|
|
|
|||||
Osaavasti ohjattu hiiri löytää
nopeasti parhaat palat: Internet tarjoaa englanninkielellä suunnattoman määrän pätevää, kehitysmaita koskevaa tietoa. Ongelmana on, miten päästä nopeasti tiettyä maata, asiaa tai aihetta koskevan tiedon äärelle? Vielä olennaisempi haaste liittyy Internetin tiedon luotettavuuden ongelmaan. Mielekkäitä, kehitysmaita koskevia kysymyksiä on miljoonia, lukemattomia. Vastausten parhaat hakutavat riippuvat etsittävän tiedon luonteesta. Sen vuoksi on hyödyllistä tuntea tehokkaan tiedonhaun keskeiset menetelmät. Alla niitä esitellään kohdissa A-G sovellettuna kehitysmaita koskevan englanninkielisen tiedon hankintaan. Painopiste on tiedonhaun lähtösivuiksi sopivien maa- ja aihevalikoiden esittelyssä. Suositeltuja menetelmiä soveltamalla kokemattomallakin käyttäjällä on - samantien ja kysymyksestä riippumatta - mainiot mahdollisuudet onnistua tiedonhaussa. Ehtona on kuitenkin tietokoneen selain-, sähköposti- ja uutisryhmäohjelmien abc-tason tuntemus. Jos se on vielä nollatasolla, kannattaa kysyä neuvoja Internetin käyttökokemusta omaavilta tutuilta tai opetella omin voimin. Useimmiten opettelemiseen riittävät yritys-erehdys-menetelmä ja aloittelijoille tehdyt suppeat opaskirjat. Tarvittava tekninen taito on jokaisen lukutaitoisen ulottuvilla, kunhan omia mahdollisuuksia mitätöivä asenne ei ylläpidä ylitsepääsemätöntä estettä. Oivallinen esimerkki tiedonlähteiden systemaattisesta järjestämisestä ja tarjoamisesta linkkeinä on Kanadan kehitysyhteistyöviraston CIDA:n "Virtual Library on International Development". Se tarjoaa suurin piirtein koko maailmaa ja ongelmakenttää peittävästi joukon aihe-, maa-, alue-, järjestö- ja uutislähdevalikoita. Niiden hyödyntämistä hidastaa se, että linkkilistat tarjotaan aakkosjärjestyksessä. Antoisimpien löytäminen on jätetty tiedon etsijän tehtäväksi. Epätäydellisyydestään huolimatta CIDA:n linkkikirjasto on niin hyvä, että yksin sen tunteminen on pitkä harppaus kohti etsittyä tietoa. Seuraavissa luvuissa punaisena lankana on yritys paikantaa parhaiten toimivat, luotettavat tiedonlähteet. Osa noin sadasta tiedonlähde-ehdotuksesta vie vähin klikkauksin itse etsittyyn tietoon, osa vaatii kanadalaisten linkkikirjaston tapaan perusteellisempaa etsiskelyä.
Reitit maittain järjestettyyn tietoon aukeavat maavalikoista. Erittäin käyttökelpoisia on tarjolla useita. Suomen ulkoasiainministeriön ylläpitämän global.finlandin maavalikko vie kunkin kehitysmaan ydintietoihin. Samankaltaiset maakohtaiset pähkinänkuoret löytyvät myös Maailmanpankin Country data -etusivun kautta. Global.finlandin kunkin maan esittelyn lopussa on kuumat linkit kolmeen muuhun nopeakäyttöiseen maavalikkoon. Ne ovat
Amnesty dokumentoi maanosittain ja maittain ihmisoikeuksien tilaa. Myös järjestön vuosiraportti 1999 on verkossa. CIA's World Factbook profiloi kutakin maailman maata faktakokoelmalla, joka ulottuu pinta-alasta ja väestömäärästä aina kuljetusalan perusrakenteisiin asti. Tulostettuna Factbookin yksittäisen maan tiedosto mahtuu noin seitsemälle A4-arkille. Gunnar Anzingerin kiitettävän tiuhaan päivittämää linkkikirjastoa Governments on the WWW voi hyvällä syyllä luonnehtia aihepiirin supersaitiksi. Se sisältää seuraavat valikot: hallitukset, ministeriöt ja muut valtiolliset elimet, valtioiden