuksen (Center for
             Science and Environment) Sunita Narain piti esill{
             kahta tuoretta k{sitett{ pohjoisen ymp{rist|velkaa ja
             luontovaraa (environmental space), jota teollisuusmaat
             k{ytt{v{t moninkertaisesti liikaa ja siten viev{t
             kehitysmailta tilaa parantaa v{est|n elinoloja.


2.3. EU. v. Weiz{cker ja ekologinen verouudistus

             Saksalaisen Wuppertal-instituutin johtaja Ernst Ulrich
             von Weiz{cker on ekologisen verouudistuksen n{kyvimpi{
             puolestapuhujia. H{nen mallissaan verouudistus ei lis{{
             valtion verotuloja, ne vain kootaan uudella tavalla.
             Von Weiz{cker ehdottaa fossiilisten polttoaineiden
             veron kasvattamista hitaasti mutta m{{r{tietoisesti
             seuraavaan vuosikymmenen ajan.

             Nuorten ymp{rist|j{rjest|jen kokoontumisessa puhunut
             Weiz{cker sai lukuisia kiperi{ ja kriittisi{
             kysymyksi{. Vakavimpana huolenaiheena oli
             ymp{rist|veron vaikutus kansalaisten verorasituksen
             oikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi Britanniassa
             oikeistohallituksen uusi polttoaineen ymp{rist|vero
             rasittaa suhteellisesti enemm{n k|yhien kuin rikkaiden
             kukkaroa samanaikaisesti kun rikkaiden tuloveroa on
             alennettu. My|s Suomen uudella hallituksella on
             samankaltainen aikomus. Von Weiz{ckerin vastauksen
             mukaan ymp{rist|vero ei ole sosiaaliseen
             oikeudenmukaisuuden tae vaan siihen pit{{ k{ytt{{ muita
             keinoja.

             Von Weiz{ckerin mukaan energiatehokkuus on tulevina
             vuosikymmenin{ talouden menestystekij{. T{m{n ovat
             huomanneet lukuisat saksalaiset yritykset, jotka ovat
             yhdess{ ymp{rist|j{rjest|jen kanssa julistaneet
             kasvihuonekaasup{{st|jen alentamisen t{rkeytt{ ja
             ymp{rist|verojen erinomaisuutta. Ne haluavat sopeutua
             uuteen markkinatilanteeseen hyviss{ ajoin. Vanhan
             tuotannon edustajat ovat kuitenkin yliedustettuina
             teollisuuden etuj{rjest|iss{, mink{ vuoksi my|s valtiot
             vastaavat hitaasti ajan haasteeseen.



2.5. Paikallinen ilmastonsuojelu

             Ilmastokokouksen yhteydess{ pidettiin kaksi kaupunkien
             ilmastonsuojelua k{sittelev{{ tapahtumaa. Molemmissa
             edistyksellisten ja vastuullisten kuntien p{{tt{j{t ja
             asiantuntijat vaihtoivat kokemuksia kasvihuonekaasujen
             v{hent{misest{ paikallisviranomaisten keinoin. Aiheet
             ovat eritt{in t{rkeit{, sill{ joillakin alueilla jopa
             puolet p{{st|ist{ syntyy kuntien toimialaan kuuluvasta
             toiminnasta.

             Kokouksista suurempi oli kuntien kansainv{lisen
             ymp{rist|j{rjest|n ICLEI:n j{rjest{m{
             kaupunginjohtajien ilmastohuipputapaaminen. Kokouksen
             p{{t|slauselmassa johtajat kehottivat kaupunkeja
             v{hent{m{{n hiilidioksidip{{st|j{ns{ 20 %:lla vuoteen
             2005 menness{ vuoden 1990 tasosta. Suomesta kokoukseen
             osallistuivat Kuntaliiton ja Helsingin kaupungin
             edustajat.

             Toisen kokoontumisen j{rjesti Euroopan kaupunkien ja
             Amazonasin sademets{kansojen ilmastoliitto.
             Yhteisty|kumppanina oli Euroopan kaupunkiekologian
             akatemia. Kokouksessa Amazonasin alkuper{iskansojen
             edustajat kertoivat pyrkimyksist{{n suojella sademetsi{
             ja siten est{{ hiilen vapautuminen ilmakeh{{n.
             Eurooppalaiset kaupungit puolestaan esitteliv{t
             toimiaan energiankulutuksen ja liikenteen
             v{hent{miseksi.

