Thaimaa:
Kansalaisjärjestö suostuttelee vanhempia
- älkää myykö tyttäriä bordelliin!

Maailman Sivu (SuPer-lehti 2000 - Sinikka Sajama) Seksiteollisuuden värvärit kiertävät Pohjois-Thaimaan vuoristokylissä ostamassa nuoria tyttöjä lapsiprostituoiduiksi. AIDSia vastaan kamppaileva kansalaisjärjestö kiertää samoja kyliä ja houkuttelee vanhempia luopumaan myyntiaikeista ja lähettämään tyttäret kouluun.

On aikainen aamu Mae Saissa, Thaimaan pohjoisimmassa kaupungissa. Iso joukko 10-15-vuotiaita tyttöjä purkautuu ulos palmunlehdillä katetusta pitkästä bamburakennuksesta, kodista, josta he ovat juuri heränneet. He peseytyvät sarongi päällään taivasalla ja kerääntyvät avokatokseen syömään joka-aamuisen riisikeittonsa. Koulupäivä on alkamassa.

- Älkääkä nyt alkako säälittelemään ja huokailemaan! Nämä lapset ovat oikeita onnentyttöjä, varoittelee australialainen vapaaehtoistyöntekijä Tanja McQueen länsimaisiin mukavuuksiin tottuneita vieraita. Olemme tutustumassa Tyttärien koulutusohjelmaan (Development and Education Program for Daughters and Communities, DEPCD) Se on yksi niistä kymmenistä kansalaisjärjestöistä, jotka kukin omalla sarallaan tekevät AIDSin vastaista työtä Pohjois-Thaimaassa.

DEPCD:n perustaja Sompop Jantraka halusi puuttua pohjoisessa rehottavaan prostituutioon ja lapsikauppaan. Hänen lähtökohtansa oli, ettei niiden leviämistä voida estää puuttumatta niiden sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin syihin, kuten köyhyyteen, etniseen syrjintään ja naisten heikkoon asemaan. Sompop perusti järjestoön, joka tarjosi tytöille prostituution vaihtoehtona mahdollisuutta käydä koulua ja hankkia ammatti.

Alle 10-vuotiaatkin bordelliin

DEPCD tekee työtä kaikkein haavoittuvimman ryhmän: syrjittyjen, köyhien vuoristoheimojen keskuudessa. Kaikilla vuoristolaisilla ei ole edes Thaimaan kansalaisuutta eikä näin ollen oikeutta koulunkäyntiin tai lailliseen työhön tai oman peltotilkkunsa omistamiseen. Monet eivät edes puhu thainkieltä.

- Thaimaan seksiteollisuus on soluttautunut tehokkaasti köyhiin, moniongelmaisiin vuoristokyliin. Värvääjät käyvät säännöllisesti ostamassa jopa alle 10 vuotiaita lapsia, mieluiten tyttöjä prostituutioon. He etsivät kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat perheet, joilla on huumeongelmia, suuria velkoja, työttömyyttä tai AIDSia. Välittäjät tarjoavat perheille summia, jotka tuntuvat rahatalouteen tottumattomista ihmisistä valtavan suurilta, kertoo Sompop.

DEPCD:läiset yrittävät ehtiä edelle. He etsivät kyläpäälliköiden ja munkkien avustuksella perheet ja tytöt, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa tilanteessa. Sompop työtovereineen käy esittämässä ongelmaperheiden vanhemmille, että tyttärille olisi tarjolla toisenlainenkin tulevaisuus: turvattu koulunkäynti ja ammattiin valmistuminen. Usein tytön saaminen DEPCD:n siipien suojaan ja kouluun vaatii pitkiä neuvotteluja ja vakuutteluja. Monet syrjäkylien vanhemmista eivät tiedä, mihin lapsensa lähettävät myydessään hänet bordelliin tai karaokebaarin tarjoilijaksi.

Liian harva pääsee kouluun

Tällä hetkellä noin 400 tyttöä käy koulua ja opiskelee ammattiin DEPCD-ohjelman tuella. Osa tytöistä asuu edelleen kotonaan, mutta saa taloudellista tukea koulutusohjelmalta, toiset asuvat DEPCD:n asuntoloissa ja osallistuvat järjestön itsensä pyörittämään ammatilliseen koulutukseen.

Lähes kymmenen toimintavuoden jälkeen DEPCD onpystynyt vakiinnuttamaan toimintansa ja laajentamaan sitä. Vuosi sitten DEPCD:n ohjelmaan otettiin mukaan 18 poikaa. Sen jälkeen aloitettiin thainkielen opettaminen Sae Main katulapsille, jotka ymmärtävät vain kukin omaa heimokieltään. Ja nykyisin Mae Sain keskuksessa järjestetään lähellä asuvien vuoristolaisten lapsille päiväkotitoimintaa.

- Me tavoitamme vain pienen osan vuoristokylien lapsista. Paljon suurempi joukko myydään prostituutioon ja muuhun lapsityöhön. Mutta me emme anna periksi, sillä yhdenkin lapsen pelastaminen seksiteollisuuden riistolta on meille tärkeä saavutus, vakuuttaa Sompop Jantraka.

Noin kymmenen vuotta sitten yhden miehen projektina alkanut työ on laajentunut vuosien varrella ja saanut kansainvälistä huomiota ja tukea. Rahoituksensa se saa pääosin kansainvälisiltä organisaatiolta, kuten UNICEFilta ja ILO:lta sekä teollistuneiden maiden kehitysyhteistyöohjelmista. Tyttärien koulutusohjelmassa työskentelee myös ulkomaalaisia vapaaehtoisia, ja se kerää taloudellista tukea myös yksityisiltä henkilöiltä ja järjestöiltä. Lähempiä tietoja DEP:stä ja sen toiminnasta saa osoitteesta :

© Muista tekijänoikeudet