päämiehet, kansalliset ja alemman hallintotason parlamentit, oikeusistuimet, diplomaattiset edustustot, puolueet, radio- ja tv-yhtiöt, keskuspankit, vaalikomissiot, älyllisen omaisuuden omistusta (intellectual property rights) hallinnoivat viranomaiset , tilastokeskukset ja matkailun edistämiskeskukset. Anzingerin kokoelma tekee myös monikansallisten järjestöjen - YK:sta Arktisten alueiden neuvostoon - web-julkaisujen löytämisen vaivattomaksi. Virallista tietoa kaipaavalle hänen linkkikirjastonsa on oivallinen apuväline. Sen kanssa osittain päällekkäin menee Roberto Cicciomesseren ylläpitämä linkkikirjasto Political Resources on the Net. Koosteen maanosa- ja maavalikot avaavat reittejä moniin käyttökelpoisiin tausta-aineistoihin ja tietoihin. Lähteitä ei tosin ole valittu ja järjestetty yhtä kurinalaisesti kuin Anzingerin linkkikirjastossa. Viralliset ja muut lähteet on linkitetty toisiinsa lomittuneina ja moni linkki vie ensin vain toiseen linkkivalikkoon. Eteneminen kohti etsittyä tietoa on hitaampaa kuin Anzingerin sivustossa. Sama ongelma korostuu British Library of Development Studiesin runsassisältöisessä Eldis-verkkojulkaisussa (linkki vie "the issues"-sivulle, jonka vasemmassa alareunassa on maanosavalikko). Eldis on kuitenkin suureksi avuksi ennen muuta kunkin maanosan ja maan monen täysipainoisen web-lähteen paikantamisessa. Etsittävä tieto ei löydy suoraan, vaan vaatii selailua vailla takuuta työn tuloksellisuudesta. Vaihtoehtoisia näkemyksiä viranomaisten tiedostoille tarjoavat Oneworldin maakohtaiset ajankohtais- ja tausta-aineistot. Niitä tuottavat sadat kansainvälisesti tunnetut ja vähemmän tunnetut kansalaisjärjestöt ja yhteisöt. Toisista maista ilmestyy uusia juttuja usein, toisista harvoin. Samantapaisesti toimii Euforicin "by place" -valikko. Järjestön puolensadan jäsenyhteisön joukko koostuu pääosin kansalaisjärjestöistä ja tutkimuslaitoksista, mutta partnereita ovat myös Suomen ja Hollannin ulkoasiainministeriöt. Euforic itse kuuluu Oneworldin partnereihin. Tiiviit katsaukset 192 maan poliittiseen historiaan löytyvät Metallityöläisten kansainvälisen liiton (IMF) Global facts -etusivun kautta. Tekstit on laatinut ruotsalainen vapaa toimittaja Björn Kumm. (Ruotsiksi ne näkyvät neljän ammattiliiton Dagens Arbete -verkkolehdessä.) Paljon laajemmin maailman maiden historiaa, taloutta, politiikkaa ja useita muita elämänaloja valottavat Yhdysvaltojen Kongressin kirjaston Country Studies -analyysit. Myös vierailu joulukuussa 1998 perustetun Foreign Correspondentin sivuilla voi johtaa toivottuihin tuloksiin. Linkkikokoelma johdattaa maittain järjestettyyn tietoon sananvapaudesta, valuuttojen vaihtokursseista ja monesta muusta tarpeellisesta asiasta. Tiuhassa maakohtaisessa tiedon seulonnassa hyödyllinen, mutta aikaa vaativa lähtökohta on TheList, jonka sivustosta löytyy linkki 7.900 Internet palvelun tarjoajan (ISP) kotisivulle.
Eräät maanosakohtaiset linkkikokoelmat palvelevat hienosti perusteelliseen tiedonhakuun valmiita käyttäjiä. Hyviä esimerkkejä niistä ovat Helsingin Yliopiston Iberoamerikkalaisen keskuksen alaisuudessa toimiva, Jouni Pirttijärven ylläpitämä Latinalaisen Amerikan WWW-palveluja -linkkikokoelma, Australian kansallisen yliopiston Asian Studies WWW Virtual Library ja Pennsylvanian yliopiston African Studies WWW.