             Pit{m{ss{ni paikallisagenda 21 -ty|pajassa oli
             kiinnostunutta ja p{{tt{v{ist{ porukkaa ymp{ri
             Euroopan. Osanottajien puheenvuoroista syntyi kuva,
             jonka mukaan Saksassa ja Alankomaissa on paljon
             toimintaa vireill{. Tiett{v{sti kuitenkaan miss{{n
             muualla kuin Suomessa kansalaisj{rjest|t eiv{t ole yht{
             aloitteellisia paikallisessa ja kokonaisvaltaisessa
             ilmastotoiminnassa. Myrsky ja mylv{ys! -kirja her{tti
             paljon kiinnostusta ja siit{ ollaan tekem{ss{
             tiivistelm{{ saksaksi mahdollista k{{nn|st{
             silm{ll{pit{en.


2.6. Mielenosoituksia

             Ilmastokokouksen aikana Berliiniss{ j{rjestettiin
             lukuisia mielenosoituksia. Niist{ suurin oli noin
             100.000 py|r{ilij{n kulkue. Se l{hti useilta puolilta
             kaupunkia, kulki kokouspaikan ohitse mielenosoitusta
             varten suljettua moottoritiet{ ja kokoontui
             Brandenburgin torille juhlaan.

             Nuoren ilmastokokoontuminen j{rjesti kolme
             mielenosoitusta. Niiss{ viimeinen oli virallisen
             kokouksen viimeisen{ p{iv{n{. Kampanjan v{ki istui
             kokouspaikan p{{ovien eteen ja piti ne tukittuina pari
             tuntia. Joukko aktivisteja oli rekister|itynyt
             toimittajaksi ja k{veli turvamiesten ohi suoraan
             p{{saliin. Siell{ he nostivat banderollit esiin ja
             pitiv{t palopuheita.


2.7. Maailmanpankin ei-paperi

             Kansalaisj{rjest|jen huomio kiinnittyi my|s Berliiniss{
             Maailmanpankin toimintaan. Pankki on tunnetusti
             keskitt{nyt valtaosan energialainauksestaan
             hankkeisiin, joka kasvattaa hiilidioksidip{{st|j{. Vain
             1,4 % pankin varoista ohjautuu aurinkoenergiaan ja 0,8
             % energiatehokkuuden parantamiseen. Maailmanpankilla ei
             ole ilmastokysymyst{ koskevaa politiikkaa tai muuta
             asiakirjaa, joka sitoisi pankin toiminnan
             Ilmastosopimuksen tavoitteiden edist{miseen. 

             Berliinin kokousta varten pankki oli laatinut julkaisun
             "The World Bank and the U.N. Framework Convention on
             Climate Change". Sen sis{lt| on kohtalainen, mutta sen
             kansilehdell{ on asiakirjan merkityksen m{{ritt{v{
             lausunto: T{m{ ei ole Maailmanpankin virallinen
             asiakirja; t{ss{ esitetyt n{kemykset ovat kirjoittajien
             omia eik{ niit{ pid{ liitt{{ Maailmanpankkiin.
             Kirjoittajien nimi{ ei ole mainittu julkaisussa.


3. T{st{ eteenp{in

             Kuten edellisest{ on k{ynyt ilmi, ei viel{ ole mit{{n
             merkkej{ ilmastonmuutoksen pys{htymisest{. Siten
             kansalaisj{rjest|jen t{ytyy lis{t{ puhtia ilmasto-
             ongelman ratkaisemiseksi, mik{li haluamme v{ltty{
             ennen{kem{tt|milt{ ongelmilta tulevien vuosikymmenten
             aikana. Ehdotan SUOMI 21 -kampanjan huomattavaa
             vahvistamista ja siihen kolmea uutta hanketta:
             ilmastotiedotusta eduskunnalle, korttikampanjaa KTM:lle
             ja yhteisty|t{ vakuutusyhti|iden kanssa.


