Indonesian ostot työllistävät tuhansia suomalaisia

Maailman Sivu (Palkkatyöläinen 25.04.1998 - Juhani Artto) Indonesia osti vuonna 1995 Suomesta tuotteita 1,5 miljardin markan arvosta. Samalle tasolle Suomen viejät ylsivät myös viime vuonna. Ensimmäisen kerran miljardin markan raja meni rikki vuonna 1993. Sitä ennen vienti oli paljon vähäisempää.

Suomi toi Indonesiasta viime vuonna puolen miljardin markan arvosta, mistä puolet muodostui yhdestä ainoasta metallin spot-kaupasta. Aiemmin Suomi on ostanut indonesialaisia tuotteita vuosittain 100-200 miljoonan markan arvosta.

Viennin suuri harppaus perustuu siihen, että Indonesia laajentaa kiihkeällä tempolla metsäteollisuuttaan ja ostaa merkittävän osan uusien tuotantolinjojensa laitteista Suomesta. Hurjimmin kasvaa selluntuotannon kapasiteetti.

Kaupallinen sihteeri Sören Lönnberg uskoo, että Indonesian hankinnat Suomesta pysyvät lähiaikoinakin korkealla tasolla. Siitä kertoo Helsingin Sanomissa tänä keväänä julkaistu uutinen, jonka mukaan suomalaisyritykset toimittavat laitteita 650 miljoonan markan arvosta Sumatran saarelle rakennettavaan Musin sellutehtaalle.

Merkittäviä tilauksia Indonesiasta ovat saaneet useat suomalaisyritykset, muiden muassa Ahlström, Raute, Kone, Rauma-konsernin Sunds Defibrator ja Kvaerner Pulping, joka on Tampellan eräiden osien uusi omistaja.

Puolentoista miljardin markan vienti vuodessa merkitsee sitä, että Indonesian tilaukset työllistävät tuhansia suomalaisia.

Enso sijoittaa satoja miljoonia

Suomalaisten ylivoimaisesti suurin tuotannollinen sijoitus Indonesiassa on Enson metsityshanke. Yritys on mukana 30 prosentin osuudella yhteisyrityksessä, joka luo Kalimantanin saarelle 100.000 hehtaarin istutusmetsän. Kustannukset nousevat vähintään 500 miljoonaan markkaan.

Enso ei ole vielä päättänyt ryhtyykö se Indonesiassa myös sellunvalmistajaksi. Yhteisyrityksen metsitysala on mitoitettu niin, että istutukset tyydyttävät tulevaisuudessa 500.000 tonnin sellutehtaan puuntarpeen.

Alunperin Enso ilmoitti, että päätös sellutehtaasta tehdään vuoden 1998 paikkeilla, mutta nyt Enso Forest Developmentin Pekka Rajala sanoo, että ratkaisua miljardien markkojen investoinnista ei tehdä ennen vuotta 2000.

Yhtenä perusteluna Indonesian istutuksilleen Enso on maininnut tarpeen varmistaa lyhytkuituisen raakapuun saanti.

Hiljattain yhteisyritys joutui evakuoimaan työntekijöitään projektialueelta lähitienoilla sattuneiden etnisten konfliktien vuoksi. Enson mukaan tapahtumat, joissa sadat ihmiset menettivät henkensä, eivät ole muuttaneet yhteisyrityksen suunnitelmia.

Wärtsilä Diesel on tänä keväänä päättänyt rakentaa pääkaupungin Jakartan lähelle voimalaitosmoduulien ja moottoreiden kokoonpanotehtaan. Hanke vaatii yli 50 miljoonan markan sijoituksen. Laitoksen peruskivi on jo muurattu.

Tuotannollista toimintaa Indonesiassa on myös Evoxilla, Raisiolla ja kylmäkalusteita valmistavalla Porkalla. Evox harjoittaa elektroniikkatuotteiden kokoonpanoa.


Nokia rynnii

Lönnbergin mukaan Nokian rynnistys Indonesian markkinoilla tulee kohta kasvattamaan Suomen vientilukuja.

Myös Valmetilla on suunnitelmia laajentaa panostaan saarivaltiossa. Ulkomaankauppaliiton rekisterin mukaan kymmenellä suomalaisyrityksellä on Indonesiassa tytär- tai osakkuusyhtiö.

Lähes sata suomalaisyritystä toimii Indonesiassa edustajien ja maahantuojien avulla. Ryhmään kuuluvat muiden muassa IVO, Cultor, Kemira Pigments, Outokumpu Polarit ja Tamrock.

Suoravientiä Indonesiaan harjoittaa 60 suomalaisyritystä. Lönnbergin mukaan ulkomaiset liikemiehet keskittyvät liiketoimintaan, eivätkä ota kantaa Indonesian poliittisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi itsenäisen ay-liikkeen vainoamiseen ja sen johtajan Muchtar Pakpahanin pidätykseen.

"Ne ovat mukana tekijöinä maariskianalyyseissä, jotka yritysten on tunnettava silloin, kun ne toimintaansa suunnittelevat", Lönnberg toteaa.

"Japani, Yhdysvallat, Saksa ja moni muu maa on tehnyt Indonesiaan jo pitkään suuria sijoituksia. Suomalaiset ovat olleet varovaisempia ja tulevat jälkijunassa."

© Muista tekijänoikeudet