Keski-Aasia:
Perheen tulojen ja sosiaalipalvelujen alamäki naisjärjestöjen huolenaiheita - Naiset laman suurimmat kärsijätMaailman Sivu (Kehitys Utveckling 2/98 - Matti Remes) Moniin muihin kehitysmaihin verrattuna naisten asema on ollut suhteellisen hyvä Keski-Aasian tasavalloissa. Tulevaisuus näyttää kuitenkin synkemmältä: työttömyys ja yhteiskunnan palvelujen romahdus tuntuvat kipeimmin naisten jokapäiväisessä elämässä.
"Siirtymäaikana on ollut niin paljon ongelmia, että naisten aseman parantaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Lama on vaikuttanut eniten naisiin. Valtio on irtisanonut myös paljon koulutettuja naisia - opettajia, lääkäreitä ja tiedemiehiä."
"Myös julkisten palvelujen heikkenemisestä kärsivät erityisesti naiset. Esimerkiksi pula päivähoitopaikoista johtaa siihen, että monet joutuvat valitsemaan uran ja lastenteon välillä", kazakstanilainen sosiologi Meral Akkert sanoo.
Neuvostoliiton ansiona Akkert pitää sitä, että silloinen koulutusjärjestelmä oli varsin tasa-arvoinen ja että naiset olivat aktiivisia yhteiskunnallisessa toiminnassa.
"Lailliset oikeudet ovat samat, joten suurimmat ongelmat löytyvätkin kotoa. Miehet pitävät itsestään selvänä sitä, että naisten pitää tehdä kaikki kotityöt", kirgisialainen lakinainen Leila Sadykova valittaa.
Sadykovan mielestä huonoin tilanne on maaseudulla, jossa perinteiset tavat ja vanhoilliset islamilaiset virtaukset määrittelevät tarkkaan naisen paikan perheessä.
Naisia kannustetaan yrittäjiksi
Naisjärjestöt eri puolilla Keski-Aasiaa kampanjoivat naisten oikeuksista, mutta ne potevat pulaa sekä taloudellisista resursseista että vapaaehtoisista. Yksi menestyksekkäimmistä on Tadbirkor Ayol, vapaasti käännettynä Uzbekistanin liikenaisten yhdistys. Nimensä mukaisesti järjestön tavoitteena on kannustaa ja neuvoa naisia pienyrittäjyyteen liittyvissä asioissa.
Yhdistys on avannut eri puolille Uzbekistania koulutuskeskuksia, joissa yrittäjiksi aikoville naisille opetetaan yrittämisen perusasioita, kuten taloudenpitoa, markkinoinnin alkeita ja selviytymistä viranomaisten pykäläviidakosta.
Vuonna 1991 perustetussa järjestössä on tällä hetkellä runsaat 3000 jäsentä, joista monet ovat perustaneet oman kaupan tai käsityöpajan. Jäsenmaksujen lisäksi toiminta on rahoitettu ulkomaisilla avustuksilla.
Liikenaisten yhdistyksen puheenjohtaja Dildor Alimbekova on Uzbekistanin ensimmäisiä naisyrittäjiä. Hän perusti 1990-luvun alussa ompelimon, jossa on tällä hetkellä kymmenen työntekijää.
"Firman perustaminen vielä Neuvostoliiton aikana oli monille vieras ajatus. Kuuluin itsekin kommunistiseen puolueeseen ja jouduin joukon eteen haukuttavaksi, kun kerroin suunnitelmistani", Alimbekova kuvailee.
Painostuksesta huolimatta Alimbekova piti päätöksensä. Pian hän alkoi kuulla muidenkin naisten perustamista yrityksistä ja ajatus naisyrittäjien etuja ajavasta yhdistyksestä virisi.
"Tällä hetkellä olemme arvostettu yhdistys ja jäsenmäärämme kasvaa tasaisesti. Näyttää siltä. että Uzbekistanissa naiset eivät ehkä ole aktiivisia politiikassa, mutta taloudesta he ovat sitäkin kiinnostuneempia", Alimbekova arvelee.
© Muista tekijänoikeudet