3.1. SUOMI 21 -kampanja

             T{h{n asti SUOMI 21 -kampanja on ollut muutamien
             ihmisten ja yhdistysten harteilla. Se on kuitenkin
             saanut kohtalaisen hyv{n alun, josta voidaan jatkaa
             ty|t{ ilmastonmuutoksen est{miseksi ja
             oikeudenmukaisemman ty|njaon edist{miseksi. Kampanjan
             onnistumisen edellytykset ovat hyv{t, sill{ sen
             ydinteemat - ty|llisyys ja ilmasto - tulevat oleman
             pinnalla tulevina vuosina.

             Mahdollisimman monen j{senj{rjest|n tulisi kirjata
             SUOMI 21 -kampanja vuoden 1996 toimintasuunnitelmaansa
             ja varata sille rahaa ja ty|ntekij|iden aikaa. Muuten
             homma voi l{ss{ht{{ aktivistien v{sytty{ tai siirrytty{
             muihin hankkeisiin.

             Suomen uusi hallitus on sek{ mahdollisuus ett{ uhka
             SUOMI 21 -kampanjan tavoitteiden toteutumisen kannalta.
             Hallituksen tavoite puolittaa ty|tt|myys vaalikauden
             aikana vaatii toteutuakseen tuoreita ideoita, joita
             SUOMI 21 -kampanja voi saada l{pi. Vihreiden johtama
             ymp{rist|ministeri| tulee tekem{{n uusia avauksia mm.
             kansallisessa ymp{rist|strategiassa, joten mahdollisuus
             nostaa esitt{mi{mme asioita julkisuuteen on hyv{.

             Vihreiden mukanaolo hallituksessa voi kuitenkin
             lamauttaa ymp{rist|liikett{, sill{  nyth{n-homma-on-
             hoidossa-asenne saattaa lis{{nty{. Lis{ksi koko joukko
             ymp{rist|aktiiveja tempautuu mukaan valtion koneistoon
             ja liiketoiminta j{{ v{hemm{lle. Siksi erityisesti
             kampanjan paikalliseen toteutumiseen pit{{ panostaa
             tulevaisuudessa nykyist{ enemm{n.


3.2. Ilmastotiedotus eduskunnalle

             Uusi eduskunta ja suuri osa ministereist{ on
             todenn{k|isesti onnellisen tiet{m{t|n ilmastonmuutoksen
             vakavuudesta. Siksi eduskunnassa kannattaisi pit{{
             viel{ ennen kes{{ tiedotustilaisuus, jossa esitell{{n
             keskeisimm{t tosiasiat ja uhkakuvat, sek{ kerrotaan
             selke{sti miten ongelma voidaan ratkaista. Tilaisuuteen
             olisi hyv{ kutsua teollisuusministeri Antti Kalliom{ki
             kommentoimaan, sill{ h{nen toiminnallaan on ratkaiseva
             vaikutus.

             Pienimmill{{n tilaisuuden voi j{rjest{{ jonkun
             yksitt{isen kansanedustajan kanssa. Parempi olisi
             kuitenkin tehd{ se yhteisty|ss{ luonto- ja
             ymp{rist|ryhm{n tai ymp{rist|valiokunnan kanssa.

             Berliiniss{ tapasin WWF:n kansainv{lisen toimiston
             ilmastoasiantuntijan Joy Hyv{risen. H{n on l{ht|j{{n
             Suomesta mutta ei ole k{ynyt t{{ll{ kymmeneen vuoteen.
             Joy olisi hyv{ vetonaula eduskunnan tilaisuudessa.
             Luulen, ett{ WWF voisi maksaa h{nen matkakulut
             Genevest{, jos asia osataan esitt{{ oikein.


3.3. KTM:n her{tt{minen

             Suomen tulevaa energiapolitiikka muodostettaneen parin
             kuukauden aikana. Siksi voisi olla tarpeellista
             pommittaa KTM:t{ muutamilla sadoilla ja tuhansilla
             ilmastopainotteisilla yhteydenotoilla. Yksi
             mahdollisuus olisi painattaa ja jakaa postikortteja
             toukokuun 20. p{iv{n tapahtumissa. Pienemm{n ty|n
             takana on l{hett{{ SUOMI 21 -kampanjan materiaalia
             ministerille ja keskeisille virkamiehille.