Kehitysmaita koskevien uutisten löytäminen on tarpeen monessa tehtävässä. Maailman Sivu ylläpitää linkkikoostetta maailmanlaajuisesti toimivista uutistoimistoista, jotka tarjoavat webissä ilmaiseksi tuoreimpia uutisiaan. Syyskuun puolivälissä se sisälsi suoran yhteyden kehitysmaapainotteisiin Oneworldiin ja Panafrican News Agencyyn (Pana). Muut olivat AP Update, BBC, CNN, Reuters ja Time Daily. Kehitysmaiden asioihin keskittyvän uutistoimiston Inter Press Servicen (IPS) verkkouutisarkisto ulottuu uusimmista jutuista syksyn 1994 tuotantoon asti. Englanninkielinen arkisto on laaja. Se karttuu noin 25 uuden jutun päivävauhdilla. Avainsanoihin perustuva haku toimii kohtalaisesti. Aineisto tarkastelee ilmiöitä kehitysmaiden ja niiden kansalaisten oikeuksien näkökulmasta. IPS:n web-sivusto on maksullinen, mutta palvelumaksut on mitoitettu yksityishenkilöillekin sopiviksi. Tietyn maan ajankohtaiseen tietoon pääsee usein käsiksi lehtien verkkoversioista. American Journalism Review on linkittänyt ja järjestänyt maittain lähes 5.000 online-sanomalehteä. Samaa tehtävää täyttää Chilessä ylläpidettävä Aileena World-wide Media Index. Lehdistä tehokkaimmin tiedonhakijoita auttavat ne harvat, joiden arkisto on seulottavissa ilmaiseksi lehden omaan aineistoon kohdistuvan hakutoiminnon avulla. Kehitysmaissa kategorian kärkijulkaisu on web-julkaisemisen jo vuonna 1994 aloittanut, Etelä-Afrikassa ilmestyvä Daily Mail & Guardian. Sen arkisto on pätevä 1990-luvun Afrikka-tiedon lähde. Runsaasti kehitysmaita koskevia, laadukkaita juttuja löytyy myös yhdysvaltalaisen viikkolehden Timen arkistohaulla, joka tulostaa kuumat linkit kaikkiin hakuehdot täyttäviin, lehden vuosina 1994-1999 julkaisemiin kirjoituksiin. Lukuisat muutkin verkkojulkaisut palvelevat samoja, maakohtaisen tiedonhaun päämääriä kuin yllämainitut. Käyttäjälle ratkaisevaa ei ole kaikkien tunteminen vaan se, että hän löytää nopeasti ja osaa käyttää tarpeitaan pätevästi palvelevia julkaisuja. Täsmälleen oikeiden vinkkien antaminen ei ole mahdollista, koska sinänsä hyödyllisten web-osoitteiden määrä on mahtava ja koska tarjolla oleva kokonaisuus muuttuu koko ajan. Toiset julkaisut kehittyvät yhä laadukkaammiksi, toiset rapistuvat alimitoitetun päivityksen vuoksi.
Maavalikoiden rinnalla toisen tehokkaan oikotien kehitysmaatietoon tarjoavat aihevalikot. Aloittelijoille ja usein kokeneillekin käyttäjille antoisimpia lähtösivuja ovat aihevalikot, jotka peittävät laajan aihekokonaisuuden ja joiden tarjonta ei ole maantieteellisesti rajoitettua. Kehitysmaatiedon alalla vahva, aiheittain järjestetty sivusto on Oneworldin "by topic" -valikko. Sen etusivu listaa kuumina linkkeinä 79 asiantuntevasti valittua aiheotsikkoa. Ne ulottuvat maataloudesta nuorisoon, globalisaatiosta uskontoihin ja mikroluotoista asekauppaan. Kunkin aihepainikkeen takaa löytyy vähintään ohuen kirjan verran laadukkaita juttuja. Niiden otsikot ja johdantorivit listautuvat ilmestymisjärjestyksessä, tuoreimmat ylimpänä. Oneworldin aihesivuston palvelua täydellistää kunkin aiheen oman etusivun kautta avattava lista Oneworldin niistä partnereista, jotka tuottavat aihepiiristä aineistoja. Partnerien yhteystiedot voivat osoittautua erinomaisiksi lisätiedon hankinnassa. Euforicin "subject index" -valikko muistuttaa Oneworldin "by topic" -valikkoa. Euforicin ja Oneworldin aineistot täydentävät toisiaan. Yhteisöillä on sekä samoja että eri tiedontuottajia. Euforicin vahvin aihepiiri on kehitysyhteistyö. Euforicista löytyvät aiheotsikot "Lomé Conventions", Aid effectiveness", "Rethinking international cooperation" ja eräitä muita kehitysyhteistyöhön keskittyviä juttuosastoja. Oneworld on sijoittanut aihepiiriä käsittelevän aineistonsa "Aid"-painikkeen taakse. Maailmanpankin "Topics and Sectors" on aihejaottelultaan onnistunut ja avaa reittejä moneen arvokkaaseen, kehitysongelmaan liittyvään aineistoon. Aihepiirejä on 18. Eldisin "the issues" -sivuston etusivulla kolmisenkymmentä aiheotsikkoa on ryhmitelty kuuteen osastoon: sosiaaliasiat, talous, maatalous, ympäristö, onnettomuudet ja hallinto. Aiheotsikkopainikkeiden takana avautuu kustakin aihepiiristä runsaudensarvi, josta etsityn tiedon löytäminen vaatii paljon jatkoselailua. Monessa tapauksessa se kuitenkin osoittautuu vaivan arvoiseksi, koska tarjolla on linkkejä aihepiirin keskeisiin verkkotiedon tarjoajiin ja kokonaisia teoksia. Myös YK:n kestävän kehityksen komission (CDS):n "Sustainable Development Issues" -sivusto on laaja-aiheinen ja sopii aihekohtaisen tiedonhaun lähtöosoitteeksi.
