Kiina:
Luonnonmullistus vai ihmisen toiminta syynä tulviin?

Maailman Sivu (IPS 16.09.98 - Antoaneta Bezlova) Pahimmat tulvat sitten vuoden 1954 ovat käynnistäneet Kiinassa ennennäkemättömän rohkean keskustelun ympäristökatastrofien syistä. Tutkijat ja ympäristöjärjestöt väittävät, että metsien hävittäminen ja järvien kuivattaminen pahentavat tulvia. Hallitus on joustanut totutusta kannastaan, että kyseessä olisi pelkkä luonnonmullistus.

Teollistumisen ja talouskasvun myötä valtavia metsäalueita on hakattu Jangtse-, Nen- ja Songhuajokien varsilta. Vesi, joka ennen imeytyi metsiin, virtaa nyt vapaasti jokiin.

Elokuisen tulvahuipun aikaan Kiinan hallitus kielsi hakkuut, erityisesti luonnonmetsissä, ja rakentaminen metsäalueille pysäytettiin toistaiseksi.

Kiellon johdosta pelkästään Sichuanin maakunnassa 100 000 metsätyömiestä jää työttömiksi ja paikallisen väestön tärkeä tulolähde katoaa.

Käydessään hiljattain maan koillisosan tulva-alueilla Kiinan pääministeri Zhu Rongji vieraili myös paikallisen perheen luona, joka on kunnostautunut istuttamalla suuret määrät metsää.

Perheen pää, Ma Yongshun, oli tunnettu sankari Maon aikana, kun hän toteutti iskulausetta "ihminen voi valloittaa luonnon" kaatamalla 36 000 puuta. Päästyään eläkkeelle 1982 Ma on istutellut perheensä kanssa samoille seuduille 46 000 puuta.

"Tehkäämme metsätyömiehistä puiden istuttajia", Zhu Rongji sanoi kehottaen kansakuntaa ottamaan oppia Ma Yongshunista. Kiinan lehdistö julkaisi laajasti hänen vetoomuksensa.

Hallitus on tämänvuotisten ennätystulvien yhteydessä myöntänyt, että pahenevissa ympäristöongelmissa on myös ihmisen sormi pelissä. Luonnonvoimat valjastettiin empimättä ihmisen käyttöön Maon kaudella (1946-1976). Talonpoikia kehotettiin "istuttamaan viljaa kaikkialle" ja he kuivattivat satoja pikkujärviä Jangtsen varrella riisipelloiksi. Näin tulvavesien luonnolliset keräysaltaat tuhoutuivat.

Tutkijat ja ympäristöjärjestöt ovat muuttuneessa ilmapiirissä käyneet avointa ja rohkeaa keskustelua Kiinan ympäristöongelmista. Myös hallituksen valvonnassa olevat lehdet ovat tulleet siihen mukaan.

"Jangtsejoki: luonnonmullistus vai ihmisen aiheuttama katastrofi?" kysyttiin Beijing Economic Daily -lehdessä julkaistussa artikkelissa. Siinä lyötiin lyttyyn virallinen selitys, jonka mukaan tämänvuotiset ennätystulvat johtuisivat El Nino- ja La Nina- sääilmiöistä. Artikkelissa luetellaan vaikuttavia lukuja Kiinan ympäristötuhoista.

Artikkelin mukaan kulumiselle altistuneiden Jangtsen ranta- alueiden määrä kaksinkertaistui 1950-1986, ja samaan aikaan jokivarsien metsät vähentyivät puoleen entisestä.

Tulvavettä keränneistä järvialtaista katosi 46 prosenttia. Joen keskijuoksulla sijaitsevassa, "tuhansien järvien maana" tunnetussa Hubein maakunnassa on enää noin 300 järveä jäljellä 1 066:sta.

Saastekuormitukset pahentavat ympäristötuhoja. Jangtseen lasketaan noin 20 miljardia tonnia jätevesiä ja 700 000 tonnia kemikaaleja vuodessa.

"Mitä olemmekaan tehneet kerran niin kauniille Jangtsejoellemme?" kyselivät artikkelin kirjoittajat.

Suuri väestö asettaa Kiinan ympäristön koetukselle. Jangtsen jokilaaksossa asuu 400 miljoonaa ihmistä eli yksi kolmasosa Kiinan väestöstä. Tehtaita rakennetaan ja koko ajan lisää ihmisiä muuttaa alueille, jonne tulvavesiä on jouduttu ohjaamaan tärkeimpien kaupunkien suojelemiseksi.

Washingtonissa päämajaansa pitävän Worldwatch-instituutin johtaja Lester Brown sanoi heinäkuussa, että tulvavesiä on pakko ohjata asutuille alueille, koska asumattomia paikkoja ei enää löydy. Hän ennusti tulvien olevan tulevina vuosina vielä pahempia ja evakuoitujen ihmisten määrän kasvavan paljon nykyistä suuremmaksi.

Hallituksen arvioiden mukaan 14 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään kodeistaan tulvien takia ja 223 miljoonalle ihmiselle niistä on ollut haittaa. Virallisen uutistoimiston Xinhuan mukaan 3 000 ihmistä on tähän mennessä menehtynyt.

Taloudellisten menetysten on arvioitu olevan 20 miljardia dollaria (yli 100 miljardia markkaa).

Taloustieteilijä Hu Angang Kiinan tiedeakatemiasta arvioi: "Talouskasvulle aiheutuneita menetyksiä vakavampi asia on se, että tämän vuoden tulvat näyttävät olevan tietyn kehityskulun huipentuma. Luonnonmullistuksia sattuu entistä useammin, yhä laajemmilla alueilla ja ne aiheuttavat aina vaan suurempaa tuhoa."

(Inter Press Service)

© Muista tekijänoikeudet