Vietnam:
Työttömyyttä ehkäistään viemällä työvoimaa ulkomaille

Maailman Sivu (IPS 15.07.1998 - Kalinga Seneviratne) Talouden liberalisointi on merkinnyt Vietnamissa työn tuottavuuden nousua ja vaikuttavaa taloudellista kasvua, mutta tällä hetkellä Hanoi ei halua kiihdyttää uudistustyön tahtia.

Maata uhkaa vakava työttömyysongelma, joka liittyy valtion yritysten yksityistämiseen, tuottavuuden parantamiseen ja rakenteiden modernisointiin.

Maailmanpankki ja läntiset avunantajamaat haluavat, että Vietnam nopeuttaa valtion yritysten yksityistämistä ja sijoituksia koskevien sääntöjen väljentämistä, mutta maan hallitus ei ole kuulevinaankaan ehdotuksia.

Viranomaiset pikemmin keskittyvät miettimään keinoja, joista olisi apua työtä hakeville ihmisille. Työvoiman vienti kuuluu keinovalikoimaan. Tavoitteena on, että 150 000 kansalaista työskentelee ulkomailla vuonna 2000.

Vuosikymmenen alussa työttömien osuus oli yhdeksän, kymmenen prosenttia. Siitä se laski alle kuuteen prosenttiin vuonna 1996, mutta on taas noussut. Hanoissa ja Ho Chi Minhin kaupungissa työttömyysaste on noin yksitoista prosenttia, maakunnissa jopa kahdeksantoista.

"On ironista, että taloutemme nopean kasvun aikana työntekijän kohonnut tuottavuus johtaa hänen työtoverinsa irtisanomiseen", huomauttaa vietnamilaisen talouslehden päätoimittaja Dao Nguyen Cat. "Valitettavasti uusia liikeyrityksiä ei synny niin nopeasti, että kaikki työpaikkansa menettäneet voitaisiin palkata."

Koko maa on Catin mielestä ristiriitaisessa tilanteessa. "Voidakseen hyödyntää kaikkia taloudellisia voimavarojaan Vietnamin on uudistettava valtionyhtiöitään, mutta sen kovana hintana on työttömyyden paheneminen, eikä hallituksella ole varaa pehmentää ongelmaa työttömyyskorvauksilla."

"Valtionyritysten pönkittäminen estää työpaikkojen lopettamisen, mutta tehottomat tehtaat kuormittavat haitallisesti taloutta, eikä Vietnamilla ole varaa siihenkään."

Päättäjät alkoivat liberalisoida taloutta 1986, minkä jälkeen talous on kasvanut yhdeksän prosentin vuosivauhdilla. Tuottavuuden kehitys on rajoittanut työvoiman kysyntää maataloudessa. Vuonna 1995 maaseudun työpaikkojen määrä kasvoi enää prosentin ja viime vuonna määrä supistui.

Vuosina 1991-1995 teollisuuden uudistustyö loi uusia yrityksiä ja työpaikkojen määrä kasvoi viisi prosenttia. Kolmen viime vuoden aikana työpaikkakehitys on kuitenkin ollut päinvastaista. Valtionyritysten yksityistäminen on nostanut tuottavuutta ja johtanut työpaikkojen lopettamiseen. Tilannetta ovat kärjistäneet kiristyneen kilpailun aiheuttamat yrityskuolemat.

Työläisten ongelmat ovat uudistusprosessin väistämättömiä oheisseurauksia, kommentoi Kazi Matin, joka toimii Vietnamissa Maailmanpankin pääekonomistina.

Hän ja muut asiantuntijat teoretisoivat, että tarpeellisten markkinauudistusten toteuttaminen synnyttää yksityissektorilla uusia, huippukorkean tuottavuuden yrityksiä, jotka palkkaavat rakennereformien työttömiksi tekemät työläiset.

Näin Maailmanpankki ja muut avunantajat perustelevat esitystään valtionyritysten uudesta yksityistämiskierroksesta.

Perustelu ei kuitenkaan vakuuta avainhenkilöitä, kuten hallituksen merkittävän suunnittelukeskuksen johtajaa Nguyen Minh Tua. Hän pelkää, että julkisen tuen lopettaminen kaataisi valtionyhtiöitä pahentaen työttömyyttä.

Tun mukaan Vietnamin johto pitää keskeisenä haasteena sosiaalisen turvaverkoston luomista maan omilla varoilla. Se vaatii verotuksen kiristämistä ja nostaa myös rikkaiden veroprosenttia.

Maailmanpankin Matin ei suunnitelmaa hyväksy. "Verotuksen kiristäminen synnyttää lisää ongelmia talouselämän muissa osissa. Se ei voi olla ratkaisu", hän korostaa.

Matin uskoo, että ulkomaiset avunantajat ovat halukkaita täydentämään valtion voimavaroja sen kehitellessä turvaverkostoa, mikäli Hanoi toteuttaa ehdotetut uudistukset. "Sitä Vietnam ei kuitenkaan ole tehnyt, eikä se sen vuoksi ole saanut ulkopuolelta tarvitsemaansa tukea."

Hanoi on niin syventynyt etsimään ratkaisua paisuvaan työttömyysongelmaan, että se ei kuuntele muiden esityksiä. Vuosittain miljoona uutta nuorta tulee työmarkkinoille. Hallitus suunnittelee puolentoista miljoonan uuden työpaikan luomista vuosittain välttyäkseen sosiaaliselta aikapommilta.

Suunnitelmaan sisältyy lainoja pienille investointihankkeille ja uusia kouluttautumismahdollisuuksia työnhakijoille. Työvoiman vienti on suunnitelmassa keskeisessä asemassa. Näköalana on jopa 400 000 vietnamilaisen pysyvä työskentely ulkomailla.

Hallituksen asiantuntijoiden mukaan straregia on edullinen molemmille osapuolille. Vastaanottava maa ja sen yritykset saavat halpaa työvoimaa ja vietnamilaiset työläiset ansaitsevat paremmin kuin kotimaassaan. Hallituksella on mielessä myös se, että ulkomailla vietnamilaiset oppivat vieraita kieliä ja että heidän ammattitaitonsa kohenee aiheuttamatta kustannuksia Vietnamin valtiolle.

Vietnam alkoi viedä työvoimaansa ulkomaille 1980-luvulla. Lähtijät olivat etupäässä merimiehiä ja teknisiä asiantuntijoita. Heidän tulonsa kartutti valtion kassaa 300 miljoonaa dollaria (dollari on 5,5 markkaa) vuodessa. Viime vuonna summa oli jo miljardi dollaria.

Vietnamilaisen työvoiman tärkeimpiä vastaanottajia ovat olleet Etelä-Korea, Japani, Laos, Tsekin tasavalta, Venäjä ja Kuwait. Kaukoidän talouskriisin koetellessa lujasti Japania ja Etelä-Koreaa vietnamilaiset uskovat löytävänsä työvoimalleen kysyntää Taiwanissa, Singaporessa, Bruneissa, Kambodzhassa, Saudi- Arabiassa, Omanissa, Irakissa, Arabiemiirikunnissa ja jopa Etelä- Amerikassa.

(Inter Press Service)

 

..... juttu

© Muista tekijänoikeudet