Kehitysmaatietoakin sisältäviä, pitkälle erikoistuneita, aihelähtöisiä julkaisuja webissä on lähes rannattomasti. Niitä ylläpitävät yliopistot, tutkimuslaitokset, valtiolliset elimet, kansainväliset ja kansalliset järjestöt, yksityishenkilöt ja moni muu taho. Mikä on paras sukupuolten tasa-arvoon keskittyvä web-julkaisu? Mistä verkossa saa nopeiten luotettavaa tietoa kolmannen maailman ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä? Missä kerrotaan syvällisesti lasten osallistumisesta työelämään? Mitä kehitysmaissa tarkoittaa kestävän kehityksen politiikka ja mikä verkkojulkaisu tarjoaa siitä kiinnostavinta keskusteluaineistoa? Yhtä vaativia ja asiallisia kysymyksiä on satoja, ellei tuhansia. Kelvollisia vastauksia niihin on vielä enemmän, koska usein tiedon etsijälle riittää jokin muukin web-aineisto kuin paras, nopein tai kiinnostavin. Aihelähtöisessä tiedonhaussa ratkaisevaa on tuntea aihepiirin portaalit eli web-julkaisut, joiden etusivujen kautta on mahdollista edetä nopeasti kohti etsittyä tietoa. Mistä tietoverkon osoitteista löytyvät Suomen ja monen muun teollisuusmaan kehitysmaapolitiikan keskeisissä aihepiireissä auttavat portaalit tai portaalinomaiset saitit? Ydinalueiksi määritellään nykyään kestävä kehitys, kansainvälinen kauppa, talous ja kehitysyhteistyö sekä kehitysyhteistyön nykyisten pääkriteerien mukaan köyhyys, ihmisoikeudet, ympäristö, demokratia, tasa-arvo ja hyvä hallinto.
Amnesty International online on ihmisoikeuksia koskevan, sähköisen tiedonhankinnan erinomainen aloituspaikka. Etusivun Library-, News- ja Links-painikkeet johdattavat järjestön arvovaltaisiin vuosi- ja maaraportteihin, kampanjatietoihin, vuosien 1995-1999 lehdistötiedotearkistoon sekä järjestön ulkopuolisiin tiedonlähteisiin. Linkkisivulla "Links to other Human Rights related sites" -painike avaa Amnestyn kampanja-alojen aihevalikon. Se ulottuu kuolemanrangaistuksesta naisten oikeuksiin ja pakolaisista vankien tukemiseen. Sivulla muistutetaan, että vain osaan kuumien linkkien takaa aukeavista aineistoista on sovellettu Amnestyn tiukkoja lähdekriteerejä. Alan toinen raskaan sarjan portaali on YK:n ihmisoikeuskomission verkkojulkaisu. Se ja Amnestyn sivusto täydentävät toisiaan. Niiden kautta löytyy maailmanlaajuisesti luotettavat vastaukset useimpiin ihmisoikeuksia koskeviin kysymyksiin. Lisäksi ne auttavat löytämään yksityiskohtaisemman tiedon lähteitä. Kolmas vahva saitti on Human Rights Watchilla. Sen etusivulla on maakohtaisesti järjestetyn HRW World Report 1999 raportin painike ja runsaasti muita suoraan ajankohtaiseen asiaan vieviä otsikoita.
