Eteläinen Afrikka:
Angola syyttää Sambiaa Unitan tukemisesta

Maailman Sivu (Kaleva 25.02.1999 - Tiina-Maria Levamo) Angola on viime kuukaudet vajonnut yhä syvemmälle sotaan. Neljän rauhan vuoden jälkeen hallituksen joukot iskivät Unita-kapinallisten riveihin joulukuussa. Vastus oli vahvempi kuin mitä hallitus osasi odottaa. Angola väittää tämän johtuvan siitä, että naapurimaasta Sambiasta välitetään kapinallisille aseita.

Angola on uhannut Sambiaa jo kahdesti tämän vuoden puolella ilmaiskulla, mikäli aseiden välitystä ei maiden rajalla saada kuriin. Sambian presidentti Frederick Chiluba on sinnikkäästi kiistänyt väitteet vedoten Sambian rauhanomaisiin ponnistuksiin eteläisen Afrikan alueella.

Maailmalla toki vielä muistetaan Sambian pääkaupungissa Lusakassa 1994 otettua valokuvaa, jossa Chiluba pitää voittoisasti kädestä kiinni Angolan presidenttiä Eduardo dos Santosia ja Unitan johtajaa Jonas Savimbia.

Lusakan rauhansopimus on kuitenkin tätä nykyä kuollut dokumentti. Unitan joukot ovat taistelleet vahvoina Angolan hallitusta vastaan jo kuukausia. Kapinallisten hallussa väitetään tällä hetkellä olevan jo muun muassa kaikki Angolan merkittävimmät timanttiesiintymät.

Myös YK on joutunut tunnustamaan Angolan sodan edessä voimattomuutensa ja kykenemättömyytensä valvoa rauhansopimusta. Se onkin näillä näkymin vetämässä rauhanturvaajansa pois jättäen maahan vain humaanitääriseen tuen: terveydenhuollon henkilökuntaa ja ihmisoikeustarkkailijat.

Hallitus kytköksissä asekauppoihin?

Angolan hallituksen teoria Unitan joukkojen yhä vahvistuvista riveistä ja kasvavista asevoimista viittaa naapurimaiden avunannon suuntaan. Ugandan, Ruandan, Togon ja Burkina Fason lisäksi erityisesti Sambian hallituksen virkamiehiä ja eteläafrikkalaisia liikemiehiä on syytetty sissien tukemisesta.

Jo vuosia jatkuneet Angolan paljastukset Sambian osallisuudesta timantti-, huume- ja asekauppoihin ovat viime kuukausina vain vakavoituneet. Savua on ilmassa jo niin reilusti, että väitteissä täytyy olla tultakin.

Presidentti Chiluba on syytösten vakavuuden huomioon ottaen ollut sangen pidättyvä ja lyhytsanainen. Se on osittain ymmärrettävää, sillä väitetyistä Angolan asekauppoihin liitoksissa olevista hallituksen virkamiehistä suurin osa on Chiluban hallituksen luottomiehiä. On selvää, että syytösten paljastuminen todeksi johtaisi Sambiassa välittömästi sisä- ja ulkopoliittiseen skandaaliin.

Kapinallisjohtaja Jonas Savimbin kanssa käytyjen asekauppojen päätekijöiksi Angola on nimennyt Sambian nykyisen energiaministeri Ben Mwilan, ulkoasiainministeri Keli Walubitan sekä pääministeri Christon Tembon.

Unitan kenraali Chatan sekä presidentti Chiluban sukulaisena tunnetun Mwilan väitetään Sambian luoteisosassa sijaitsevalta maatilaltaan välittäneen aseita sekä järjestäneen sisseille sotaharjoituksia.

Angolan ja Sambian rajan tuntumassa sijaitsevassa valtion omistamassa Zambezi Lodge-majatalossa uskotaan kapinallisten käyneen neuvotteluja asevälittäjien kanssa sekä käyttäneen lähellä olevaa lentokenttää aseiden välityksen yhtenä tukikohtana.

Ulkoministerin bensa-asemalta polttoainetta

Luultavasti pääministeri Tembo on pakostakin tiennyt aseiden vaihtumisesta huumeisiin ja timantteihin, sillä itse Sambian salaisen tietopalvelun johtaja Xavier Chungun väitetään soluttautuneen mukaan hämäriin kauppoihin.

Ulkoasianministeri Walubitan taas sanotaan omistavan maiden rajan tuntumassa Zambezin alueella bensa-aseman, josta on välitetty kapinallisille polttoainetta. Niin Walubita kuin Mwilakin ovat julkisuudessa – jopa hyökäten – kiistäneet osallisuutensa.

