Kosovo: Konflikti, jota ei aseilla ratkaista

Maailman Sivu (Pakolainen 1-2000 - Aleksi Aaltonen) Kosovossa sodan lopettaminen onnistui väkivallalla, mutta väkivaltaa tämä ei alueella lopettanut. Tapahtumien syihin ei sotatoimilla vaikuteta, joten NATOlla ja Kfor-joukoilla on korkeintaan välineellinen rooli rauhaa rakennettaessa.

19-vuotias Senaj Shajkovci asui serbien etnisten puhdistuksien ajan Pritzrenin kaupungissa. Hän pysyi sisällä serbilasten huudellessa ulkona "Me tapamme albaanit!" –iskulauseita. Perheen isä jonotti joka aamu tuntikausia ja sai toisinaan vain yhden leivän perheen päivän ateriaksi. Senajin mukaan serbit ja albaanit elivät sovussa keskenään ennen Milosevicin valtaantuloa. Enää hän ei usko sen olevan mahdollista.

Eri kansallisuuksien vaikutus Kosovossa näkyy tuhottujen talojen lisäksi lukuisisssa uskonnollisissa pyhätöissä, jotka edustavat pääasiassa albaanien turkkilaisilta omaksumaa islamia ja serbien sekä pienen osan albaaneista tunnustamaa kreikkalais-katolistista uskoa. Rajan tuntumaan Makedonian puolelle pystytetty romaanien pakolaisleiri kertoo omaa kieltään Kosovon albaanien kyvyttömyydestä elää rinnan vähemmistöjen kanssa. Kolmannen merkittävän vähemmistökansallisuuden Kosovossa muodostavat turkkilaiset.

Bela Serkan kylässä KLA:n (UCK) upseeri Nuredin Gashi toteaa joukkomurhan näyttämönä olleen kylän saavan elokuun alussa puolet tarvitsemastaan avusta. Talvi on tulossa eikä avun varassa ole totuttu elämään, joten rakennukset korjataan ja jäljet siivotaan nopeasti. Albaanit korjaavat taloista ensimmäiseksi katon ja alakerran liikehuoneiston, jotta kauppa saadaan jälleen pyörimään. 100 000 kotia jää korjaamatta ennen talvea. Puoli miljoonaa albaania joutuu viettämää talven väliaikaisissa asumuksissa.


Kollektiivinen mielenterveysongelma

Kosovon pienellä alueella toimii yli parisataa kansainvälistä organisaatiota humanitaarisen avun ja muissa tehtävissä. Paikan päällä kukaan ei tiedä kaikkien järjestöjen tehtävää ja voimavaroja – ei edes alati paikkaa vaihtavien toimipisteiden sijaintia. Useimmat paikalliset ovat avustusjärjestöjen toimintaan kuitenkin tyytyväisiä.

Työnteko toimii terapiana sodan aiheuttamiin traumoihin. Lontoolaisen oikeuslääkäriryhmän ja hollantilaisen räjähdyaineasiatuntijoiden tutkiessa surmatun kyläläisen hautaa Krusha e Vogëlissa kylän miehet toimivat omasta tahdostaan kaivajina. Avustustyöntekijöiden saapuessa tuhottuihin kyliin heiltä pyydettiin usein mielenterveydellistä apua.

Avustusjärjestöjen keskeisimpiä tehtäviä on auttaa albaaneja toipumaan henkisistä vammoista. Osa albaaneista ei tule koskaan selviämään kidutuksen ja omaisiin kohdistuneen väkivallan traumoista. Vanhus, joka joutui juomaan omien poikiensa verta ei koskaan toivu kuten ei toipunut myöskään nainen, jonka veljen serbit olivat tappaneet. Hän kuoli 21-vuotiaana syndänkohtaukseen Krusha e Madhen kylässä.


Tutkimusta ja journalismia, mutta ketä varten

Kaikkia hautoja, rikospaikkoja ja ruumiita ei ehditä tutkia niiden suuren lukumäärän vuoksi – osa jää kokonaan löytymättä. Vielä elokuun alussa uusia kohteita löytyi lähes päivittäin. Tutkimusten päämäärä - selvittää julmuuksien suunnitelmallisuus ja serbijoukkojen komentoketju Jugoslavia-tuomioistuinta varten - on tehnyt sotarikostutkimuksista vaikeasti ymmärrettäviä paikallisille. Malacushan yli sadan ihmisen joukkohautaa tutkivat ensimmäisinä lehtimiehet. YK saapui paikalle vasta myöhemmin.

Ruumiista selvitetään kuolinsyy ja olosuhteet, joissa kuolema oli tapahtunut. Kuolleiden tunnistamiseen on kuitenkin vain harvoin aikaa, vaikka tunnnistaminen olisi eloonjääneille tärkeää, toteaa Helena Ranta, oikeuslääketieteen tohtori Helsingin Yliopistolta. Ranta johti muun muassa tammikuussa 1999 tapahtunutta Racakin joukkomurhaa tutkinutta riippumatonta tutkijaryhmää.

Sotarikostutkimukset eivät suoranaisesti vastaa paikallisten tarpeeseen saada tietoa omaistensa kohtalosta. Albaanit eivät välttämättä koe saavansa oikeutta kansainvälisen organisaation kautta, mikä on osaltaan johtanut traumojen purkautumiseen väkivaltaisuuksina. Kansainvälisen oikeuden dosentin Lauri Hannikaisen mukaan mahdollinen syyntakeettomuuden aleneminen otetaan huomioon langetettaessa tuomioita kostoihin syyllistyneille albaaneille. Useat ihmisoikeusryhmittymät ovat vaatineet kadonneiden kohtalon selvittämistä.

