Indonesia:
Talouskriisi pakottaa lapset töihin

Maailman Sivu (IPS 12.08.1998 - Kafil Yamin) Samalla kun Indonesian talous jatkaa alamäkeään, yhä useammat lapset joutuvat perheen rahavaikeuksien vuoksi luopumaan koulunkäynnistä. Heidän on hakeuduttava töihin, ja moni päätyy seksibisnekseen. Lasten ravitsemustilanne heikkenee, ja katulasten joukko kasvaa.

Lapset kärsivät eniten Indonesian kriisistä, jonka arvioidaan tänä vuonna kutistavan maan taloutta 13 prosenttia. Maailmanpankki ennustaa, että talous kääntyy kasvuun jo vuonna 2000, mutta kriisin sosiaaliset seuraukset tuntuvat kauan sen jälkeenkin.

Indonesialaisten terveys heikkenee, lapsi- ja lapsivuodekuolleisuus yleistyvät ja rokotuskampanjat kutistuvat. Myös lukutaitoisuus menee takapakkia.

"Monet indonesialaiset odottavat kriisin kestävän 3-4 vuotta. Siinä on enemmän kuin riittävästi aikaa tuhota fyysiset ja henkiset voimavarat valtavalta joukolta Indonesian lapsia", arvioi YK:n lastenapujärjestön Unescon johdossa aiemmin työskennellyt John Williams.

Vuonna 1990 Indonesian lukutaitoprosentti oli 77, joka päihitti Kaakkois-Aasiassa vain Laosin ja Kambodzhan.

Ennen viime vuonna iskenyttä lamaa peruskoulua käyvistä 7-12- vuotiaista indonesialaisista keskeytti opintonsa 1,2 miljoonaa eli 24 prosenttia. Kouluviranomaiset pelkäävät keskeyttäneiden määrän nousevan tänä vuonna 8 miljoonaan. Yläasteelle jatkaa nyt enää 58 prosenttia koululaisista, kun heitä aiemmin oli 78 prosenttia.

Viranomaiset arvioivat, että kuluneen vuoden aikana noin viidennes kaikista koululaisista on lopettanut opiskelunsa perheen rahatilanteen vuoksi.

Indonesian tilastokeskuksen mukaan köyhyysrajan alle pudonneiden asukkaiden määrä on noussut 79 miljoonaan, joka on noin 40 prosenttia koko väestöstä. Toisten lähteiden mukaan köyhien määrä on jo yli 100 miljoonaa.

Lain mukaan peruskoulu ja lukio ovat Indonesiassa ilmaiset ja pakolliset. Monet koulut perivät silti kuukausittaisia opintomaksuja. Itse asiassa oppilaat maksavat nyt enemmän kuin ennen hallituksen julistaman "ilmaisen opetuksen" alkamista.

"Indonesialaisessa koulussa oppilas erehtyy, jos hän väittää, että viisi plus viisi on kymmenen. Silloinhan opettajalle, rehtorille ja opetusvirastolle ei jäisi mitään. Oikea vastaus on 25 tai enemmän", selittää Rusdi. Hän on kolmen lapsen isänä täysin kypsynyt vaihteleviin koulumaksuihin.

Indonesian hallitus koettaa houkutella koulunsa keskeyttäneitä takaisin lupaamalla stipendin 3,8 miljoonalle varattoman perheen lapselle.

"Ellei keskeyttämisongelmaan tartuta välittömästi, hanke yleisen oppivelvollisuuden aikaansaamiseksi epäonnistuu täysin", selittää tohtori Hidaya Syariff Indonesian suunnittelu- ja kehitysvirastosta.

Myös Maailmanpankki ja Aasian kehityspankki ovat luvanneet tukea Indonesian lasten koulunkäyntiä, ja tietoa apurahoista levitetään muun muassa radiossa.

Lasten työnteko lisääntyy silti koko ajan, ja työpäivät pitenevät.

Bandungin tekstiiliteollisuuden keskuksessa Majalayassa lapset muodostavat nyt noin 26 prosenttia työvoimasta. Tangerangissa alaikäisten osuus on jopa 32 prosenttia. Nämä lapset raatavat vähintään 10-tuntisia päiviä ja ansaitsevat alle kuusi markkaa viikossa.

Helppoa ei ole niilläkään lapsilla, jotka joutuvat tienaamaan elantonsa kadulla pesemällä tuulilaseja, kerjäämällä, varastamalla ja kauppaamalla lehtiä tai seksiä.

Ennen talouskriisiä Unicef arvioi Indonesian katulasten määräksi noin 50 000. Nyt sosiaalityöntekijät pelkäävät määrän jopa viisinkertaistuneen. Monet lapset ovat päätyneet rikollisjärjestöjen käsiin.

Kriisin syvetessä katulasten elämä ja otteet kovenevat. Pääkaupunkilainen pankkivirkailija kertoo, ettei hän enää poistu kotoaan ilman suurta määrää kolikoita.

"Eräänä päivänä olin kotimatkalla ilman pikkurahaa enkä pystynyt maksamaan lasten lauluesityksestä. Siitä hyvästä joku naarmutti autoani", hän kertoo.

Indonesian kaupungeissa toimii nyt monia suuren suosion saavuttaneita paikkoja, jotka myyvät pikkutyttöjen seksipalveluja.

Asiantuntijat pelkäävät, että monen nuoren tytön elämäntie on jo pysyvästi viitoitettu: hän on juuttunut tappotahtiseen tekstiilitehtaaseen tai bordelliin.

(Inter Press Service)

© Muista tekijänoikeudet