Keski-Aasia:
Heroiini virtaa Silkkitiellä - Keski-Aasian maat
yrittävät padota huumeiden tulvaa Eurooppaan

Maailman Sivu (STT 06.11.1998 - Meiling Malmberg) Tarunhohtoinen Silkkitie, jota pitkin kamelikaravaanit toivat muinoin idän ylellisyystavaroita länteen, on nykyisin yksi Keski-Aasian tärkeimmistä huumereiteistä. Jatkuvasti paisuva oopiumi- ja heroiinivirta uhkaa muuttaa Neuvostoliiton raunioille syntyneet, demokratiaan pyrkivät uudet valtiot
rikollisten johtamiksi "narkokratioiksi".

Vielä 1980-luvulla huumeiden virta kulki Afganistanista ja Pakistanista Iranin ja Turkin kautta Eurooppaan. Kun Iran sulki Afganistanin vastaisen rajansa islamilaisen vallankumouksen jälkeen, salakuljettajat joutuivat etsimään uusia väyliä toimittaakseen tuotteensa Euroopan markkinoille.

Neuvostoliiton hajottua Keski-Aasiaan syntyi viisi uutta itsenäistä valtiota: Kazakstan, Uzbekistan, Kirgisia, Tadzhikistan ja Turkmenistan. Maiden välinen rajavalvonta toimii käytännössä vain siellä, mihin on rakennettu teitä. Niinpä huumeet siirtyvät helposti rajojen yli vaikeakulkuisella vuoristoseudulla. Kukoistavaa huumekauppaa yritetään nyt hillitä YK:n avulla.


Iranissa kuriirit ammutaan

YK:n huumevalvontaohjelma UNDCP aloitti vuosi sitten hankkeen, jonka tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä alueen valtioiden välillä huumekaupan patoamiseksi. Projektia vetää entinen Kirgisian poliisivoimien eversti Aleksandr Zelitshenko, joka kertoo, että huumeidentorjunnassa on otettu mallia Iranista. Otteet eivät kuitenkaan ole aivan yhtä kovat: Iranissa huumekuriiri ammutaan armotta, jos hänen hallussaan on yli 50 grammaa huumeita.

Projektin puitteissa poliisi- ja tulliviranomaisille on toimitettu mm. ajoneuvoja ja viestintälaitteita, ja alueen maat ovat ryhtyneet vaihtamaan tietoja huumekauppiaiden liikkeistä.

Keski-Aasian maat ovat suureksi osaksi karua ja vaikeakulkuista vuoristoa. Rajavartijat joutuvat tekemään työtään kovissa oloissa: he asuvat viikkokausia alkeellisissa majoissa ilman vettä ja sähköä. Minkäänlaisia laitteita ajoneuvojen tutkimiseksi heillä ei ole, eikä myöskään helikoptereita, joiden avulla vuorilla liikkuvia voitaisiin valvoa ilmasta käsin. Koirien käyttäminenkään ei onnistu. Kokemus on osoittanut, että koirat menettävät hyytävässä kylmyydessä hajuaistinsa puolessa tunnissa ja menehtyvät todennäköisimmin vuoristotautiin muutaman päivän kuluessa.

UNDCP:n antamien varojen turvin vuoristoasemille on nyt määrä rakentaa kunnon suojat huumeiden salakuljetusta valvoville viranomaisille ja mm. pieniä tuulivoimaloita sähkönsaannin turvaamiseksi.

Kiinan ja Kazakstanin välissä sijaitsevassa Kirgisiassa huumekaupan keskus on puolen miljoonan asukkaan Osh maan eteläosassa. Huumeet tulevat kaupunkiin pääasiassa Gorno-Badakshanin maakunnasta Tadzhikistanista.
Tadzhikistan on yhä sekasorron vallassa sisällissodan jäljiltä, ja huumeita virtaa sinne lähes esteettä rajan yli Afganistanista.

Oopiumin ja heroiinin takavarikot ovat viime vuosina kasvaneet ripeästi, mutta edelleenkin huumeista saadaan pysäytettyä vain murto-osa. Oshin poliisin varastossa lojuu 660 kiloa huumeita: suuria kääröjä raakaoopiumia
ja pienenpieniä kirjekuoria, joissa on heroiinia.

Huumeisiin liittyvät rikokset ovat viime vuosina lisääntyneet Kirigisiassa 20 prosenttia vuodessa. Huumekauppa ei ole enää pienimuotoista köyhän miehen bisnestä, vaan hyvin organisoitua toimintaa.


Suuret voitot houkuttavat

Heroiini on jatkuvasti kasvattanut suosiotaan, koska siitä saa ylivoimaisesti parhaimman hinnan. Kun kilo puhdasta oopiumia maksaa sata dollaria Afganistanissa, hinta on kivunnut 750 dollariin aineen saavuttua Oshiin. Moskovassa siitä saa jo 8 000 dollaria. Samasta määrästä heroiinia saa Oshissa 20 000 ja Moskovassa 100 000 dollaria. Suuret voitot houkuttelevat toisinaan myös heikkopalkkaisia poliiseja poikkeamaan kaidalta tieltä. Oshissa on tuomittu muutamia poliiseja huumerikoksista 10-12 vuodeksi vankeuteen.

Poliisin palkka on Kirgisiassa nelisenkymmentä dollaria kuukaudessa, mikä riittää nipin napin turvaamaan pienen perheen elannon. Houkutus ottaa vastaan lahjuksia ja katsoa huumerikollisten toimia läpi sormien on epäilemättä suuri.

Vaikka oopiumiunikko kasvaa hyvin myös Keski-Aasian maiden suotuisassa ilmastossa, Eurooppaan päätyvä oopiumi ja siitä valmistettu heroiini ovat pääosin peräisin Taleban-liikkeen hallitsemasta Afganistanista. Afganistan on yksi maailman suurimmista oopiumintuottajista: YK:n tietojen mukaan se tuottaa oopiumia noin 3 000 tonnia vuodessa.
Kirgisia tuotti neuvostoaikoina laillisesti 16 prosenttia maailman oopiumista sairaaloissa tarvittavan morfiinin valmistusta varten.

Oopiuminviljely kiellettiin maassa 1974, kun ilmeni, että 90 prosenttia tuotannosta päätyi laittomille markkinoille.

© Muista tekijänoikeudet