Maailman Sivu (Kehitys Utveckling 3-97 - Juhani Artto) Indonesian talous kasvoi 1975-1984 keskimäärin 7,2 prosenttia vuodessa. 1985-1995 nousu oli 7,1 prosenttia ja viime vuonna 7,7 prosenttia. Asiantuntijat ennustavat yli seitsemän prosentin lisäystä myös kuluvana ja ensi vuonna.Indonesia:
Talousihme indonesialaisittain
Väestön reaaliansiotaso on noussut pitkään neljän, viiden prosentin vuosivauhtia. Vaikka valtaeliitti on kahminut suruttomasti itselleen suuria omaisuuksia, alempienkin sosiaaliryhmien asema on kohentunut. 1970-luvun alussa kansallisen köyhyysrajan alapuolella eli 60 prosenttia väestöstä, tänään enää neljätoista prosenttia.
Miljoonat ihmiset ovat kuitenkin vain täpärästi köyhyysrajan paremmalla puolella. Työväestön matalat palkat kuuluvat maan kehitysstrategiaan, josta maan kenraalivetoinen johto pitää tiukasti kiinni rikkoen avoimesti ihmisoikeuksia ja kansainvälisten normien mukaisia ay-oikeuksia. Itsenäisen ay-liikkeen johtaja Muchtar Pakpahan on vankilassa ja häntä syytetään tekaistuin perusteluin kapinasta.
On kuvaavaa, että Niken urheilujalkineita valmistava indonesialainen työläinen ansaitsee alle kymmenen markkaa päivässä. Monikansallinen suuryritys valmistuttaa lähes kolmanneksen jalkineistaan Indonesiassa. Yhdysvalloissa Nike maksaa tuotteitaan mainostavalle tähtiurheilijalle yhtä paljon kuin yhtiön Indonesiassa toimivat alihankkijat vuodessa kymmenilletuhansille työntekijöilleen yhteensä.
Alunperin Indonesian talouden nousu perustui öljyn ja muiden raaka-aineiden vientiin, mutta halpaa työvoimaa hyödyntävä teollisuus kipusi keskeiseen asemaan 1980-luvun jälkipuoliskolla. Öljyn osuus vientituloista on laskenut kymmenen vuoden takaisesta 75 prosentista runsaaseen 20 prosenttiin. Yhtä dramaattisesti on supistunut öljyn merkitys valtion tulonlähteenä.
Indonesia kuuluu monikansallisten yhtiöiden suosikkikohteisiin kolmannen maailman sijoitusmarkkinoilla. Vuonna 1995 suorat ulkomaiset sijoitukset Indonesiaan harppasivat 5,7 miljardiin dollariin ja niiden ripeä laajeneminen jatkunee, koska samana vuonna valtio antoi luvan peräti 40 miljardin dollarin uusille ulkomaisille sijoituksille.
Ulkomainen velka saattaa aiheuttaa Indonesialle ongelmia, mistä alueen toisen nousijan Thaimaan bahtin kurssin raju lasku heinäkuussa antoi varoituksen. Indonesia oli toissa vuonna velkaa ulkomaille 106 miljardia dollaria.
Maailmanpankki on huomauttanut Indonesiaa sosiaalisen kehityksen hitaudesta. Saarivaltion hallinto aikookin lisätä tuntuvasti kuluvalla suunnittelukaudella Repelita VI:lla sosiaalisektorin määrärahoja.
© Muista tekijänoikeudet