Keski-Aasia:
YK:n väestörahaston UNFPA:n asiantuntemusta tarvitaan väestölaskennan uudistamisessa - Päätösten pohjaksi kunnon tilastot

Maailman Sivu (Kehitys Utveckling 2/98 - Matti Remes)

Mihin uusi koulu rakennetaan? Entä miten päiväkodit, terveyskeskukset ja muut hoitolaitokset kannattaisi sijoittaa, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin asiakkaitaan?

Tilastojen luvatussa maassa Suomessa tällaisia päätöksiä helpottavat tarkat väestötiedot, mutta kehitysmaissa tilanne voi olla kokonaan toinen.

Keski-Aasiassa vielä käytössä olevat neuvostoajan tilastot ovat sekä epäluotettavia että vanhentuneita. Esimerkiksi Uzbekistanissa viimeisin koko alueen kattava väestölaskenta on vuodelta 1989. Vielä tuolloin kylästä kylään ja korttelista kortteliin liikkuneet laskijat tulivat Moskovasta. Nyt itsenäinen Uzbekistan joutuu pitämään kirjaa kansalaisistaan omin voimin.

"Valtakunnallinen väestölaskenta on meille ylivoimainen tehtävä. Meiltä puuttuu sekä rahaa että asiantuntemusta", Uzbekistanin tilastokeskuksen johtaja Gafur Kudratov huokaa.

Tilastotieteilijän epätoivoa lisää vielä se, että kuluvan vuosikymmenen aikana alueen väestöpohja on mullistunut enemmän kuin koskaan aiemmin sitten Stalinin suurten pakkosiirtojen. Suuri joukko venäläisiä ja muiden slaavilaisten kansojen edustajia on jättänyt Keski-Aasian ja Kaukasuksen

"Muuttoliike on yhä ongelma", Kudratov sanoo.

Tasavallat laskevat kansalaisensa

Vaikka rahasta, asiantuntijoista ja tilastointia helpottavasta tietotekniikasta on huutava pula, lähivuosina kaikissa Keski-Aasian valtioissa aiotaan suorittaa väestönlaskenta. Apua on luvassa mm. YK:n väestörahasto UNFPA:lta, jonka kautta Suomikin rahoittaa tulevia suuroperaatioita neljällä miljoonalla markalla.

Keski-Aasian maista Kazakstan ja Kirgisia suunnittelevat väestölaskennan toteuttamista ensi vuonna. Tadzhikistan ja Turkmenistan aikovat tehdä vastaava urakan vuotta myöhemmin. Uzbekistan laskee väkensä aikaisintaan 2001. UNFPA:n arvion mukaan väestölaskenta maksaa noin viisi markkaa asukasta kohden. Esimerkiksi 22-miljoonaisessa Uzbekistanissa kustannukset olisivat yli 100 miljoonaa markkaa.

"Kyse on niin isosta asiasta, että sen valmistelut on aloitettava hyvissä ajoin. Ensimmäiseksi on saatava väestönlaskentaa koskeva lainsäädäntö kuntoon. Kyselykaavakkeiden laadinnassa, väestölaskijoiden kouluttamisessa ja muissa käytännön järjestelyissä menee myös aikaa. Lisäksi on tärkeää, että kansalaisten tiedottaminen aloitetaan hyvissä ajoin", YK:n väestörahaston UNFPA:n asiantuntija Luisa Engarcia luettelee.

Kansalaisten motivointi on poikkeuksellisen tärkeää, sillä Neuvostoliiton aikana ihmiset pitivät kodista kotiin kiertäviä väestönlaskijoita yhtenä vihatun valtion kontrollin välineenä.

"Tiedotuskampanjoissa pyritään selvittämään, miksi oikeiden tietojen antaminen on tärkeää ja minkä vuoksi väestönlaskennan tulokset ovat perusta tärkeille yhteiskunnallisille päätöksille", Engarcia sanoo.

Laskennassa tutkitaan myös väestön laadullista puolta. Sukupuoli- ja ikäjakauman lisäksi tutkijat kysyvät mm. perheiden tuloja. Kyselyn avulla pyritään kartoittamaan myös Keski-Aasian tasavaltojen etnistä kirjoa.

"Tämä saattaa olla kaikkein vaikein tehtävä, sillä erityisesti vähemmistökansallisuuksiin kuuluvat eivät välttämättä halua tai uskalla paljastaa kyselijöille oikeaa tietoa. Esimerkiksi Uzbekistanissa monet tadzhikit sanovat mieluummin olevansa uzbekkeja, vaikka puhuvatkin omaa kieltään", Engarcia kertoo.

© Muista tekijänoikeudet