World Wide Web on pullollaan ympäristötietoutta. Mikään taho ei kuitenkaan ole panostanut todella vahvan portaalin rakentamiseen ja päivittämiseen. Alla esiteltävien portaalinomaisten ympäristösaittien kokonaisuuskaan ei yllä aihepiirin samaan peittävyyteen kuin ihmisoikeusasioissa kolmen johtavan portaalin tarjonta. Rajoituksistaan huolimatta parhaat ympäristösivustot ovat - tiedontarpeen laadusta riippuen - suureksi avuksi tietoverkon ympäristötiedon etsinnässä. World Resource Instituten (WRI) web-sivusto sisältää monessa työssä tarvittavat ympäristön tilan maakohtaiset perustilastot. Vaihtelevantasoisia ja -laajuisia aineistoja on tarjolla sekä maanosittain että keskeisten aihepiirien mukaan järjestettynä. Pääaiheet ovat maatalous, biodiversiteetti, ilmaston muutos, metsät, terveys ja hallinnointi (governance). WRI:n saitin ansioihin kuuluvat lukuisat kiinnostavat linkit muiden yhteisöjen tuottamiin materiaaleihin. Etsityn tiedon löytäminen voi kuitenkin vaatia aikaa tai päättyä tuloksettomasti. World Conservation Monitoring Centerin (WCMC) "Conservation Databases" -tietokanta palvelee monipuolisesti viidellä erikoisalueellaan. Ne ovat Species, Protected Areas, Forest, Marine ja National Biodiversity Profiles. Aiheittain web-sivuja ja -sivustoja järjestävän Yahoo-hakupalvelun Environment and Nature -osan kautta pääsee käsiksi suureen määrään tärkeitä ympäristödokumentteja, mutta haetun tiedon löytäminen voi olla työlästä, koska dokumentteja ei ole hierarkisoitu laatu- ja merkityskriteerein. Aineistot on ryhmitelty yli 50 otsakkeen alle saasteongelmasta linkkeihin, jotka vievät ympäristöalan erikoislehtiin. Yahoon Environment and Nature News palvelee korkeatasoisesti linkeillään englanninkielisen maailman laatulehtien tuoreimpiin ympäristöuutisiin ja niitä taustoittaviin kirjoituksiin. Hakupalvelu Lycosin ympäristöosasto toimii samantapaisesti kuin Yahoo. Molemmissa kehitysmaita koskeva tieto on teollisuusmaita tai koko maailmaa koskevan aineiston joukossa, kuten muissakin laajoissa, ympäristöaiheisissa verkkojulkaisuissa. Maailmanpankin "Environment" sivusto sisältää runsaasti ympäristötietoutta. Sen etusivun aihevalikko on lupaava, mutta haetun tiedon löytäminen vaatii usein lukuisia klikkauksia. Data by Topic -osa tarjoaa hyödyllisiä, maakohtaisia ympäristötilastoja. YK:n ympäristöohjelman UNEP:n verkkojulkaisu rajoittuu järjestön omaan aineistoon. Vuonna 1997 julkaistu ympäristön tilaa maanosittain analysoiva Global Environment Outlook-1 on kokonaisuudessaan luettavissa UNEP:n etusivun "State of Global Environment" -painikkeen takana. Julkaisun uunituore versio GEO-2000 ilmestyi syyskuun puolivälissä verkkoon norjalaisessa osoitteessa. UNEP:n etusivun "Environmental Issues" -painike vie "Top Environmental Issues" -aihevalikkoon, mutta osan rakennustyö on pahasti kesken. Valikon lähes 40 aiheotsakkeesta vain kuuden takana on aineistoa. Oneworldin "by topic" -aihevalikon 79 pääpainikkeesta toistakymmentä kokoaa ympäristöongelmaa maailman eri osissa valottavia juttuja. Niitä on tarjolla tuhansia. Pääosin pohjoisamerikkalaisten kansalaisjärjestöjen Envirolinkin ympäristökirjastoa mainostetaan webin laajimmaksi. Sen etusivulla on aihevalikko, joka johdattaa halutuista aihepiireistä tuhansien yhteisöjen verkkoaineistoihin. Haun onnistuminen on epävarmaa ja vaatii paljon selaamista. Tieteellistä tietoa kaipaaville WWW Virtual Library - Environment on käyttökelpoinen avaussivu. Tieto on kuitenkin monen klikkauksen takana. Virtual Libraryn etusivun kautta voi hakeutua yli tuhannen ympäristöasioiden parissa työskentelevän tieteellisen yhteisön aineistojen pariin. Ympäristökysymysten osa-alueisiin erikoistuneita mainioita sivustoja webissä on runsaasti. Esimerkiksi Yahoon Global Warming -osasto toimii hyvänä lähtösivuna kasvihuoneilmiön opiskeluun ja seurantaan.
Maailmanpankki julistaa verkkojulkaisunsa etusivulla: "Our Dream is a World Free of Poverty". Tunnuslauseen hengessä Maailmanpankin PovertyNet -sivusto sisältääkin mittavan määrän olennaista asiaa köyhyydestä: vankkaa tilastotietoa, analyysejä, raportteja jne. Palveluun kuuluu myös mahdollisuus tilata ilmaiseksi sähköpostin avulla tilaajille toimitettava PovertyNet Newsletter. Lisäksi sivuston PovertyNet Library -linkkikokoelma tarjoaa hyvin järjestetyssä muodossa yhteyksiä lukuisiin muihin köyhyyttä käsitteleviin verkkojulkaisuihin. PovertyNetiä voi hyvin perustein kutsua köyhyysteeman portaaliksi. Myös Oneworldin "Poverty" -sivusto on vankka. Uusia, tärkeitä juttuja ilmestyy tiuhaan ja etusivun kautta voi klikata 44 köyhyyttä vastaan kamppailevan kansalaisjärjestön web-julkaisuihin.