3.4. Vakuutusyhti|t yhteisty|h|n

             Vakuutusyhti|t ovat ymp{rist|liikkeen mahdollinen
             yhteisty|kumppani ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jo nyt
             j{lleenvakuutusyhti|t ovat her{nneet siihen, ett{
             {{rimm{isist{ s{{oloista johtuvat korvausvastuut ovat
             paljon laskelmoituja suuremmat, sill{ hirmumyrskyjen ja
             tulvien esiintymistiheys ja voimakkuus ovat ollet viime
             vuosina kasvussa.  Esimerkiksi Yhdysvaltoja vuonna 1992
             ravistellut hirmumyrsky Andrew ajoi kuusi
             vakuutusyhti|t{ konkurssiin. Monien
             vakuutusasiantuntijoiden mukaan t{m{ ei johdu
             virheellisist{ arvioista vaan ihmisten aiheuttamasta
             ilmastonmuutoksesta.

             Vakuutusala on talousel{m{n kulmakivi, sill{ ilman
             vakuuttamista ei juuri mik{{n pankki l{hde rahoittamaan
             toimintaa. Vakuutusyhti|t ovat my|s vaikutusvaltaisia
             yrityksi{. Esimerkiksi Helsingin Sanomien tuoreen
             selvityksen mukaan kymmenen t{rkeimm{n yritysjohtajan
             joukossa kaksi on vakuutusyhti|iden toimitusjohtajia.

             SUOMI 21 -kampanja voisi k{ytt{{ vakuutusyhti|it{
             kahdella tavalla. Ensinn{kin vakuuttamalla (siis
             convince, ei insure) niit{ ilmastomuutoksen
             aiheuttamasta uhasta alalle ja siten kannustamalla
             niit{ esitt{m{{n arvovaltaisia puheenvuoroja ongelman
             vakavuudesta. Toiseksi vakuutusyhti|t voidaan saada
             aktiivisesti kampanjoimaan ilmastonmuutosta torjuvien
             toimenpiteiden puolesta samalla tavalla kun ne nyt
             toimivat esim. liikenneturvallisuuden puolesta. T{ss{
             vakuutusyhti|iden yhteisty|yhdistys on mahdollinen
             yhteisty|kumppani.

             Vaikuttaminen sumalaisiin vakuutusyhti|ihin pit{isi
             olla mahdollista, sill{ esim. tammikuinen myrsky
             aiheutti niille suuren laskun. Jos saamme Sammon Jouko
             K. Leskisen muuttamaan Nokian, SYP-KOP:n, Finlinesin,
             Tamron ja Partekin toimintaa ja Pohjolan Yrj| Niskasen
             vaikuttamaan Nokian, Repolan ja SYP-KOP:n puuhiin,
             pit{isi tulosta alkaa synty{.


3.5. Kansainv{lisi{ toimintamahdollisuuksia

             Ilmastosopimuksen tiukentaminen kahden vuoden p{{st{
             voi kaatua OECD:n muiden kuin EU-maiden vastustukseen.
             My|s OPEC-maat voivat vaikuttaa prosessin my|nteist{
             kulkua. Mik{ neuvoksi?

             OECD-maista pahimmat ovat Yhdysvallat, Kanada,
             Australia ja Uusi-Seelanti. N{iden panettelu ja
             kauppasuhteiden heikent{misell{ uhkailu lienee paras
             keino. EU esiintyi kokouksessa rakentavasti vaikka
             Suomi olikin ilmastosopimuksen pahin rikkoja. N{in
             Suomi ei siis onneksi pystynyt vaikuttamaan EU:n
             linjaan.

             OPEC-maista Saudi-Arabia ja Kuwait hoitivat Berliiniss{
             kokouksen terrorisoinnin. T{m{ on omituista, sill{
             niiden mahdollisuudet hy|dynt{{ aurinkoenergiaa ovat
             maailman parhaimpia. T{m{ viesti pit{isi saada tavalla
             tai toisella OPEC maiden p{{tt{jille: |ljykauppa
             kuihtuu v{ist{m{tt{ muutaman vuosikymmenen kuluessa,
             nyt kannattaa panostaa aurinkoenergiaan. Nesteen NAPS
             aurinkopaneeleineen voisi olla t{ss{ avuksi.