Intia kirii

Maailman Sivu (Kumppani 3-97 - Juhani Artto) Intian talous on kasvanut kolmena vuonna peräkkäin yli seitsemän prosentin vuosivauhdilla.

Maan hallitus uskoo uusimmassa talouskatsauksessaan (Economic Survey '97), että nopean kasvun jatkumiseen on hyvät mahdollisuudet, koska vuonna 1991 aloitetun uusliberalististen reformipolitiikan kannatus on laajentunut puoluekentässä.

Ripeä kasvu on raivannut vuoden 1996 vaalien jälkeisille hallituksille liikkumavaraa olla sosiaalinen. Kommunistisen liikkeen molempien suuntausten vaikutusvaltaiset edustajat luonnehtivat 28.2.1997 annettua budjettiesitystä edulliseksi köyhille.

Uusliberalistinen oppi on säilynyt valtapolitiikan perusteena, vaikka hallitus on vaihtunut vuoden 1991 jälkeen kahdesti. Sitä jatkaa myös keväällä työnsä aloittanut pääministeri I.K.Gukralin 13 puolueen vähemmistöhallitus, joka pysyy pystyssä Kongressipuolueen tuella.

Hallitukset ovat ulottaneet rakenteellisen uudistustyön vähitellen lähes kaikille talous- ja finanssipolitiikan alueille. Helmikuun lopulla annetussa budjettiesityksessä tuontitulleja alennetaan, yritysverotusta lievennetään ja vakuutusalaa avataan yksityissektorille. Esitykseen sisältyy tuntuvia korotuksia postimaksuihin ja junalippuihin.

Virallinen suhtautuminen ulkomaisiin sijoittajiin on muuttunut perinpohjaisesti. Torjunta on vaihtunut kosiskeluksi ja houkuttelevien etujen tarjoamiseksi. Edellisen hallituksen pääministeri Deve Gowda kertoi talvella Davosin huippuvaikuttajien seminaarissa, että Intia toivoo saavansa vuosittain ulkomaisia sijoituksia kymmenen miljardin dollarin arvosta. Viime vuosina luku on pysytellyt kahdessa, kolmessa.

Monikansallisten yritysten intoa laimentaa se, että Intian hallitukset eivät ole onnistuneet vähentämään korruptiota ja yrityksiltä vaadittavan paperisodan määrää huolimatta ministerien monista lupauksista.

Viennin harpauksellinen lisääntyminen on ollut tärkeä talouskasvun vauhdittaja. Päättymässä olevalla tilikaudella 96/97 viennin kasvu on kuitenkin hidastunut olennaisesti, selvästi alle kymmenen prosentin vuosivauhtiin.

Intian hallitus on selittänyt kasvuvauhdin hiipumista tärkeimpien kohdealueiden - EU:n ja Aseanin - kauppapoliittisella temppuilulla.

Köyhyyden lievenemisestä ei ole merkkejä huolimatta tuotannon ja viennin edistymisestä. Hallituksen talouskatsauksessa päinvastoin todetaan, että maatyöläisten reaaliansiot ovat laskeneet viime vuosina. Noin 70 prosenttia intialaisista asuu maaseudulla, ja heistä huomattava osa on maattomia maatyöläisiä ja perheenjäseniä.

Optimistisempi on tieto, jonka mukaan uusien työpaikkojen vuotuinen määrä on noussut talouden vilkastuessa kolmesta seitsemään miljoonaan. Maaseudulla työtilaisuudet ovat vähentyneet.

Uusliberalistisen politiikan alkuvuosina Kongressipuolueen hallitsema hallitus supisti julkisen sektorin sosiaalimäärärahoja. Päättyvällä tilikaudella 96/97 ne kasvavat tuntuvasti, samoin lähivuosina, jos viranomaisten suunnitelmat toteutuvat.

Tarve onkin pohjaton, koska merkittävä osa maapallon köyhälistöstä on intialaisia.

Helmikuussa Intian silloinen pääministeri Deve Gowda julisti Davosissa huipputason kuulijoilleen, että Intialla on visio noususta maailman talousjättien joukkoon kahdessa vuosikymmenessä.

Kiina on sen jo tehnyt omalla, pian kaksi vuosikymmentä jatkuneella reformikaudellaan. Sen alkaessa Kiina ja Intia olivat taloudellisesti samalla tasolla.

© Muista tekijänoikeudet