Naisten syrjitty asema ja toiminta tasa-arvon puolesta on lukuisten verkkojulkaisujen aiheena. Women in Development Networkin (Widnet) "Themes" -osaston etusivu on hyvä lähtöosoite niiden etsimiselle. Se sisältää yli 50 aiheiden ja maantieteellisten alueiden mukaan järjestettyä otsikkopainiketta. Niitä klikkaamalla aukeaa yhteyksiä satoihin nais- ja tasa-arvokysymysten kanssa työskentelevien yhteisöjen web-sivustoihin. Kaikessa runsaudessaan lähtöosoitteeksi sopii myös About.comin Women's Issues - 3rd World. Sen kautta löytää helposti selvityksiä kymmenien kehitysmaiden naisten tilanteesta, vaikka etusivun aihejaottelu ei olekaan yhtä systemaattinen kuin Widnetin. Africaonlinen
"African Women: Resources" -sivu johdattaa köyhimmän maanosan naisten
asioita käsitteleviin verkkojulkaisuihin. Niitäkin on runsaasti.
Demokratia ja hyvä hallinto tunnustetaan nykyään laajasti kehityksen olennaisiksi ehdoiksi. Niiden sisällöstä ei ole kuitenkaan systemaattista, yleisesti hyväksyttyä jaottelua, ja se heijastuu myös aihepiiriä käsittelevän aineiston sirpalemaisesta sijoittumisesta tietoverkkoon. Aineistoa on monen kuukauden opiskelun tarpeisiin, mutta johtavaa portaalia ei ole olemassa. Edes usean hyvää antia edustavan saitin kokonaisuus ei johda koko monimutkaisen aihepiirin perusteiden tiedolliseen hallintaan. Korruptiosta tarjoavat omaa tietoa ja kiinnostavia linkkejä muun muassa Transparency International (TI) ja selkeästi järjestetty Maailmanpankin Anti-Corruption Knowledge Resource Center. Laajasti aihepiirin web-julkaisuja haarukoi TI:n "Links to Sites Helping Fight Corruption" -sivu. Sananvapauden tilaan ja loukkauksiin tarjoaa mainion maakohtaisen aineiston Committee to Protect Journalists (CPJ). Se löytyy etusivun "Country Reports" -painikkeen takaa. Myös CPJ:n linkkikokoelma alan muihin verkkojulkaisuihin on erittäin käyttökelpoinen. Maailmanpankin "Public Sector" -sivusto tarjoaa etusivullaan reittejä instituutioiden analyyseihin, julkishallinnon reformointiin, hajakeskittämiseen ja moneen muuhun alateemaan. Kansalaisjärjestöjen johtavat verkkojulkaisut, kuten Oneworld, eivät ole parhaimmillaan "Governancen" ja "Democracyn" tarjonnassaan.
Euforicin "Subject Index" antaa vauhdikkaan startin kehitysyhteistyön problematiikkaan tutustumiselle. Useat aihepainikkeet vievät tasokkaisiin, monessa tapauksessa varsin laajoihin aineistoihin. Niiden kautta avautuu yhteyksiä myös lukuisiin alan kirjoittajiin ja julkaisijayhteisöihin. Pitkät ja paljon työtä tiedonhakijalta vaativat linkkilistat kehitysyhteistyön
aineistoihin löytyvät CIDA:n Virtual Libraryn "Development Policies, Project Evaluation ja
Projects" osioista.
Maailman kauppajärjestön WTO:n verkkojulkaisu on toteutettu huolella. Se sisältää runsaasti kansainvälisen kaupan perusaineistoa ja WTO:n dokumentteja. Sivustosta löytyy myös lista kansalaisjärjestöjen WTO:lle toimittamista kannanotoista. Muutoin kokonaisuus edustaa lähes pelkästään kansainvälisen kaupan nykyisen kehityssuunnan perustelua. Vaihtoehtoiseen materiaaliin pääsee kätevästi käsiksi Oneworldin "Traden" avulla. Sivuston tarjontaa päivitetään melko usein ja myös sähköiset yhteydet kaupan ratkaisuihin aktiivisesti vaikuttaviin kymmeniin kansalaisjärjestöihin avautuvat "Traden" etusivulta.
Sekä Maailmanpankilla että Eldisillä on "Economics"-nimiset aihesivustot, joiden etusivujen otsikkojen avulla voi hankkiutua laajan aihepiirin rajatummille alueille. Eldis listaa lisäksi lähes 30 talouden eri puolia tutkivaa uutis- ja keskusteluryhmää. Lantin toista puolta, kehitysmaiden työelämää ja ay-liikettä koskevien uutisten ja uutistaustojen haku kannattaa aloittaa Labourstartista ja maailman johtavan ay-keskuksen ICFTU:n web-sivustosta.