Samaan hengen vetoon ovat he haukkuneet syytöksistä kirjoittaneita sambialaisia toimittajia epäisänmaallisiksi "papukaijoiksi". Julkista hämmästystä on herättänyt, ettei presidentti ole jäädyttänyt ministereitä virantoimituksessa, kunnes tutkimukset paljastavat asioiden todellisen laidan.

Entisen ministerin mystinen murha

Aseiden välitys saa jo kansainvälisen agentti- tai rikostarinan piirteitä, kun Unita-kauppoihin on julkisuudessa yhdistetty vielä presidentti Chiluban poika, Chani Fisheries-yhtiön johtaja Tito Chiluba, lentoyhtiö Aero Zambia sekä marraskuussa kotiinsa murhattu entinen valtionvarainministeri Ronald Penza.

Penzan murhan väitetään johtuneen ase- ja huumekauppiaiden välienselvittelyistä. Toistaiseksi Chiluban hallitus ei ole virallisesti julkistanut murhaajia.

Moni Sambiassa uskoo, että murhan takana on jotain paljon hämärämpää, johon peräti Sambian hallituksen korkeat virkamiehet ovat sotkeutuneet.

Lentoyhtiö Aero Zambian toimitusjohtaja David Torkophin pidätti Sambian huumekomissio noin kuukausi sitten, mutta myöhemmin Torkoph poistui Etelä-Afrikkaan. Lentoyhtiön väitetään kuljettaneen aseita Unitan sisseille.

Nyt on paljastunut, että eteläisen Afrikan alueella operoi peräti kolme lentoyhtiötä, joiden koneet on maalattu Aero Zambian väreillä. Myöskään Torkophilla ei ole kovin puhtaat paperit: hänen väitetään välittäneen aseita muun muassa Irakille ja Iranille.

Angolassa syntynyt eteläafrikkalainen liikemies Hugo Batista taas on väitteiden mukaan toiminut linkkinä Unitan kapinallisjoukkojen ja Sambian viranomaisten välillä. Batista on karkoitettu maasta. Aseiden välitykseen näyttävät myös sotkeutuneen portugalilaissyntyiset veljekset Lopez sekä John Babtista, jonka rajan tuntumassa oleva kauppa pommitettiin tammikuun alussa.

Unitan sissien epäillään olleen teon takana.

Siviilit peloissaan rajan molemmin puolin

Sambian oppositiopuolueet ja kansalaisjärjestöt väittävät presidentti Chiluban pettäneen kansansa luottamuksen epäonnistuessaan vastaamaan virallisin tutkimuksin Angolan syytöksiin.

Presidentti on kansan pettymykseksi keskittynyt viime ajat matkustelemaan Kongon demokraattisen tasavallan sisällissodan sovittelijana ympäri eteläistä Afrikkaa – kuin kalastaen ulkopoliittisia pisteitä. Samaan aikaan Angola on toistamiseen uhannut Sambiaa sotilaallisella väliintulolla.

Matkoiltaan Chiluba on saanut tukea ainakin Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandelalta sekä Zimbabwen presidentti Robert Mugabelta. Viime viikkoina Sambia on esittänyt virallisen pyynnön niin OAU:lle (Organisation of African Unity) kuin YK:lle ja SADC-maiden neuvostolle toimia välittäjinä Angolan ja Sambian välisissä neuvotteluissa.

Arvattavasti eniten Angolan konfliktista kärsivät siviilit –niin Sambiassa kuin Angolassakin. Sambian puolelle Unitan asentamiin miinoihin on jo muutama siviili menehtynyt. Pelossa elävät rajakaupunkien asukkaat ovat raportoineet kapinallisten liikkuvan Sambian puolella kunnioittamatta rajaviranomaisten käskyjä.

Angolassa jo noin miljoona siviiliä on joutunut pakenemaan kodeistaan.

Angola itsenäistyi 1975 Portugalin siirtomaavallan alta. Jo ennen itsenäistymistä alkaneiden taistelujen arvioidaan vaatineen noin 800 000 uhria.

Kotimaassaan pakolaisina olevien lisäksi Sambian lounaisosassa sijaitsevalla Maheban pakolaisleirillä tiedetään olevan noin 25 000 angolalaista. Kun Mayukwayukwan pakolaisleiri lasketaan mukaan, Angolan pakolaisten määrä Sambiassa nousee noin 30 000:een. YK:n pakolaiskomission mukaan Sambiaan saapuu Angolasta päivittäin noin 150 siviiliä.

© Muista tekijänoikeudet