Vaikka eri kansallisuuksien ja uskontojen yhteentörmäys alueella on ilmeinen, ei nationalismi riitä selittämään miksi naapureina eläneet ihmiset tappavat toisiaan. Albaaninationalistit syyllistyivät etnisin perustein serbien ankaraan vainoon toisessa maailmansodassa. Tämän jälkeen albaanit ja serbit elivät vuosikymmeniä ilman konfliktia kunnes Slobodan Milosevic tuli valtaan 1980-luvulla. Brittiläisen tutkijan Mary Kaldorin mukaan kansanryhmien välistä vihaa on tarkoituksellisesti ruokittu Balkanilla 1990-luvulla epäinhimillisillä väkivallanteoilla. Sen päämääränä on ollut saada syntynyt nationalismi palvelemaan poliittisten johtajien tavoitteita.


Kahtijaot ovat siellä missä ihmisetkin – kaupunkien ja kortteleiden tasolla

Kfor-joukkojen tehtävä Kosovossa on selkeä, riisua taistelevat osapuolet aseista ja rauhoittaa tilanne sivilihallinnon rakentamista varten. Tehtävän yksinkertaisuudessa saattaa kuitenkin piillä sen suurin haaste. Kfor-joukot ovat hyvin varustettuja ja ne toimivat ammattimaisesti. Niillä ei kuitenkaan ole miehiä suojelemaan kaikkia yksittäisiä kohteita, saati sitten toimimaan poliisivoimina.

Tilanne voi johtaa Kosovossa pysyviin aluejakoihin eri kansallisuuksien kesken. Näin on käynyt Kosova Mitrovican kaupungissa kuten jo aiemmin kävi Bosniassa. Mikrotason aluejaot näyttävät kansainvälisen tiedonvälityksen mittakaavassa kansallisuuksien rinnakkaiselolta. Kosovon asukkaille ne edustavat kahtiajakoa, johon he törmäävät päivittäin. Aluejaot juurruttavat kansallisuuksien vastakkainasettelun Kosovon hallintorakenteeseen.

Kosovon albaanit vastustavat voimakkaasti alueiden jakamista, mutta ovat tarjonneet ainoana vaihtoehtona serbien poistumista. Vaatimustaan albaanit ovat tehostaneet jopa joukkomurhalla. Tilannetta mutkistaa Serbian haluttomuus ottaa vastaan serbipakolaisia. Heistä osa on Krajinan serbejä, jotka muuttivat alueelle Kroatiasta 1994-1995. Serbien ja albaanien rinnakkaiseloon ei usko edes nimettömänä pysyttelevä YK:n pakolaisjärjestön työntekijä, joka epäili Kosovon tyhjentyvän serbeistä viidessä vuodessa.

Vaikka yhdessä koettu kriisi on yhdistänyt Kosovo albaanit tiiviiksi ryhmäksi, kansan sisäiset vastakkainasettelut saattavat nousta pintaan jaettaessa valtaa siviilihallinnossa. Vastakkainasetteluja voi syntyä maltillisen Ibrahim Rugovan johtama LDK-puolueen ja virallisesti lakkautetun Kosovon vapaustusarmeijan KLA:n (UCK) välille.


Humanitaarinen apu ratkaisee

Jugoslavian ja Kosovon jälleenrakentamisen onnistuminen luo edellytyksiä kestävälle rauhalle, joka ei perustu yhden kansan ylivaltaan. Herkkyys tarttua uudestaan aseiseen on Kosovon kylissä suurempi kuin kaupungeissa. Elintaso maaseudulla on kaupunkeja alhaisempi. Serbit tuhosivat monet kylät täysin, minkä takia osa maaseudulle palanneista albaaniperheistä on jäänyt tyhjän päälle. Kaupungit säästyivät sen sijaan Pejëä lukuunottamatta pahimmilta tuhoilta. Kaupunkien elintaso on tosin osin keinotekoista, sillä sitä ruokkivat ulkomaiset avustustyöntekijät Saksan markoillaan. Joskus tulee aika jolloin avustustyöntekijät poistuvat maasta.

Serbien puolisotilaallisissa joukoissa albaanien tappamiseen ja ryöstämiseen osallistunut mies totesi TV-haastattelussa: "Tekisin sen uudestaan". Väkivallan lopettaminen väkivalla ei onnistu. Onnistuuko se lainkaan ratkeaa vasta vuosikymmenien kuluttua. Siitä riippuu koko Kosovo-operaation onnistuminen – ja tullaanko NATOn hyökkäys Jugoslaviaa vastaan arvioimaan oikeutetuksi.

Artikkeli perustuu haastatteluiden lisäksi seuraavista osoitteista löytyviä lähteitä: www.phr.org, www.bbc.co.uk, www.serbia-info.com, www.alb-net.com, www.ykliitto.fi, www.yle.fi ja www.wcl.american.edu. Lisäksi lähteinä on käytetty Nykysuomen sanakirjaa ja Lonely Planetin Eastern Europea (Lonely Planet Publications, 1999). Paikannimet on artikkelissa kirjoitettu albaanian kielisessä asussaan.

© Muista tekijänoikeudet