YK:n kestävän kehityksen komissio (CSD) ylläpitää verkkojulkaisua, joka paitsi palvelee mainiosti tiedonhakijoita myös osoittaa vakuuttavasti webin suuret mahdollisuudet tiedon kokoajana, järjestäjänä ja jakelijana. CSD:n "Sustainable Development Issues" -etusivu koostuu neljästä pääotsikosta: Social, Natural Resource, Economic ja Institutional. Niillä on yhteensä 29 alateemaa köyhyydestä kansainväliseen lakiin ja biodiversiteetistä teollisuuteen. Kustakin alateemasta sivusto tarjoaa maailmanlaajuisen maavalikon. CSD:n National Information -etusivu sisältää maavalikon, jonka kautta pääsee suoraan arvioihin ja tietoihin siitä, missä vaiheessa eri maat ovat kansainvälisen yhteisön määrittelemän kestävän kehityksen strategian toteuttamisessa. Kestävään kehitykseen tähtäävistä, monimutkaisista kansainvälisistä neuvotteluista kiinnostuneille portaaliksi sopii International Institute for Sustainable Developmentin (IISD) -sivusto. Sen kautta voi liittyä neuvotteluprosessia dokumentoivan "Earth Negotiations Bulletin" -postituslistan sekä eräiden muiden painaavaa informaatiota sisältävien listojen jäseneksi. Eldisin kehitystutkimuslaitosten linkkikokoelma - "a short selection" sisältää painikkeet lähes sadan, pääasiassa teollisuusmaissa sijaitsevan alan instituutin verkkosivuille. Oneworldin "Development" -sivusto tarjoaa suuren määrän nykymenoa kritikoivia kirjoituksia sekä nettiyhteyden yli 60 kestävän kehityksen puolesta toimivaan kansalaisjärjestöön.
Internet on nopea väline hyödyllisen, kehitysmaitakin dokumentoivan pikkutiedon etsimisessä.
Tehokkaan tiedonhaun lähtökohtana voi olla tieto jonkin instituution, organisaation tai muun yhteisön, esimerkiksi Maailman Terveysjärjestön (WHO), maailmanlaajuisesti merkittävästä asemasta toimialallaan. Vastaavassa asemassa on kymmeniä muitakin YK:n järjestöjä ja elimiä. Niiden www-osoitteet ovat tarjolla Official WEB Site Locator for the United Nations System of Organisations -hakemistossa, mutta etsityn tiedon löytäminen sokkeloisen YK-organisaation lukuisilta web-sivustoilta on usein hankalaa. Kuten yllä on kerrottu valtiollisten elinten ja monen muun virallisen tahon verkkosivustojen maailmanlaajuisena hakemistona toimii Gunnar Anzingerin ylläpitämä Governments on the WWW. Osa maailman yli 100.000 kansalaisjärjestöstä sisältyy Yearbook of International Organisations 1999-2000 -hakemiston verkkoversioon. Lukuisat yliopistot ja tutkimuslaitokset julkaisevat webissä runsaasti kolmatta maailmaa analysoivia tekstejä, mutta tieteellisten yhteisöjen portaalia tietoverkossa ei ole. Moni niistä linkittää suppeasti omien alojensa sivustoja.
Taitavan käyttäjän välineinä hakukoneet ja -palvelut toimivat usein kohtalaisen tehokkaasti. Helsingin kaupunginkirjasto - kuten moni muukin yhteisö - ylläpitää niistä erinomaista koostetta nimeltään Syke. Suomenkieltä osaaville saitin vahvuuksiin kuuluu suomenkielinen ohjeistus. AltaVista ja kymmenet muut hakutoiminnot perustuvat avainsanojen käyttöön. Osaavalla otteella ja onnella kaivattu tieto voi löytyä nopeasti, mutta usein suorempi reitti etsittyihin dokumentteihin löytyy aiheen mukaan webin aineistomassaa järjestävistä hakupalveluista. Kuvaavasta esimerkistä käy Yahoon Countries-valikko. Myös Helsingin ja Oslon kaupunginkirjastojen aloitteesta perustettu Multicultural Libraryn World Info on nopea reitti maakohtaisten tiedonlähteiden pariin. Foreign Correspondentin Experts-sivu koostaa verkkojulkaisuja, joiden kautta voi sähköpostilla löytää yhteyden eri alojen asiantuntijoihin, jotka ovat lupautuneet vastaamaan tiedontarvitsijoiden kysymyksiin.
