Nicaragua: Rautatieprojekti puraisee palan Atlantin alueesta?

Maailman Sivu (Picanic 14.01.1999 - Magda Lanuza) Nicaraguan itäinen osa, ns. Atlantin alue, on ollut lähes aina eristyksissä muusta maasta. Vuonna 1905 Atlantin alueeksi määriteltiin noin 60 prosenttia Nicaraguan pinta-alasta. Nyt alueesta halutaan lohkaista pois neljäsosa. Taustalla kummittelee kansainvälinen megaprojekti rautatieliikenteen avaamiseksi Keski-Amerikan kannaksen poikki.

Nicaraguan Atlantin alueen eteläinen osa herätti lännessä asuvien kiinnostuksen jo varhain vuosisadan alkupuolella. Suuryritykset levittäytyivät alueelle etsimään kumia, puuta ja kultaa. Suurin ulkopuolinen invaasio tapahtui 1960-luvulla, kun kansallisen maareformin kautta Atlantin alueen intiaaneille kuuluvia maita jaettiin lännen köyhille mestitseille. Alkuperäiskansat saivat väistyä uusien tulijoiden tieltä.

Vuonna 1987 sandinistihallinto määritteli uudessa perustuslaissa Atlantin rannikon alueen itsehallintoalueeksi, jolla on oikeus päättää yhdessä keskushallinnon kanssa mm. luonnonvarojen käytöstä. Samalla Atlantin alue jaettiin kahtia pohjoiseen RAANiin ja eteläiseen RAASiin.

Nicaragua on jaettu 15 lääniin. Vuonna 1996 tuli julkisuuteen lakiesitys, joka tähtää uuden läänin perustamiseen. Ehdotuksena on, että RAASista - ja siten myös Atlantin autonomisesta alueesta - lohkaistaisiin noin puolet pois omaksi läänikseen. Jostain syystä uutta suunniteltua aluetta on alettu kutsua 17. lääniksi.

RAASin typistäminen puolella liittynee kiinteästi kansainvälisten sijoittajien suunnitelmiin rakentaa Nicaraguan poikki kulkeva kuivakanava. Canal seco -nimellä tunnetun rautatieprojektin on tarkoitus ulottua Atlantilta Tyynellemerelle ja avata uusi kulkureitti kansainväliselle konttiliikenteelle.

Nykyinen liberaalihallitus on useassa yhteydessä ilmoittanut pitävänsä kanavahanketta eritttäin tärkeänä. Hallituksen lähtökohtana lienee, että alueiden, joiden läpi rautatie tulee kulkemaan, on oltava helposti hallittavissa. Siksi oman läänin perustaminen on tarpeellista.

Hallitus puolustaa kanavan rakentamista, koska hanke toisi maahan uusia työpaikkoja. Poliitikot muistuttavat Panaman kanavan soveltumattomuudesta raskaalle liikenteelle, suurille ja moderneille laivoille. Nicaragualainen kuivakanava tarjoaisi vaihtoehtoisen reitin vanhalle mutta tärkeälle vesireitille.

Monet Atlantin rannikon poliitikot ja kansalaisjärjestöjen edustajat ovat sitä mieltä, että uuden läänin perustaminen ja kuivakanavan rakentaminen uhkaa alueen itsehallintoa. Heidän mukaansa projektin vaikutukset paikallisten ihmisten kannalta ovat lähinnä negatiivisia. Myös megahankkeen johtaja on kommentoinut samaan suuntaan: kuivakanava ei tuo ratkaisua köyhyyteen eikä alikehitykseen. 

Ympäristöjärjestö Centro Humboldtin julkaisema tutkimus osoittaa, että kuivakanavan rakentaminen vaarantaisi mm. biodiversiteetin ylläpitämisen, itsehallintoalueen toiminnan, perinteisten intiaaniyhteisöjen säilymisen, arkeologisten suoja-alueiden turvaamisen ja kansallisen suvereniteetin koskemattomuuden.

© Muista tekijänoikeudet