Postituslistat tarjoavat kätevimmän tavan omien aihepiirien jatkuvaan seurantaan. Listoista kokoavat tietoja Liszt ja Publicly Accessible Mailing Lists. Kummankin kooste sisältää kymmeniätuhansia postituslistoja. Siitä huolimatta niissä ei ole tietoa läheskään kaikista listoista. Pätevät aihekohtaiset web-sivut sisältävät yleensä tietoja aihepiirin postituslistoista. Listan aineiston kiinnostavuus ilmenee ryhtymällä tilaajaksi ja seuraamalla sisältöä muutaman päivän tai viikon. Monen postituslistan ylläpitäjä on tehnyt nopean tutustumisen mahdolliseksi julkaisemalla saman aineiston myös webissä. Hyviä esimerkkejä laadukkaista postituslistoista ovat Inside China Today, joka lähettää päivittäin uutiskoosteen Kiinan tapahtumista, Environmental News Network ympäristötiedon alalla ja Amnesty Internationalin ihmisoikeusoikeuksia koskeva palvelu. Erinomaisesti tilaajiaan palvelevat lukuisat muutkin kehitysmaatiedon parissa operoivat postituslistat. Hyvienkin postituslistojen heikkous on se, että viesteistä tavallisesti vain pieni osa on yksittäiselle tilaajalle merkityksellisiä.
Luotettavan tiedon nopeassa hankinnassa uutis- ja keskusteluryhmillä (newsgroups) on niiden keskusteluluonteen vuoksi korkeintaan marginaalinen merkitys. Yksittäisissä tapauksissa se on kuitenkin suuri, jos ryhmän jokin viesti esimerkiksi auttaa löytämään kiinnostavia asiantuntijoita tai aktiiveja. Lisäksi keskusteluihin paneutumalla on mahdollista monipuolistaa omia käsityksiään. Hakupalvelu Dejan ansiosta tiettyä aihetta käsittelevät ryhmät löytyvät helposti. Dejan avainsanoihin perustuva haku tunnistaa hetkessä antoisat ryhmät. Forum Onen News Forumin kautta voi liittyä parinkymmenen yhdysvaltalaisen lehden keskusteluryhmiin. Osassa niistä käsitellään kansainvälistä politiikkaa.
Sähköpostin osuuden voi kuitata lyhyesti, vaikka se kuuluu epäilemättä Internetin tärkeimpiin kehitysmaatiedon välittäjiin. Sähköposti tuo tilaajille postituslistojen viestit ja tekee käteväksi suorat yhteydet tiedonlähteisiin, kuten asiantuntijoihin, viranomaisiin ja kansalaisjärjestöihin.
Internetin digitaalinen tekniikka auttaa ratkaisevasti siinä, että jostakin aihepiiristä kiinnostuneet, aktiivisesti tietoverkkoa hyödyntävät saavat lyhyellä viipeellä tiedon uusista, tärkeistä tiedonlähteistä. Kokeneet julkaisijat kiirehtivät levittämään niistä sanaa hyödyntämällä Internetin koko arsenaalia, joiden käyttäjiä asiantuntijat ja harrastajat ovat. Tieto leviää portaalin asemassa olevien web-sivustojen, huolellista työtä tekevien postituslistojen ylläpitäjien ja uutisryhmien välityksellä. Sen vuoksi jokainen, joka valittaa vankan asiatiedon löytämisen vaikeutta massiivisessa sähköisessä tietoverkossa, on joko kokematon tai tavallista hitaammin perusmenetelmiä omaksuva käyttäjä.
Internetin hyödyntäjän kannattaa suhtautua tietoverkon avulla hankkimaansa tietoon yhtä kriittisesti kuin minkä tahansa muun tiedonlähteen tarjontaan. Tietoverkossa lähdekritiikkiin on erityisen polttava tarve, koska nettitekniikan synty on madaltanut tiedon julkaisemisen kynnystä. Hyvän lähtökohdan kriittiselle valinnalle tarjoavat kokemukset tekijöistä luotettavina tahoina. Käytettäessä nettitietoa kirjoituksissa, opinnäytteissä, luennoissa ja muissa yhteyksissä on asiallista mainita sekä tiedon alkuperäinen lähde (kirjoittaja, julkaisija, julkaisu) että tiedon Internet-lähde (web-osoite, postituslista, uutisryhmä, henkilökohtainen sähköpostiviesti).
*Kirjoitus on tarkoitettu Internetin avulla kehitysmaista tietoa hakevien aloittelijoiden pysyväksi avuksi. Palvelun kehittämiseksi täydennysehdotukset ja mahdolliset oikaisut ovat tervetulleita. Erityisen toivottavia ovat kritiikki ja vinkit, jotka kohentavat suosituskokonaisuutta laadullisesti. Sivun on laatinut ja sitä ylläpitää toimittaja Juhani Artto. Alkuperäinen versio valmistui 22.09.1999. |